Muistitekniikan kehityssuuntia

12.02.2019

Linkoping-transistori-matkii-aivoja-300-t.jpgLinköpingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen orgaanisen transistorin, joka matkii aivojen toimintaa.

Paitsi, että kyseisellä transistorilla on kyky oppia sillä on myös kyky sekä lyhyen että pitkän aikavälin muistitoimintaan.

Sinänsä työ on merkittävä askel kohti ihmisen aivoja jäljittelevän teknologian luomista.

Aivot ja muisti kuuluvat yhteen tavalla, johon tietokoneet eivät vielä ole yltäneet. Mutta siihen tähdätään.

Sivuston uusin katsausartikkeli käsittelee uusimpia muistitekniikan tutkimussaavutuksia, joista yhtenä linjana on nähtävissä muistin ja prosessoinnin lähentäminen toisiinsa. Siihen pyritään ihan fyysisin ratkaisuin mutta myös enemmän aivotoimintaa muistuttavien keinotekoisien hermoverkkojen avulla.

Myös itse muistipiirien tekniikoita ja materiaaleja tutkitaan ja tavoitteina on yleensä vähemmän tehoa kuluttavat kirjoitus- ja lukutoiminnat sekä muistin haihtumattomuus.

Myös tulevaisuuden spintroniikan tarpeet sekä materiaalitekniikan topologiset sekä magneettiset pyörremyrskyt kiinnostavat tutkijoita muistitekniikan soveltamisen kannalta.

Onpa tutkijoiden tavoitteena aina atomien tasolla toimiva ja valolla ohjattavat muistiratkaisut.
22.03.2019Laveampaa kvantti-informaation vaihtoa
21.03.2019RF-fotoneja ja kvanttihyppyjä
20.03.2019Säädettävää ja äänennopeaa lämmönjohdetta
19.03.2019Molekyylielektroniikan toimintoja kvantti-interferenssillä
18.03.2019Nesteitä ja molekyylejä sähkön tuottajiksi
15.03.2019Moiré-kuviot tuottavat superhiloja
14.03.2019Kvanttivaloa ja kvanttipisteitä
13.03.2019Kävisikö pii sittenkin akkuanodiksi
12.03.2019DNA-tietotekniikka tehostuu
11.03.2019Kvanttianturi tehostaa syövän hoitoa

Siirry arkistoon »