Puolijohde, jolla on suprajohtavuuden lupaus

03.11.2025

NYU-puolijohde-ja-suprajohtavuuden-lupaus-300-t.jpgTutkijat ovat jo pitkään pyrkineet valmistamaan puolijohteita jotka ovat myös suprajohtavia, mikä parantaisi niiden nopeutta ja energiatehokkuutta ja mahdollistaisi uusia kvanttiteknologioita.

Suprajohtavuuden saavuttaminen puolijohdemateriaaleissa, kuten piissä ja germaniumissa, on kuitenkin osoittautunut haastavaksi, koska optimaalisen atomirakenteen ylläpitäminen halutulla johtavuustoiminnoilla on vaikeaa.

Mutta nyt kansainvälinen tiedemiesryhmä raportoi tuottaneensa germaniumin muodon, joka on suprajohtava.

"Suprajohtavuuden saavuttaminen germaniumissa voi mahdollisesti mullistaa lukuisia kuluttajatuotteita ja teollisuusteknologioita", sanoo New York Universityn fyysikko Javad Shabani.

”Nämä materiaalit voisivat olla tulevaisuuden kvanttipiirien, sensoreiden ja pienitehoisen kryogeenisen elektroniikan perusta, jotka kaikki tarvitsevat puhtaita rajapintoja suprajohtavien ja puolijohtavien alueiden välille”, lisää Queenslandin yliopiston fyysikko Peter Jacobson.

”Germanium on jo työjuhtamateriaali edistyneille puolijohdeteknologioille, joten osoittamalla, että se voi muuttua myös suprajohtavaksi kontrolloiduissa kasvuolosuhteissa, on nyt potentiaalia skaalautuville, valimovalmiille kvanttilaitteille.”

Tutkijat loivat nyt germaniumkalvoja, joihin oli lisätty runsaasti pehmeämpää galliumia, jota jo käytetään yleisesti elektroniikassa. Niiden avulla tehty doping muuttaa puolijohteen sähköisiä ominaisuuksia – mutta suurina galliumpitoisuuksina materiaalista tulee tyypillisesti epävakaa, mikä johtaa kiteen hajoamiseen ja suprajohtavuuden katoamiseen.

Uusimmissa tuloksissa tutkijat kuitenkin osoittavat edistyneitä röntgentekniikoita käyttäen uuden tekniikan, joka pakottaa galliumatomit korvaamaan germaniumatomit kiteessä normaalia korkeammalla pitoisuudella. Tämä prosessi muuttaa hieman kiteen muotoa, mutta säilyttää silti vakaan rakenteen, joka voi johtaa sähköä ilman resistanssia 3,5 kelvinin lämpötilassa – tai noin -453 celsiusasteessa – jolloin siitä tulee suprajohtava.

”Ioni-istutuksen sijaan galliumatomien tarkkaan liittämiseen germaniumin kidehilaan käytettiin molekyylisuihkuepitaksian menetelmää”, toteaa Julian Steele, Queenslandin yliopiston fyysikko. ”Epitaksian – ohuiden kidekerrosten kasvattamisen – avulla voimme vihdoin saavuttaa rakenteellisen tarkkuuden, jota tarvitaan suprajohtavuuden syntymisen ymmärtämiseen ja hallintaan näissä materiaaleissa.”

”Tämä toimii, koska ryhmän IV alkuaineet eivät luonnostaan johda suprajohtavasti normaaleissa olosuhteissa, mutta niiden kiderakenteen muokkaaminen mahdollistaa elektroniparien muodostumisen, jotka mahdollistavat suprajohtavuuden”, Shabani toteaa yliopistonsa tiedotteessa.

Aiheesta aiemmin:

Tavallinen kide ihanteellinen kryogeenisen lämpötilan valotekniikalle

Suprajohteita vaikka atomi kerrallaan

Topologinen suprajohtavuus ilman suprajohteita

09.06.2026Tutkijat tunnistavat spin-kubittisten kvanttiprosessorien kohinan alkuperän
09.06.2026Älykkäämpi tapa mitata kvanttijärjestelmiä
09.06.2026Kaiutinrakenne keskittää äänen yksityiseen äänipisteeseen
08.06.2026Sirumittakaavan akustinen atomi
08.06.2026Timanttikalvojen pietsosähköinen vaikutus
06.06.2026Kvanttilomittuminen ja kemia?
06.06.2026Valosähköinen muunnosliitos kaksiulotteiseen puolijohteeseen
05.06.2026Kvanttiakustiikalla tavoitteena kuunnella molekyylejä
05.06.2026Hukkaan heitetty infrapunavalo käyttöön
04.06.2026Uusi prosessi transistoreiden valmistukseksi perovskiitista

Siirry arkistoon »