Valoemissio ilman teoriaa

21.03.2023

Northeastern-LUT-fotoemissiosta-uutta-500-t.jpgNortheastern Universityn tutkijat kansainvälisine kumppaneineen ovat tehneet löydön, joka kyseenalaistaa sen mitä tiedämme fotoemission toiminnasta.

Tämä luo pohjaa uudelle ymmärrykselle valon vuorovaikutuksesta materiaalien kanssa sillä tutkijat havaitsivat strontiumtitanaatin, osoittavan epätavallisia fotoemission ominaisuuksia.

Kokeellisesti tutkijat käyttivät strontiumtitanaattia valokatodina tai muokattuna pintana, joka voi muuntaa valon elektroneiksi valosähköisen vaikutuksen kautta.

Valokatodeja käytetään myös valoilmaisimissa tai sensorilaitteissa, kuten valomonistimissa; niitä käytetään myös infrapunakiikareissa, viivakameroissa, kuvanvahvistimissa ja kuvanmuuntimissa.

Strontiumtitanaatti on historiallisesti jäänyt huomiotta mahdollisena fotokatodiehdokas, sanoo yliopiston ansioitunut fysiikan professori Arun Bansil.

Käyttämällä useita fotonienergioita 10 elektronivoltin alueella, tutkijat pystyivät tuottamaan "erittäin intensiivisen koherentin sekundaarisen fotoemission", joka oli voimakkaampi kuin mikään aiemmin, Bansil sanoo.

"Tämä on iso juttu, koska olemassa olevassa fotoemission ymmärryksessämme ei ole mekanismia, joka voisi tuottaa tällaisen vaikutuksen", Bansil sanoo. "Toisin sanoen meillä ei ole tällä hetkellä mitään teoriaa tälle, joten se on siinä mielessä ihmeellinen läpimurto."

"Kun virität elektroneja, osa näistä elektroneista todella tulee ulos kiinteästä aineesta", Bansil sanoo. "Primäärielektroneilla tarkoitetaan niitä, jotka eivät ole sironneet, kun taas toissijaiset elektronit tarkoittavat, että ne ovat kohdanneet törmäyksiä ennen kuin ne ovat tulleet ulos kiinteästä aineesta."

Tutkijaryhmä, johon kuului tutkijoita Westlaken yliopistosta Kiinasta, Lappeenranta-Lahden teknillisestä yliopistosta (LUT) ja Northeasternistä, sanoi, että tällainen tulos viittaa "taustalla oleviin uusiin prosesseihin", jotka ovat vielä ymmärrettävä.

Bansil sanoo, että tulokset kumoavat sen, mitä tutkijat luulivat tietävänsä fotoemission prosessista, mikä avaa oven uusille sovelluksille eri aloilla, jotka valjastaisivat näiden kehittyneiden kvanttimateriaalien voiman.

"Luulimme kaikki ymmärtävämme tähän liittyvän perusfysiikan siihen pisteeseen, jossa sovellusten kehittäminen tapahtuu tietyn teorian ja ajattelun paradigman mukaisesti", Bansil sanoo. "Kuten luonto usein tekee, tässä paperissa heitetään kiertopallo tähän kaikkeen."

Tutkimuksen mukaan SrTiO3 esittelee ensimmäisen esimerkin täysin uudesta fotokatodisten kvanttimateriaalien luokasta, joka avaa uusia näkymiä sovelluksille, jotka vaativat voimakkaita koherentteja elektronisäteitä ilman monokromaattista viritystä, elektronisuodatusta tai säteen kiihdytystä.

Aiheesta aiemmin:

Kvanttimateriaalit ja terahertsit
10.04.2023Atomien ja eksitonien twist
09.04.2023Kvanttimittausmenetelmä kasvihuonekaasuille
07.04.2023Ajan suhteen heijastuvia aaltoja
06.04.2023Atomiohuita metallikerroksia uudelle teknologialle
05.04.2023Edistysaskeleita magnoniikalle ja spintroniikalle
04.04.2023Loogisen kubitin elinikää ja virhesuhdetta parantaen
03.04.2023Mikrosiru yhdistää kaksi Nobel-palkittua tekniikkaa
31.03.2023Hiilikuitupaperia akkuihin
30.03.2023Antiferromagneettisesta ferromagneettiseen topologiseen eristeeseen
29.03.2023Tiedemiehet avaavat oven "kvanttivalon" manipulointiin
29.03.2023Elektrodynamiikan visualisointi nestemäsellä heliumilla
27.03.2023Uusi keksintö: Happi-ioni-akku
25.03.2023Synteesikaasua ja akkuvarausta auringonvalosta
24.03.2023Kubitit pistävät uuden spinin magnetismiin
23.03.2023Valon ja materiaalin yhdistäminen optimoi näytön kirkkauden
22.03.2023Kaksiulotteista piikarbidia ja perovskiittioksinitridia
21.03.2023Valoemissio ilman teoriaa
20.03.2023Aurinkokennoa rullalta rullalle
18.03.2023Sähköisesti ohjattua passiivista säteilyjäähdytystä
17.03.2023Ferrosähköinen HEMT-transistori
16.03.2023Yhden fotonin emittereitä piille
15.03.2023Fononit, kvanttipiste ja grafeeni
14.03.2023Kestomagneettisuutta tuottaen
13.03.2023Aivoissa valmistuvat elektrodit
12.03.2023Hiilinanoputki kvanttibittien kodiksi
09.03.2023Ionit kuriin perovskiittisissa aurinkokennoissa
08.03.2023Käsialakuvion ennätysmäistä tunnistusta
07.03.2023Suprajohdekubitteja kolmessa ulottuvuudessa
06.03.2023Kevyempiä ja pehmeämpiä ja robotteja
04.03.2023Ihmisen aivosoluilla toimiva tietokone?
03.03.2023Metapinnoilla kohti 6G:tä
02.03.2023Pietsosähköakustiikalla kevyempää RF-tekniikkaa
01.03.2023Uudenlaisia ratkaisuja pienen koon tehokäyttöihin
01.03.2023Molekyylielektroniikan airueita
28.02.2023Antureita mikrobien nanolangoista
27.02.2023Neljän elektronin litium-ilma akku
24.02.2023Uusia eväitä kubiteille
23.02.2023Lämmönhallintaa karheille pinnoille
22.02.2023Erittäin lupaavia elektrolyyttiehdokkaita
21.02.2023Mekaanisesti mukautuva antenni
20.02.2023Litimumniobaattia piin kaveriksi
18.02.2023Merkittäviä läpimurtoja perovskiiteissä
17.02.2023Perovskiittiä vihreän vedyn tuotantoon
17.02.2023Skyrmionit lukevat käsialaa
16.02.2023Kubitteja laaksoissa, flip-floppina ja perovskiitissä
15.02.2023Monipuolinen ferrosähköisyys
14.02.2023Strukturoidun valon vääristymättömiä muotoja
13.02.2023Topologinen akustinen aaltoputki
10.02.2023Kvanttitietokoneen ionikubitit siirtyvät hienosti
09.02.2023Lämpöä siirtävä kvasihiukkanen
08.02.2023Pehmusteella tehostettua perovskiittia
07.02.2023Ledit pinoon tarkasti
06.02.2023Suurta energian keruuta pienestä liikkeestä
04.02.2023Älykäs piilolinssi ja vauvanvaippa
03.02.2023Kvanttisimulointia analogisesti ja koneoppimisella
02.02.2023Sähköisesti kytkettävää kidesymmetriaa ja suprajohtavuutta
01.02.2023Pystysuuntainen sähkökemiallinen transistori
31.01.2023Matematiikkaa valon nopeudella
30.01.2023Monikäyttöinen kaksiulotteinen
28.01.2023Aaltoputkia ilmaan ja salamalle
27.01.2023Edistystä suprajohteisissa kubiteissa
26.01.2023Pienempiä ja halvempia virtausakkuja
25.01.2023Kaksiulotteisia kiekkoalustoille
24.01.2023Virstanpylväs valotoimiselle elektroniikalle
23.01.2023Topologiaa optiseen kuituun
23.01.2023Riittävätkö alkuaineet
21.01.2023Hengittävä superkondensaattori
20.01.2023Terahertsinen langaton linkki
19.01.2023Elektroninen silta kaksiulotteisissa
18.01.2023Kosmiset säteet salausmenetelmänä
17.01.2023Spinit hallintaan miljardin kubitin sirulla
16.01.2023Ihmiskeho auttaa hukkaenergian keräämistä
15.01.2023Rele grafeenista
14.01.2023Pienten lentäjien lennonhallintaa
13.01.2023Tehokkaita sirukokoisia näkyvän valon lasereita
12.01.2023Perovskiittien älykalvoja ja itsekorjautuvutta
11.01.2023Moduuli kvantti-informaation siirrolle
10.01.2023Litium-rikki akut askeleen lähempänä
09.01.2023Aktiivinen pikselianturi
07.01.2023Halpaa ja kestävää vetyä aurinkovoimalla
06.01.2023Uusia näkymiä infrapunan alueilla
05.01.2023Symmetrian voimalla uusia kvanttitekniikoita
04.01.2023Lämpöä voidaan käyttää laskentaan
04.01.2023Valolla käskyttävä sydämentahdistin
03.01.2023Kohti puolijohteisia kvanttitietoverkkoja
02.01.2023Vuorovaikutuksettomia mittauksia
30.12.2022Kestävämpiä ja ohuempia aurinkokennoja
29.12.2022Kaksiulotteista ferrimagnetismia grafeeniin
28.12.2022Syvästi oppinut atomien kokoaja
27.12.2022Neljäs ulottuvuus 3D-tulostukseen
23.12.2022Uusia vahvoja perusteita grafeenielektroniikalle
22.12.2022Mikropallopari muuttaa mikroaallot valoksi
21.12.2022Hiilinanoputkia ja atomeja energian varastoinnille
20.12.2022Monipuolistuvat transistorit
19.12.2022Tekoäly pakkaa ja 3D-tulostettu dekooderi purkaa
17.12.2022Vihreää vetyä ja eteeniä
16.12.2022Sirulle sopiva laserisolaattori
15.12.2022Romuelektroniikan kulta lääkkeitä katalysoimaan
14.12.2022Logiikkaa optiselle laskennalle
13.12.2022Kvanttivalon värin muuttaminen sirulla

Näytä lisää »