Biologinen salausavainjärjestelmä04.01.2019
Penn State Universityn tutkijoiden mukaan nykyistä parempi turvallisuus saavutetaan luomalla biologisia salausavaimia todella satunnaisesti. "Tällä hetkellä salausta tehdään matemaattisilla algoritmeilla, joita kutsutaan yksisuuntaisiksi funktioiksi", toteaa apulaisprofessori Saptarshi Das. "Niitä on helppo luoda yhteen suuntaan, mutta niitä on vaikea toteuttaa vastakkaiseen suuntaan." Kuitenkin nyt, kun tietokoneet ovat yhä tehokkaampia ja kvanttitietokone on horisontissa, kyseinen salaus ei ehkä enää toimi. Vain todella satunnaiset salausavaimet ovat kloonaamattomia ja niitä ei voida käänteissuunnitella uudelleen, koska prosessilla ei ole kuviota tai kaavaa. Jopa niin kutsutut satunnaislukugeneraattorit ovat vain näennäissatunnaisia. "Meidän täytyy palata luontoon ja tunnistaa todellisia satunnaisia asioita", Das kertoo. "Koska monille biologisille prosesseille ei ole matemaattista perustaa, mikään tietokone ei voi purkaa niitä." Tutkijaryhmä ottivat mallikseen ihmisen T-soluja. He kuvasivat satunnaisen kaksiulotteisen joukon T-soluja liuoksessa ja digitoivat sitten kuvaa luomalla niihin pikseleitä ja ottamalla T-solupikselit "ykkösiksi" ja tyhjät välit "nolliksi". Eläviä soluja voidaan tyypistä riippumatta säilyttää pitkään ja koska ne liikkuvat jatkuvasti, niitä voidaan kuvata toistuvasti uusien salausavainten luomiseksi. Lisäksi tällaiset biologiaan perustuvat yksisuuntaiset toiminnot eivät kuvaa mitään matemaattisia esityksiä ja ovat laskennallisesti kalliita salauksen purkamiseksi, vaikka purkajalla olisi tyhjentävä tuntemus avainmuodostusmekanismeista, jotka sisältävät solutyypin, solutiheyden, avaimen näytteenottotaajuuden ja näytteenottotilan. Tällaisten biologisten yksisuuntaisten toimintojen käyttöönotto voi parantaa merkittävästi kykyä suojata informaatiota kvantti-aikakaudella, toteavat tutkijat yliopistonsa tiedotteessa. Aiheesta aiemmin: Postimerkkimäinen suojaustunniste Todella turvallista tiedonsiirtoa |
Nanotekniikka on tulevaisuuden lupaus. Näillä sivuilla seurataan elektroniikkaa sekä tieto- ja sähkötekniikkaa sivuavia nanoteknisiä tiedeuutisia.