Semanttista viestintää ja tunteiden analysointia

Viestintäkapasiteetin kasvava kysyntä asettaa merkittäviä haasteita perinteisille viestintäjärjestelmille.

Semanttinen viestintä on nouseva teknologia, joka korostaa mielekkään tiedon välittämistä raakadatan sijaan ja optimoi viestintäresurssit tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen vaihtoon.

Kiinalaisen Huazhongin tiede- ja teknologiayliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt optisen semanttisen viestintäjärjestelmän, joka käyttää monimuotokuitua (MMF) tiedonsiirtokapasiteetin parantamiseksi.

Näin tutkijat tiivistävät järjestelmänsä periaatteen ja tulokset: "Saavutimme korkeadimensionaalisen semanttisen koodauksen ja dekoodauksen taajuusalueella hyödyntämällä intermodaalista hajontaa MMF-kuiduissa.

Kartoittamalla symbolit eri taajuuksille osoitimme seitsenkertaisen siirtokapasiteetin kasvun perinteisiin tietoliikenteen koodausmenetelmiin verrattuna. Järjestelmässä on myös PAM-4, joka parantaa spektrin tehokkuutta ja saavuttaa 9,12 bittiä/s/Hz ilman dekoodausvirheitä.

”Lähetyskapasiteetin parantamisen lisäksi tutkimme sovellusta tunteiden analysoinnissa käyttämällä IMDb-elokuvakatsaus tietoaineistoa.

Koodaamalla semanttisesti samankaltaisia ​​symboleja viereisille taajuuksille, järjestelmän kohinansietokyky parani tehokkaasti, mikä helpotti tarkkaa tunteiden analysointia jopa korkean symbolivirhesuhteen olosuhteissa.

Tämä lähestymistapa korostaa MMF-pohjaisen semanttisen viestinnän mahdollisuuksia parantaa sekä kapasiteettia että kestävyyttä optisissa viestintäjärjestelmissä tarjoten lupaavia sovelluksia kaistanleveysrajoitteisissa ja kohisevissa ympäristöissä, he lisäsivät.

"Innovatiivinen menetelmä käyttää MMF:iä semanttiseen viestintään on merkittävä edistysaskel optisen viestinnän alalla. Kyky siirtää semanttista tietoa suoraan optisten taajuuksien kautta sekä järjestelmän suuri kapasiteetti ja kestävyys tekevät siitä lupaavan ratkaisun tulevaisuuden viestintäteknologioihin, tieteilijät ennustavat.

Semanttinen viestintä tähtää lähteen välittämän semanttisen tiedon onnistuneeseen siirtoon eikä niin kuin perinteisessä viestinnässä yksittäisen symbolin tai bitin tarkkaan vastaanottamiseen sen merkityksestä riippumatta.

Klassisessa menettelyssä kun tulee jo esiin rajoituksia nykyaikaisella koneälyn aikakaudella, joka koostuu Internet-of- things (IoT) ja tekoälyn (AI) synergiasta.

Aiheeseen liittyvän tutkimuskirjallisuuden perusteella semaattista viestintää suunnitellaan myös kuudenteen sukupolven (6G) järjestelmiin, jolloin se sisältää yhdistettyä älykkyyttä ja integroitua tunnistusta, laskentaa, viestintää ja ohjausta. Samalla se tehostanee kansalaisten viestintää seuraavien hallintojen mahdollisuuksia seurata kansalaistensa mielialoja.

Aiheesta aiemmin:

Salakuuntelu vaikeutuu tai sitten ei