Muistitekniikan kehityssuuntia

12.02.2019

Linkoping-transistori-matkii-aivoja-300-t.jpgLinköpingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen orgaanisen transistorin, joka matkii aivojen toimintaa.

Paitsi, että kyseisellä transistorilla on kyky oppia sillä on myös kyky sekä lyhyen että pitkän aikavälin muistitoimintaan.

Sinänsä työ on merkittävä askel kohti ihmisen aivoja jäljittelevän teknologian luomista.

Aivot ja muisti kuuluvat yhteen tavalla, johon tietokoneet eivät vielä ole yltäneet. Mutta siihen tähdätään.

Sivuston uusin katsausartikkeli käsittelee uusimpia muistitekniikan tutkimussaavutuksia, joista yhtenä linjana on nähtävissä muistin ja prosessoinnin lähentäminen toisiinsa. Siihen pyritään ihan fyysisin ratkaisuin mutta myös enemmän aivotoimintaa muistuttavien keinotekoisien hermoverkkojen avulla.

Myös itse muistipiirien tekniikoita ja materiaaleja tutkitaan ja tavoitteina on yleensä vähemmän tehoa kuluttavat kirjoitus- ja lukutoiminnat sekä muistin haihtumattomuus.

Myös tulevaisuuden spintroniikan tarpeet sekä materiaalitekniikan topologiset sekä magneettiset pyörremyrskyt kiinnostavat tutkijoita muistitekniikan soveltamisen kannalta.

Onpa tutkijoiden tavoitteena aina atomien tasolla toimiva ja valolla ohjattavat muistiratkaisut.
27.03.2024Kvantti-interferenssi ja transistori
26.03.2024Robotti tarttuu lihanpalaan ja keskustelee kaverinsa kanssa
25.03.2024Piin kanssa yhteensopivia magneettisia pyörteitä
23.03.2024Kaksitoiminen katalyytti tekee sen halvemmalla
22.03.2024Hiilinanoputket käyttöön
21.03.2024Fotonisirut valtaavat alaa
21.03.2024Uusi 2D-materiaalien maailma on avautumassa
19.03.2024Suprajohteet auttavat tietokoneita "muistamaan"
18.03.2024Kvanttimateriaalitutkimuksen uudet työkalut
16.03.2024Räjähtämätön vedyntuotantomenetelmä

Siirry arkistoon »