Parempia materiaaleja ledeille ja tehoelektroniikalle

16.12.2015

Ledien ja tehoelektroniikan puolijohteina käytettävän galliumnitridin valmistukseen on kehitteillä monia uusia mahdollisuuksia. Yksi lupaavimmista on ammonoterminen menetelmä, jossa galliumnitridi valmistetaan nestemäisellä ammoniakilla täytetyssä reaktorissa.

Ammonotermisen reaktorin sisällä vallitseva kova kuumuus yhdistettynä 2500 ilmakehän paineeseen ja superkriittiseksikin kutsutun nesteen syövyttävyyteen on kuitenkin haaste reaktorille ja materiaalin valmistukselle.

Ongelman ratkaisemiseksi Aalto-yliopiston tutkijatohtori Sami Suihkonen ja fysiikan nobelisti Shuji Nakamuran vetämä University of Californian tutkijaryhmä analysoivat systemaattisesti 35 metallin, 2 puolimetallin ja 17 erilaisen keraamisen materiaalin käyttäytymistä kolmen erilaisen 572 celsiusasteeseen kuumennetun superkriittisen seoksen kanssa.

– Ammonotermisessä menetelmässä reaktorin sisällä on dynamiittipötkön verran energiaa, joten olosuhteet ovat aika vihamieliset, Sami Suihkonen kiteyttää.

– Reaktoreissa yleisesti käytetty nikkeli-kromiseos kestää kyllä hyvin tavallisen superkriittisen ammoniakin, mutta huonosti galliumnitridin valmistuksessa tarvittavat seokset, joihin on lisätty esimerkiksi ammoniumkloridia tai natriumia.

Tutkimuksemme osoitti, että vanadiini, niobium ja volframi karbidi olivat stabiileja kaikissa kolmessa superkriittisessä seoksessa. Käytännön valmistukseen, on kuitenkin tärkeämpää löytää juuri tietylle kemialle sopivin materiaali. Ammonium-natriumille tämä oli hopea; ammonium-kloridin kanssa piinitridi sekä jalometallit vaikuttavat lupaavimmilta.

Reaktorin nikkeli-kromiseoksen korvaaminen muilla rakennusaineilla edellyttäisi Suihkosen mukaan koko valmistusprosessin muokkaamista. Kestävämmät reaktorit mahdollistaisivat kuitenkin korkealaatuisemman, vähemmän kidevirheitä sisältävän galliumnitridin valmistamisen.

Edullisemman ja tehokkaamman led-valaistuksen lisäksi paremmille materiaaleille olisi käyttöä tehoelektroniikassa, jota tarvitaan muun muassa sähköautojen tehonsäädössä, virtalähteissä ja tehomuuntimissa.

28.03.2024Kertakäyttöiset tekoälyanturit terveyden seurantaan
27.03.2024Kvantti-interferenssi ja transistori
26.03.2024Robotti tarttuu lihanpalaan ja keskustelee kaverinsa kanssa
25.03.2024Piin kanssa yhteensopivia magneettisia pyörteitä
23.03.2024Kaksitoiminen katalyytti tekee sen halvemmalla
22.03.2024Hiilinanoputket käyttöön
21.03.2024Fotonisirut valtaavat alaa
21.03.2024Uusi 2D-materiaalien maailma on avautumassa
19.03.2024Suprajohteet auttavat tietokoneita "muistamaan"
18.03.2024Kvanttimateriaalitutkimuksen uudet työkalut

Siirry arkistoon »