Nopea kvanttimuisti fotoneille

13.09.2017

Basel-kvantti-muisti-fotoneille-300-t.jpgBaselin yliopiston fyysikot ovat kehittäneet muistia, joka voi tallentaa fotoneja. Nämä kvanttihiukkaset kulkevat valon nopeudella ja sopivat siten erittäin suuren nopeuden tiedonsiirtoon.

Tutkijat pystyivät tallentamaan fotonit atomihöyryyn ja lukemaan ne myöhemmin muuttamatta niiden kvanttimekaanisia ominaisuuksia liikaa. Tämä muistitekniikka on yksinkertainen ja nopea ja se voi löytää sovelluksen tulevassa kvantti-internetissä.

Useiden vuosien ajan tutkijat ympäri maailmaa ovat työskennelleet yksittäisillä fotoneilla toimivien verkkojen tuottamiseksi. Yhden bitin koodaaminen fotoniin on erittäin tehokas ja se mahdollistaa radikaalisti uuden informaation prosessoinnin, joka perustuu kvanttifysiikan lakeihin.

Kvanttibitit ovat kvantti-informaation käsittelyn perusta ja kyky tallentaa ja hakea yksittäisiä fotoneja kvanttimuistista on keskeinen tekijä näille teknologioille.

Fysiikan ryhmä, jota johtivat professorit Philipp Treutlein ja Richard Warburton Baselin yliopistosta, ovat kehittäneet erityisen yksinkertaisen ja nopean kvanttimuistin, joka varastoi fotoneja rubidiumatomien kaasussa. Tallennus- ja hakuoperaatioita ohjaa laser. Käytetty tekniikka ei vaadi jäähdytyslaitteita tai monimutkaisia tyhjiölaitteita, ja se voidaan toteuttaa erittäin kompaktissa rakenteessa. Tutkijat pystyivät myös verifioimaan, että muistilla on erittäin alhainen kohinataso ja on sopiva yksittäisille fotoneille.

"Helppo asennus, suuri kaistanleveys ja alhaisen kohinatason yhdistelmä ovat erittäin lupaavia tulevaisuuden sovelluksille kvanttiverkoissa", kertoo tutkimuksen ensimmäinen tekijä Janik Wolters.

Tulevaisuudessa kvanttiverkot voivat johtaa toddella turvalliseen viestintään, erilaisten kvanttitietokoneiden verkottumiseen sekä monimutkaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten järjestelmien simulointiin.

20.08.2018Tutka voi korvata stetoskoopin
17.08.2018Nanotransistoreita ja kubitteja
16.08.2018Kiinteitä ja nestemäisiä akkuja
15.08.2018Vauhtia laskentaan memristoreilla
14.08.2018Radioaallot huonetilan kattavaksi anturiksi
13.08.2018Elektroniikkaa kutomaan
10.08.2018Ohittavatko perovskiitit piin aurinkokennoissa
09.08.2018Optista logiikka ja reititystä
08.08.2018Eksitonit elektroniikan käyttöön
07.08.2018Lämmönhallintaa puolijohteella

Siirry arkistoon »