Energian talteenottoa piipiiriltä

11.09.2019

Texas-Dallas-lamposahkon-keruuta-piista-300.jpgTexas Dallasin yliopiston tohtori Mark Lee selvittää tutkimustaan piin nanorakenteiden lämpösähköisten energiankeruun kyvyistä.

Texas Dallasin yliopisto on tehnyt yhteistyötä Texas Instruments -yhtiön kanssa suunnitellakseen elektroniikalle paremman tavan muuntaa hukkalämpö uudelleen käytettäväksi energiaksi.

Yhteistyöprojekti osoitti, että piin kykyä kerätä energiaa lämmöstä voidaan parantaa huomattavasti samalla kun se on toteutettavissa massatuotannon menetelmin.

Professori Mark Leen johtaman tutkimuksen havainnot voivat vaikuttaa suuresti piirien jäähdytykseen elektroniikassa, samoin kuin menetelmään esineiden internetin antureiden virran tuottamiseksi.

Hän toteaa, että ensisijaiset esteet laajalle levinneelle termosähköiselle energiankeruulle ovat olleet tehokkuus ja kustannukset.

"Lämpösähköinen tuotanto on ollut kallista sekä tuotetta kohden että laitteiden tuottaman energian watteja kohden laskettuna", Lee toteaa. "Parhaat materiaalit ovat melko eksoottisia - ne ovat joko harvinaisia tai myrkyllisiä - eikä niitä ole helppo saada yhteensopiviksi puolijohdetekniikan kanssa."

Jo 1950-luvulta lähtien piin on tiedetty olevan huono lämpösähköinen materiaali sellaisenaan. Mutta vuonna 2008 selvisi, että se toimi paljon paremmin nanojohtona, jonka kaksi kolmesta ulottuvuudesta oli alle 100 nanometriä.

Yksi este aiheen etenemiselle on ollut, että nanojohto on liian pieni ollakseen yhteensopiva sirujen valmistusprosessien kanssa. Tämän ratkaisemiseksi Lee ja hänen tiiminsä tukeutuivat nanolehtisiin - vain 80 nanometriä paksuja, mutta leveydeltään yli kahdeksankertaisia.

Tutkimuksen toinen kirjoittaja Hal Edwards, Texas Instrumentsin TI-stipendiaatti, suunnitteli ja valvoi prototyyppien valmistusta.

"Professori Leen analyysi tunnisti keskeiset mitat, joissa edullinen piiteknologiamme kilpailee suotuisasti eksoottisempien yhdistepuolijohteiden kanssa."

Selvisi, että nanolehtimäinen muoto menettää jonkin verran lämpösähköistä kykyä suhteessa nanojohtoon. "Mutta useiden lehtien käyttäminen kerralla voi kuitenkin tuottaa suunnilleen yhtä paljon virtaa kuin parhaat eksoottiset materiaalit, samalla pinta-ala- ja lämpötilaerolla", Edwards toteaa.

Tutkijoiden mukaan toteutus voi toimia 40 % pienemmällä termosähköisellä teholla verrattuna eksoottisiin materiaaleihin, koska hinta per watti romahtaa. Lisäksi CMOS-prosessiin liittyvät marginaalikustannukset ovat erittäin pienet.

Tutkijat haluavat integroida tämän tekniikan mikroprosessoriin, samalle sirulle anturin, vahvistimen, radion tai jonkin muun laitteen kanssa.

Aiheesta aiemmin:

Nanolangoilla lämpö sähköksi tehokkaammin

Tehokkaampaa termosähköä

13.09.2019Tehokkaampaa sähköpolttoaineiden tuotantoa
12.09.2019Ensimmäinen monimutkainen kvanttiteleportaatio
11.09.2019Energian talteenottoa piipiiriltä
10.09.2019Uudenlainen pinnoite litium-metalli akuille
09.09.2019Uusi eristetekniikka pienemmille siruille
06.09.2019Hiilinanoputkia ja grafeenia
05.09.2019Nikkelioksidistako suprajohde?
04.09.2019Metamateriaaleja ja magnoniikkaa
03.09.2019Gallium-oksidi tehotransistoreita ennätysarvoilla
02.09.2019Muutos magneetissa itsessään

Siirry arkistoon »