Tehokkain kvanttitietokone yhden atomin kubitilla

21.01.2019

IonQ-002-Founders-300-t.jpgIoninloukun käyttöä kvanttilaskennassa on tutkittu vuodesta 1995 lähtien Marylandin yliopistossa. Tutkimuksia vetänyt Christopher Monroe ja Jungsang Kim perustivat IonQ -yhtiön vuonna 2016.

"Kahden vuoden työn jälkeen meidän uskalias vedonlyönti tuottaa tulosta", toteaa Monroe Joulukuussa 2018. ”IonQ-järjestelmä on vankka ja teollinen. Jopa tässä alkuvaiheessa tulokset osoittavat, että ioniloukku suunnitelmalla on kaikki odotetut edut ja enemmän."

Yhtiö ilmoittaa kehittäneensä kaksi huipputason kvanttitietokonetta, joilla on ennätyksellinen suorituskyky.

IonQ-järjestelmien kubitit ovat ytterbiumin yksittäisiä atomeja, jotka on sijoitettu tyhjiöön. Informaatio tallennetaan, käsitellään ja haetaan atomeista tarkoilla lasersäteillä. Tällainen ionin ansastuksen toimintatapa on teoreettisesti tehokas mutta teknisesti haastava.

Useimmat markkinoiden ensimmäiset kvanttitietokonevalmistajat luovat kubitteja piirakenteisiin tai surpajohteisiin, jotka jäähdytetään lähes absoluuttiseen nollaan.

Atomin käytöllä kubittina on se etu että atomissa ei esiinny valmistusvirheitä. Siten IonQ:n tapaiset järjestelmät ovat tarkempia ja voivat tehdä monimutkaisempia laskelmia kuin mikä tahansa tähän mennessä rakennettu kvanttitietokone.

IonQ kertoo, että tänä vuonna sen laitteet ovat saatavilla tutkijoille lääketieteen, kemian, energian, logistiikan ja muiden alojen sovelluksiin, joissa tavanomaiset tietokoneet eivät riitä.

IonQ-järjestelmä on kapasiteetin, tarkkuuden ja muiden keskeisten vertailuarvojen mittauksissa ylittänyt kaikki muut markkinoilla olevat kvanttitietokoneet. Se on tallentanut 160 kubittia ja suorittanut operaatioita 79 kubitilla.

Sen porttitason loogisten operaatioiden toimintatarkkuus ylittää 98% sekä yhden että kahden kubitin operaatioille keskimäärin 13-kubitin konfiguraatioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että se voi käsitellä pidempiä laskelmia kuin muut kaupalliset kvanttitietokoneet.

IonQ-järjestelmän potentiaalia ja ioni-arkkitehtuurin joustavuutta on vertailtu Bernstein-Vazirani-algoritmilla. Tämä sovellus testaa tietokoneen kykyä määrittää koodattu numero, jota kutsutaan oraakkeliksi, kun sallitaan vain yksi kyllä/ei kysymys. 10-bittisen oraakkelin (luku välillä 0 ja 1023) tavanomainen tietokone onnistuu selvittämään 0,2 % ajoista.

IonQ-järjestelmä ajoi algoritmin kaikilla mahdollisilla 10-bittisillä oraakkeleilla ja saavutti keskimääräisen onnistumisprosentin 73%. Tämä on parempi tulos laskelman monimutkaisemmalla versiolla kuin mikä tahansa kvanttitietokoneelle toistaiseksi julkaistu tulos (Joulukuu 2018).

Aiheesta aiemmin:

Tuleeko kvanttitietokoneesta todellisuutta?

Kvanttitietokoneet töihin

22.10.2020Yhden molekyylin kytkin elektreetistä
21.10.2020Yhä vihreämpiä virtausakkuja
20.10.2020Kierteisiä topologisia eksitoni-polaritoneja
19.10.2020Lähi-infrapunan aallot näkyviksi
16.10.2020Kiinteä elektrolyytti natrium-akuille
15.10.2020Fotonit taipuvat moneen
14.10.2020Grafeenia pinoten ja kiertäen
13.10.2020Orgaanisten piirien miniaturisointia
12.10.2020Ultraääntä kolmiulotteisesti
09.10.2020Kvanttitietokoneet tehostuvat

Siirry arkistoon »