Toimivia kubitteja piille

04.04.2018

CEA-Leti-JAYET_28Si-300.jpgKvanttitietokoneen kehittämiseksi piitekniikalla australialainen UNSW Sydney yliopiston tutkijat osoittavat ensimmäistä kertaa, että he voivat saada kaksi atomikubittia kommunikoimaan keskenään.

Toisaalta ranskalainen CEA tutkimuslaitos ja sen kumppanit Inac ja Grenoblen Alpes yliopiston yhteinen perustutkimusinstituutti osoittavat reitin luoda kvanttiprosessoreiden rakenneosia 28Si isotoopin avulla CMOS Fab Line -järjestelmässä.

Ranskalaiset tutkijat saavuttivat läpimurron kohti laajamittaista kvanttibittien eli kubittien valmistusta piille.

He osoittivat 300 mm:n esiteollisella alustalla uuden isotooppipuhdistustason kemiallisessa höyrykerrostuksessa (CVD) kerrostetussa kalvossa. Tämä mahdollistaa luoda kubitteja ohueen kerrokseen piitä käyttämällä erittäin puhdasta pii-isotooppia, 28Si, joka tuottaa kiteisen laadun, joka on verrattavissa ohutkalvoihin, jotka on yleensä valmistettu luonnollisesta piistä.

Piin spin kubitit ovat pienikokoisia ja yhteensopiva CMOS-tekniikan kanssa. Ne tarjoavat siten etuja laajamittaiselle integraatiolle verrattuna muihin tyyppeihin.

Australialaisen UNSW Sydney yliopiston tutkijat osoittavat puolestaan äskettäin ensimmäistä kertaa, että he voivat saada kaksi atomikubittia kommunikoimaan keskenään.

UNSW Scientian professori Michelle Simmonsin johtama tutkijaryhmä CQC2T:stä loi äskettäin atomikubitteja asettamalla ja kapseloimalla yksittäisiä fosforiatomeja piisirulle. Niissä informaatio tallennetaan yksittäisen fosforielektronin kvanttispiniin ja niiden toimintoja ohjattiin sähköisesti elektrodien kautta.

Ryhmän saavutus on ensimmäinen havainto hallittavasta vuorovaikutuksesta kahden kubitin välillä. Sitä ennen Simmonsin tiimi on luonut kvanttipiirejä, joiden puolijohdepiirillä on alan alhaisin sähköinen kohina. Lisäksi he ovat luoneet elektronisen spinkubitin, jolla on pisin raportoitu elinikä nanosähköisessä rakenteessa - 30 sekuntia.

Aiheesta aiemmin:

Piihin perustuvan kvanttitietokoneen suunnitelma

18.12.2018Vähemmän energiaa käyttäviä muisteja
17.12.2018Uusi lasertekniikka kemian antureille
14.12.2018Topologisia ja muita vähällä toimivia transistoreita
13.12.2018Fuori ja sula pii akkujen perustaksi
12.12.2018Ääniaaltoja jäädyttäen
11.12.2018Kolmiulotteista holografiaa videona
10.12.2018Hallita elektroneja alle femtosekunneissa
07.12.2018Kangasvaihtoehto puettavien laitteiden akuille
05.12.2018Uusi rakennepalikka kvanttilaskentaan
04.12.2018Valonsäde 400-kertaa leveämmäksi

Siirry arkistoon »