Metapinnan avulla terahertsilaseri

30.12.2015

UCLA-terahertsi-laser-metapinta-1-250-t.jpgUniversity of California, Los Angeles (UCLA) tutkijat ovat löytäneet uuden tavan tehdä terahertsien taajuuksilla toimiva puolijohdelaser.

Terahertsien taajuusalue on sähkömagneettisessa spektrissä mikroaaltojen ja infrapunan välissä. Terahertsiaaltoja käyttäen voidaan analysoida muoveja, vaatteita, puolijohteita ja taideteoksia vahingoittamatta tutkittavia materiaaleja sekä tehdä kemiallista tunnistusta.

UCLA tutkijat Benjamin Williamsin johtamana ovat luoneet ensimmäisen pystysuoran ulkoisen ontelon pinta-säteilevän laserin (VECSEL), joka toimii terahertsialueella. Vastaavia käytetään näkyvän valon alueella ja niitä on käytetty tuottamaan suuritehoisia säteitä, mutta tekniikkaa ei ole aiemmin on mukautettu terahertsien taajuuksille.

UCLA tutkijat loivat VECSEL:in joka perustuu "heijastinryhmä metapinta peiliin." Rakenne koostuu useiden pienten antennikytkettyjen laseronteloiden ryhmästä, johon terahertsiaalto osuessaan, ei "näe" onteloita, vaan heijastuu aivan kuin tasaisesta peilistä. Samalla se kuitenkin vahvistaa terahertsiaaltoja.

"Tämä on ensimmäinen kerta, kun metapinta ja laser on yhdistetty", toteaa Williams. "VECSEL lähestymistapa tarjoaa tavan saada suurempi antoteho samanaikaisesti erinomaisen säteen laadun kanssa terahertsien alueella. Lähestymistapana metapinta mahdollistaa edelleen muokata sädettä haluttuun polarisaatioon, muotoon ja spektrisiin ominaisuuksiin."

UCLA-terahertsi-laser-metapinta-2-200-t.jpgSäteen luominen, joka on symmetrinen ja suora pitkille matkoille ja muuttuvissa lämpöolosuhteissa on haaste monille puolijohdelasereille, mutta erityisesti terahertsien kvanttikaskadilasereille, joissa yleensä käytetään metallisia laserkaviteetteja, joiden mitat paljon pienempiä kuin aallonpituus.

Luyao Xu, jatkotutkija Williamsin labrassa ja johtava tekijä tutkimuksessa, toteaa: "Käyttämällä tätä vahvistavaa metapintaa osana ulkoista onkaloa, voimme paitsi parantaa valokeilaa, mutta myös ottaa käyttöön uusia toimintoja erilaisilla onteloiden malleilla.

Esimerkiksi käyttämällä vapaasti seisovaa lankaverkkomaista polarisaatiosuodinta, tai suodatinta toisena peilinä, voisimme optimoida laserin lähtötehon ja tehokkuuden yksinkertaisesti kiertämällä polarisaattoria.

23.01.2026Miten saada norsu solun sisään
22.01.2026Piistä valmistettujen kvanttiprosessorien kokeiluja
22.01.2026Jäähdytysmenetelmä loukkuionien sirutason kvanttitietokoneille
22.01.2026Kidevirheiden muuttaminen kvanttivaltateiksi
22.01.2026Neutraaliatomien matriisit, metapinnat ja kvanttikapasitanssi
22.01.2026Ionigeelistä ja grafeenista tekoälyä koneoppimislaskelmiin
21.01.2026Röntgenlaser zoomaa elektronien välisiin vuorovaikutuksiin
21.01.2026Magnetismin 3D-muokkausta laserilla
21.01.2026Topologiset tilat ovat yleisempiä kuin on ajateltu
21.01.2026Grafeenista väkevää mustetta elektroniikan tulostukseen

Siirry arkistoon »