Molekyyli kytkimenä

15.12.2015

Wien-molekyyli-kytkimena-240.jpgSveitsiläis-itävaltalainen tutkimusryhmä on nyt onnistunut kehittämään transistorin, joka toimii täysin eri tavalla ja koostuu ainoastaan yhdestä molekyylistä. Kolmen elektrodin sijaan tässä molekyylikytkimessä niitä on vain kaksi.

Pienetessään perinteinen piiteknologia kohtaa fyysisiä rajoituksia yhä pahempien vuotojen muodossa. "Mutta, jos vaihdat kiteistä orgaanisiin molekyyleihin nanomittakaavassa, käytettävissä on uusia mahdollisuuksia muuttaa siirron ominaisuuksia," selittää tutkimuksen taustoja Wienin yliopiston Robert Stadler.

Zürichin yliopiston kemistit syntetisoivat organometallisen molekyylirakenteen, jossa on yksittäisiä raudan, ruteniumin tai molybdeenin metalliatomeja. Molybdeeniversiota testattaessa havaittiin, että kuten transistori, tämä molekyyli kytkeytyi edestakaisin kahden eri tilan välillä johtavuuden osalta kolmen kertaluokan verran.

Tietokonesimulaatio auttoi ymmärtämään taustalla olevia prosessia; Molybdeeniatomissa on tietty tila, jonka elektroni voi miehittää. Jos tila on miehitetty, virtaa kulkee pienellä jännitteellä hyvin vähän. Suuremmalla jännitteellä elektroni voi irtautua paikastaan ja järjestelmä siirtyy tilaan, jossa johtavuus paranee noin tuhatkertaisesti.

Siten sekä kytkentä- että valintaprosessi voidaan tehdä vain kahden liitoskontaktin kautta. Kolmas elektrodi, jota yleensä vaaditaan transistorissa, ei ole tarpeen, mikä yksinkertaistaa johdotusprosessia merkittävästi.

Nämä kokeet suoritettiin alhaisissa lämpötiloissa ja erittäin vahvassa tyhjiössä. Kuitenkin, työhön osallistuneet IBM:n tutkijat etsivät jo malleja sisällyttää useita näistä molekyyleistä piisirujen nanohuokosiin, niin että ne toimisivat normaaleissa ympäristöolosuhteissa ja huoneenlämmössä.

Tutkijat uumoilevat, että metalliatomien kanssa integroidut orgaaniset molekyylit voivat osoittaa tietä ultrapienille kytkimille uudenlaisissa tallennusjärjestelmissä. Joka tapauksessa kolmannen elektrodin poisjäänti mahdollistaa vertaansa vailla olevat integraatiotiheydet.

15.05.2026Nano-tinavälikerros kiinteän olomuodon akuille
15.05.2026Akkututkimuksia atomitasolla
15.05.2026Kuinka kvanttitilat voivat suojautua
14.05.2026Uraauurtava tutkimus valon hallinnasta
14.05.2026Tutkijat ohjelmoivat materiaaleja vain pyörittämällä niitä
13.05.2026Tutkimus avaa ferrosähköisen muistin alumiininitridissä
13.05.2026Printatut hyppykivet rikkovat 2D-kontaktien rajoitukset
13.05.2026Kuinka parantaa kiraalisten puolijohteiden kykyä absorboida
12.05.2026Liikkuvia kubitteja yhdistellen
12.05.2026Tiimi ohjaa elektronin spiniä ballistisesti grafeenissa

Siirry arkistoon »