Postimerkkimäinen suojaustunniste

New Yorkin yliopiston Tandon School of Engineeringin tutkijat ovat kehitelleet uuden luokan kloonaamattomia kyberturvallisuuden primitiivejä, jotka on valmistettu edullisesta nanomateriaalista korkeimmalla mahdollisella rakenteellisen satunnaisuuden tasolla.

Tutkijat tarjoavat ensimmäisen todisteen täydellisestä tilallisesta satunnaisuudesta molybdeenidisulfidista (MoS2), jota he kasvattivat vaihtelevilla kerrospaksuuksilla ja siten energiakaistaa virittäen vaikuttivat materiaalin ominaisuuksiin.

"Yksikerroksisessa paksuudessa tällä materiaalilla on puolijohteen optiset ominaisuudet, jotka emittoivat valoa, mutta useamman kerroksen paksuudessa materiaali ei enää emittoi valoa. Tämä ominaisuus on ainutlaatuinen tälle materiaalille", toteavat tutkijat.

Tuunaamalla materiaalin kasvuprosessia syntynyt ohutkalvo hahmottuu satunnaisesti esiintyviksi alueiksi, jotka joko emittoivat tai blokkaavat valoa. Valolle altistettuna rakenne muuntuu ainutlaatuiseksi edulliseksi todennusavaimeksi.

Kyseessä on ensimmäinen fyysisesti kloonamaton tietoturvan alkeisosa eli primitiivi, joka on luotu tällaisella nanomateriaalilla. Tyypillisesti integroituihin piireihin upotetut, fyysisesti kloonamattomat suojausperiaatteet suojaavat tai autentikoivat laitteistoja tai digitaalista informaatiota. Vuorovaikutuksessa ärsykkeen kanssa - tässä tapauksessa valo - ne tuottavat ainutlaatuisen vasteen, joka voi toimia salausavaimena tai todentamisen keinoina.

Tutkimusryhmä kuvailee tulevaisuutta, jossa tällaisia nanomateriaaleihin perustuvia turvallisuusprimitiivejä voidaan tuottaa edullisesti suurissa määrin ja soveltaa siruun tai muuhun laitteistoon, aivan kuten postimerkki kirjeeseen. Metallikontakteja ei tarvita ja tuotanto voi tapahtua riippumatta sirun valmistusprosessista.