Elektroninen iho ja hikistä sähköä

19.09.2017

Houston-keinotekoinen-iho-robotille-300-t.jpgHoustonin yliopiston tutkijat kertovat venytettävästä elektroniikasta, joka voi toimia keinotekoisena ihona. Sen avulla robotin käsi voi tuntea eron kuuman ja kylmän välillä.

Tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän venytettävän elektroniikan valmistamiseksi. Prosessi perustuu helposti saatavilla oleviin materiaaleihin ja se voidaan laajentaa kaupalliseen tuotantoon.

Apulaisprofessori Cunjiang Yu toteaa työn olevan ensimmäinen, jolla luodaan puolijohde venyvään kumikomposiittimuotoon. Se valmistettiin piipohjaisesta polymeeristä (PDMS) ja pienistä nanolankojen liuoksesta, joka kovettui materiaaliksi, joka käytti nanoputkia sähkövirran kuljettamiseen.

Materiaalista on valmistettu ohutkalvotransistoreista säilyttävät sähköiset ominaisuudet yli 55 prosenttisesti kun venytystä on 50 prosenttia. Lisäksi siitä on valmistettu venytys, paine- ja lämpötila-antureita.

Työ on ensimmäinen puolijohde kumikomposiittimuodossa, mikä mahdollistaa joustavuuden ilman erityistä mekaanista rakennetta, Yu toteaa yliopistonsa tiedotteessa.

Sen sijaan DGIST:n (Daegu Gyeongbuk Institute of Science and Technology) tutkijat ovat kehittäneet elektronisen ihoanturin, joka sisältää noin 50 komponenttia, joita yhdistää 250 000 jousimaisen käämin verkosto. Tällainen mekaaninen rakenne mahdollistaa kolmiulotteisen joustavuuden.

Rakenteen perustana on elastinen silikonipohja sekä kullasta, kromista ja fosfaatista valmistetut pienet jousimaiseen muotoon valmistetut johteet.

Kalifornian yliopiston San Diegon insinöörit ovat puolestaan rakentaneet joustavia biopolttoainekennoja, jotka ottavat energiaa hiestä antaakseen tehoa puettaville laitteille.

Biopolttoainekennot on varustettu entsyymillä, joka hapettuu maitohapoksi ihmisen hien vaikutuksesta ja generoi siten virtaa.

Tutkijoiden soveltama rakenne perustettiin litografialla ja se on valmistettu kullasta ja hiilinanoputkista. Biopolttoainemateriaalin kerros seulapainettiin jousimuotoisilla rakenteilla liitettyjen anodi- ja katodipisteiden päälle.

26.06.2020Magnon-kytkin teollisesti hyödyllisillä ominaisuuksilla
25.06.2020Mikroaaltovahvistin joustavalle puukalvolle
24.06.2020Eksitoneja ja kvanttimateriaaleja
23.06.2020Anturien 3D-tulostus suoraan sydämeen
19.06.2020Tallennusta, logiikkaa ja skyrmioneja
18.06.2020Perusteita tehokkaammille akuille
17.06.2020Lomittaa molekyylejä ja atomeja
16.06.2020Intuitiivinen ohjelmointikieli kvanttitietokoneille
15.06.2020Kontakteja 2D-transistoreille
12.06.2020Molekyylit tarjoavat satakertaisen muistin

Siirry arkistoon »