Kappaleet kahdessa paikassa samaan aikaan?

02.10.2025

ETH-kvanttisuudesta-300-t.jpgFyysikot ovat suorittaneet interferenssikokeita atomien ja molekyylien kanssa osoittaen, että nämä kappaleet voivat näennäisesti olla kahdessa paikassa samanaikaisesti. Mutta tällaisten superpositioiden luominen suurempien kappaleiden kanssa on osoittautunut vaikeaksi niiden erittäin lokalisoitujen aaltofunktioiden vuoksi.

Uusimmat kokeet ovat kasvattaneet leijuvan nanohiukkasen aaltofunktion paikallista laajuutta kertoimella 3, mikä tarjoaa polun kohti suurten kappaleiden kvanttikokeita. Näin he ovat vapauttaneet nanohiukkasen kvanttisuutta.

Kappaleen sijainti on aina jossain määrin epämääräinen lämpö- ja ympäristövaikutusten vuoksi. Vaikka kyseinen kappale jäähdytettäisiin ja eristettäisiin, kappaleen aaltofunktion paikallisen laajuuden aiheuttama kvanttiepävarmuus säilyy.

Yksittäisen loukkuun jääneen atomin aaltofunktion leveys perustilassaan on noin 10 nm. Tämä on paljon suurempi kuin itse atomi, minkä ansiosta se voi näennäisesti olla kahdessa paikassa samanaikaisesti.

Sitä vastoin miljardin atomin sisältävällä loukkuun jääneellä nanopartikkelilla on paljon kapeampi aaltofunktio, jonka leveys on noin 10 pikometriä.

Aaltofunktion laajentaminen on mahdollista, mutta pieninkin häiriö voi supistaa sen lokalisoituun tilaan.

Lucas Novotny Sveitsin liittovaltion teknillisestä korkeakoulusta (ETH) Zürichistä ja hänen kollegansa tarttuivat tähän haasteeseen käyttämällä optisessa loukussa olevaa piidioksidinanopartikkelia.

Jäähdytysvaiheen jälkeen tiimi löysensi loukkua hitaasti, jolloin nanopartikkelin aaltofunktio levisi. Paikkamittaukset paljastivat aaltofunktion leveyden 73 pm, joka on kolme kertaa alkuperäinen arvo.

Havaittu aaltofunktion leveys on edelleen tuhat kertaa pienempi kuin nanohiukkasen koko.

Novotnyn mukaan yksi mahdollinen strategia sen laajentamiseksi edelleen on sijoittaa nanohiukkanen vapaaseen pudotukseen. Tällainen koe voisi testata, ovatko suuret kappaleet superpositioissa (kuten kvanttifysiikka ennustaa) vai romahtavatko niiden aaltofunktiot aina klassisiin tiloihin (kuten jotkut vaihtoehtoiset teoriat olettavat).

Aiheesta aiemmin:

Kvanttirajaa lähestyvä kemiallinen tunnistussiru

Jäähdytystä kvanttirajoja hipoen

Missä kulkee kvanttiraja?

13.11.2025Ennätys: 50-kubittinen kvanttitietokone simuloituna supertietokoneella
13.11.2025Valo voi muokata atominohuita puolijohteita
13.11.2025Elävää metallia biologian ja elektroniikan välille
12.11.2025Verenkierrossa kulkevaa elektroniikkaa
12.11.2025Perovskiittisille aurinkokennoille pitkäaikainen vakaus
12.11.2025Uusi joustava valoa emittoiva materiaali
11.11.2025Vauhtia kvanttilaskentaan uudella transmon-kubitilla
11.11.2025Ei-tekninen portti kvanttitietokoneilla koodaamiseen
11.11.2025Viritettäviä eristeitä mikroaalloille
10.11.2025Polaritonit voisivat mullistaa infrapunailmaisimet

Siirry arkistoon »