Reititin sähkömagneettisille aalloille

Kalifornian UCLA yliopiston sähköinsinöörien kehittämä uudenlainen kiertoelin mahdollistaa signaalien lähettämisen ja vastaanoton samanaikaisesti samalla antennilla. Menettely voisi olennaisesti kaksinkertaistaa spektriavaruutta jolla dataa voidaan siirtää.

Aiempien sukupolvien kiertoelimissä käytetään magneettista materiaalia, jota ei voida sisällyttää nykyisiin mikrosiruihin eikä siitä löydy tarpeeksi kaistaa nykypäivän älypuhelimille ja muille laitteille.

UCLA:n ideointivaiheen prototyypissä käytettiin koaksiaalikaapelia reitittämään sähkömagneettisten aaltoja ei-magneettisen materiaalin kautta, mutta ratkaisu rakennetaan lopulta piistä tai muista puolijohdemateriaaleista.

Perusta suunnitelmalle on lähestymistapa nimeltään "peräkkäin kytketyt viivelinjat" (Sequentially-Switched Delay Line, SSDL). Järjestelmä sisältää kuusi samanpituista siirtolinjaa, viidellä kytkimellä yhdistettynä. Kytkimet kytketään päälle ja pois päältä peräkkäin jakamaan sähkömagneettisia aaltoja ja mahdollistaen dataa kuljettavien signaalien samanaikaisen lähetyksen ja vastaanoton.

Tutkijaryhmä osoitti rakenteen toimivuuden käyttäen kaupallisesti saatavia osia ja testaa menettelyä nyt tarkoitusta varten valmistetulla sirupiirillä.

Tutkijoiden mukaan uusi ratkaisu on ensimmäinen, joka tarjoaa rajoittamattoman kaistanleveyden. Se voisi toimia kytkentä- ja siirtotaajuuksia toisiaan häiritsemättömästi valiten matalimmasta taajuuksia alkaen jopa radiotaajuuksiin asti ja saattaa toimia jopa näkyvän valon spektrin osalla.

Tutkimusjulkaisu on avoin: Ultra-Wide Band Non-reciprocity through Sequentially-Switched Delay Lines

Aiheesta aiemmin:

Kevyempi ja halvempi kiertoelin

Radion kiertoelin mikropiirille