Skyrmionit raviradalle

19.04.2016

JGU-MIT-skyrmionit-massatallennus-275-t.jpgJohannes Gutenbergin yliopisto Mainzin (JGU) ja Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) yhteinen tutkimushanke on saavuttanut läpimurron mahdollisten tulevien datan tallennustekniikoiden alalla.

Ajatuksena on, että bittejä ei tallenneta pyöriville kovalevyille kuten nykyisin, vaan nanolangoille magneettisten pyörrerakenteiden eli skyrmionien muodossa, käyttäen siirtorekisteristä tuttua menetelmää.

Jonoon järjestettyjen magneettisien skyrmionien bitit olisivat nopeasti saatavilla. Lisäksi tallennustiheys olisi korkea ja menetelmä energiatehokas.

Projektiryhmä onnistui ensimmäistä kertaa saavuttamaan yksittäisten skyrmionien siirtämisen huoneenlämpötilassa käyttämällä sähköimpulsseja.

Magneettiset skyrmionit ovat erityisiä spinkonfiguraatioita, joita voi esiintyä materiaaleissa ja erityisesti ohutkerrosrakenteisissa kun inversiosymmetria rikkoutuu.

Yksi tärkeä skyrmionien ominaisuus on, että ne voivat esiintyä erillisinä magneettisissa materiaaleissa eivätkä yleensä törmäile rakenteen reunaan tai häiriinny materiaalin yksittäisiä virheistä tai epätasaisuuksista.

Skyrmionit ovat siis erinomaisia ehdokkaita käytettäväksi magneettisina siirtorekisterinä, joka tunnetaan myös raviratamuistina. Informaatio voitaisiin koodata skyrmionien muodossa ja sähkövirran avulla niitä voitaisiin siirtää ohi kiinteän luku/kirjoitus pään. Prosessi olisi sekä nopea ja täysin riippumaton liikkuvista mekaanisia osista ja siten erinomainen mobiilisovelluksiin.

Aiheesta aiemmin;

Yhtenäinen teoria skyrmion-aineille

Minimalistista muistitekniikkaa

26.06.2020Magnon-kytkin teollisesti hyödyllisillä ominaisuuksilla
25.06.2020Mikroaaltovahvistin joustavalle puukalvolle
24.06.2020Eksitoneja ja kvanttimateriaaleja
23.06.2020Anturien 3D-tulostus suoraan sydämeen
19.06.2020Tallennusta, logiikkaa ja skyrmioneja
18.06.2020Perusteita tehokkaammille akuille
17.06.2020Lomittaa molekyylejä ja atomeja
16.06.2020Intuitiivinen ohjelmointikieli kvanttitietokoneille
15.06.2020Kontakteja 2D-transistoreille
12.06.2020Molekyylit tarjoavat satakertaisen muistin

Siirry arkistoon »