Monenlaista ledien värien hallintaa

03.05.2019

TU-Wien-LHEIGH-varisaato-West-Chester-300-t.jpgYlärivin GaN:Eu -ledi voidaan virittää punaisesta keltaiseen Europiumin eri tiloista saatavien punaisen ja vihreän valon sekoittumisen avulla. Keski- ja alarivit ovat GaN:Eu ledejä, joihin on lisätty Si/Mg:tä, joka lisää sinistä emissiota.

Yhdysvaltalaisten Lehigh Universityn ja West Chesterin Universityn sekä Osakan ja Amsterdamin yliopiston tutkijoiden kansainvälisen yhteistyö osoittaa mahdollisuuden virittää GaN-ledien väriä muuttamalla aikajärjestystä, jolla toimintavirtaa ajetaan piiriin.

"Tämä työ voisi tehdä mahdolliseksi virittää kirkkaita valkoisia ja mukavampia lämpimämpiä värejä kaupallisissa ledeissä", toteaa Lehighin professori Volkmar Dierolf.

Nykyledeissä eri värit tuotetaan kolmesta neljään yksittäisellä ledillä, joilla luodaan eri värejä, joita tarvitaan täydellisen värispektrin tuottamiseen.

Tutkijat osoittava että on mahdollista saavuttaa punaisia, vihreitä ja sinisiä emissioita, jotka ovat lähtöisin vain yhdestä GaN LED-rakenteesta, jossa hyödynnetään seosteena yhtä harvinaisten maametallien Europium ionia.

Tutkijoiden mukaan tekniikka ei rajoitu vain GaN:Eu-järjestelmään, vaan on yleisempi ja se on yhteensopiva nykyisten kaupallisten ledien kanssa.

TU Wienissä on löydetty eksoottisten hiukkasten valo käytettäväksi uuden tyyppisenä valoa emittoivana diodina. Nyt valoa syntyy eksitonikompleksien säteilyä aiheuttavasta hajoamisesta kerroksissa, jotka ovat vain muutaman atomin paksuisia.

Tutkijat onnistuivat hyödyntämään eksitoniklustereita soveltamalla sähköpulsseja boorinitridiin kapseloiduissa WSe2:ssa ja WS2:ssä, grafeenia elektrodina käyttäen. Tuloksena on innovatiivinen ledin muoto, jossa halutun valon aallonpituutta voidaan hallita tarkasti.

Elektronien ja aukkojen muodostamat yksinkertaiset sidostilat voidaan osoittaa jopa huonelämpötilassa mutta suuret eksitonikompleksit voidaan havaita vain matalissa lämpötiloissa, kertovat tutkijat.

Erilaisia eksitonikomplekseja voidaan tuottaa riippuen siitä, kuinka järjestelmään syötetään sähköenergiaa lyhyitä jännitepulsseja käyttäen. Kun nämä kompleksit hajoavat, ne vapauttavat energiaa valon muodossa, jolloin äskettäin kehitetty kerrosjärjestelmä toimii ledinä.

”Valaiseva kerrosjärjestelmämme ei ole vain tilaisuus tutustua eksitoneihin, vaan on myös innovatiivinen valonlähde”, kertoo tutkimuksen vetäjä Matthias Paur.

Nykyiset ledit ja laserit perustuvat superinjektioon, jonka ajateltiin vuosikymmenien ajan tapahtuvan vain puolijohteisissa heterorakenteissa.

Moskovan fysiikan ja tekniikan instituutin (MIPT) tutkijat ovat havainneet superinjektion yhden materiaalin homorakenteissa.

”Piin ja germaniumin tapauksessa superinjektio vaatii kryogeenisiä lämpötiloja mutta timantti- tai galliumnitridissä vahva superinjektio voi tapahtua jopa huoneenlämmössä, toteavat tutkijat.

”Yllättävää on, että timanttien superinjektion vaikutus on 50 - 100 kertaa voimakkaampi kuin useimmissa massamarkkinoiden ledeissä ja lasereissa.

Fyysikot korostivat, että superinjektion pitäisi olla mahdollista monissa puolijohdesarjoissa tavanomaisista laajakaistaisista puolijohdekomponenteista uusiin kaksiulotteisiin materiaaleihin.

Saavutus avaa uusia mahdollisuuksia suunnitella erittäin tehokkaita sinisiä, violetteja, ultravioletti- ja valkoisia ledejä.

Aiheista aiemmin:

Eksipleksit hallintaan

Valon ja aineen vuorovaikutuksia kaksiulotteisissa

Ohuita ja pieniä ledejä

22.05.2019Erittäin nopeita magneettisia muisteja
21.05.2019Happea akkujen kehitykseen
20.05.2019Neulanreiät hologrammeja tuottamaan
17.05.2019Lasketaan nopeammin kvasihiukkasilla
16.05.2019Kondensaattoreita tulostamalla
15.05.2019Kvanttitietotekniikkaa grafeenin ja piin avulla
14.05.2019Suurtaajuussiirto tehostuu grafeenilla
13.05.2019Aivomaista tietotekniikkaa
11.05.2019Kvanttitason mittauksia
09.05.2019Tehokkaampia muistimateriaaleja

Siirry arkistoon »