Ultraääni lataa ja herättää radioita

21.02.2018

Stanford-wake-up-radiot-300-t.jpgVirrankäytön katkaistu erilaisissa pienen tehonkäytön radiolaitteissa pidentää akun käyttöaikaa mutta laite ei silloin toimi. Sellaisen herättäminen toimintaan voi tapahtua ajastuksella, mittaussignaalista tai radiolähetteen kautta (WuRx).

Stanfordin yliopiston tutkijoiden kehittämä uudenlainen herätejärjestelmä, voi kytkeä langattomia radiolaitteita päälle energiatehokkaammin kuin aiemmin.

Stanfordin apulaisprofessori Amin Arbabian laboratoriossa työskennellyt opiskelija Angad Rekhi ja Arbabian ovat kehittäneet herätevastaanottimen, joka käynnistää ja lataa laitteen ultraäänisignaaleilla.

Toimimalla huomattavasti pienemmillä aallonpituuksilla ja siirtymällä radiotaajuuksista ultraäänelle, tämä vastaanotin on paljon pienempi kuin vastaavat radiosignaaleihin reagoivat herätevastaanottimet.

Herätevastaanotin kuuntelee uniikkia ultraäänikuviota, joka kertoo, milloin kyseinen laite kytketään päälle. Se tarvitsee vain hyvin pienen määrän tehoa ylläpitää tätä jatkuvaa kuuntelua, joten se säästää edelleen energiaa ja pidentää samalla tämän hieman kookkaamman laitteen akun käyttöikää.

Ultraäänellä toimiva herätevastaanotin tarvitsee akun, mutta sillä on paljon suurempi kantavuusalue kuin langattomasti toimivilla laitteilla, säilyttäen kuitenkin pitkän käyttöiän erittäin pienen tehonkäytön vuoksi. Nämä kaksi tekniikkaa - langaton teho ja herätevastaanottimet - palvelevat todennäköisesti eri tarkoituksia, mutta molemmat viittaavat käänteeseen laitteissa, jotka muodostavat laitteiden internetin.

Ultraäänen käyttö mahdollistaa yksinkertaisemman varauselektroniikan ja selkeämmän säteilyn raja-arvojen huomioon ottamisen. Toisaalta ultraääni vaatii suoran näkö(kuulo)yhteyden lähettimen ja vastaanottimen välillä ja se vaimenee nopeammin kuin radioaallot ja vaatii kookkaamman lähetinyksikön.
11.12.2019Timanttien avulla parempia superkonkkia
10.12.2019Sähköis-optista tietotekniikkaa
09.12.2019Lämpösähköä hiilinanoputkilla
09.12.2019Valokuitua selluloosasta
05.12.2019Näppärä terahertsinen tekniikka
04.12.2019Palamattomia litium-akkuja
03.12.2019Bittejä ja simulointia atomien mittakaavassa
02.12.2019Metallijohde Cooperin pareilla
29.11.2019Plasmoniikan avulla edullinen monispektrikamera
28.11.2019Hiilinanoputket pääsevät vauhtiin

Siirry arkistoon »