Lämpötilamittauksia spinillä

30.08.2013

Typpivakanssi on vika timantin atomirakenteessa, jossa yksi timantin hiiliatomi on korvautunut typpiatomilla jolloin viereinen paikka jää auki ja sen ympärille jää vapaita elektroneja.

Tällaisen vikakohdan ympärillä olevien elektronien spinien lomittuminen on monen tutkijaporukan mielenkiinnon kohteena, tavoitteena kun on tehdä siitä kvanttitietokoneen perusyksikkö eli kubitti.

Tutkimukset ovat kuitenkin tuottaneet monia muitakin mielenkiintoisia löytöjä.

Viime vuosina vikakohtien spinit ovat nousseet myös lupaavaksi ehdokkaaksi nanomittakaavan magneetti- ja sähkökenttien aistijaksi huoneenlämmössä.

Äskettäin UC Santa Barbaran tutkijaryhmä onnistui kehittämään protokollia, joilla hallita vikakohdan kvanttitilaa valolla huoneen lämpötilassa elektroniikan tai mikroaaltojen sijasta.

Tutkimusryhmän Chigacon yliopiston tutkijat kehittivät aiheesta edelleen lämpömittarin, joka perustuen spinistä riippuvaan fotoluminenssiin timantin typpivakanssikeskuksessa.

Tutkimusryhmän vetäjä David Awschalom näkee nyt mahdollisuuden kehittää kvanttifysiikkaan perustuvan monitoimisen anturin. "Samalla anturilla voisi mitata magneetti- ja sähkökenttiä ja nyt myös lämpötilaa, kaikki samalla anturilla samassa paikassa suunnilleen samaan aikaan", toteaa Awschalom.

Lämpötilan mittaus fluoresenssin avulla on jo vakiintunut tekniikka millimetrien skaalassa mutta nyt päästäisiin nanomittoihin. Tällaisen atomitason rakenteen voisi sisällyttää timantin nanohiukkaseen, jolloin sitä voisi käyttää lämpömittarina esimerkiksi elävissä soluissa tai mikrofluidistiikan piireissä.

Kokeissaan tutkijat selvittivät, että hiukkasen spin voi toimia lämpömittarina laajalla lämpötila-alueella, huoneen lämpötilasta aina 500 Kelviniin (noin 21-227 astetta Celsiusta), resoluution ollessa 0,1 Kelviniä.

22.01.2026Ionigeelistä ja grafeenista tekoälyä koneoppimislaskelmiin
21.01.2026Magnetismin 3D-muokkausta laserilla
21.01.2026Topologiset tilat ovat yleisempiä kuin on ajateltu
21.01.2026Grafeenista väkevää mustetta elektroniikan tulostukseen
20.01.2026Perovskiittista näyttöteknologiaa
20.01.2026Ihmissilmän sopeutumiskyvyn inspiroimana fototransistori
20.01.2026Perovskiitti beetavoltakennon perustana
19.01.2026Aurinkosähkön symmetriarajoitusten voittaminen
19.01.2026Enemmän irti auringon ja muusta valosta
19.01.2026Kultaisten nanosauvojen varaaminen valoenergialla

Siirry arkistoon »