Atomien paksuinen kuvakenno

23.12.2014

rice-atomin-ohut-kuvakenno-300-t.jpgRice Universityn tutkijat kehittelevät kaksiulotteisista valoherkkää materiaalia, mikä voi johtaa erittäin ohueen kuvantamisen alustaan.

Kaksiulotteisista muun muassa molybdeenidisulfidia on tutkittu sen valon havaitsemisen ominaisuuksien vuoksi, mutta erityisesti kupari-indium-lyijyselenidi (CIS) osoittaa epätavallisia ​​lupauksia.

Ricen tutkijat syntetisoivat CIS:ää, lehteilivät siitä arkkeja ja rakensivat niistä kolmen pikselin CCD-laitteen prototyypin todistaakseen materiaalin kykyä ottaa kuvia.

Kyseessä on optoelektroninen muistimateriaalirakenne, joka ansoittaa varauksia potentiaalikuoppiin, kun valo osuu materiaaliin ja pitää niitä, kunnes ne siirretään edelleen tallenettavaksi.

- On monia kaksiulotteisia materiaaleja, jotka aistivat valoa, mutta tämä materiaali on kymmenen kertaa tehokkaampi kuin paras mitä olemme tätä ennen nähneet toteavat tutkijat yliopistonsa tiedotteessa.

Koska materiaali on läpinäkyvää, CIS-pohjainen skanneri voisi käyttää valoa yhdeltä puolelta valaisemaan kuvaa, toisen puolen kaapatessa kuvan. Erilaisissa sovelluksissa kennon voisi myös yhdistää muuhun 2D-elektroniikkaan vaikkapa reaaliaikaisten biologisten kuvien lukijaksi.

Joustavana CIS-kennosto voitaisiin myös sovittaa sopivan kaarevaksi linssisjärjestelmän polttopintaan. Tämä mahdollistaisi vääristymien korjauksen ja yksinkertaistaisi merkittävästi koko optista järjestelmää.

Tutkijoiden syntetisoima CIS-kerros on noin kaksi nanometriä paksu ja koostuu yhdeksästä atomin paksuinen hilasta. Materiaalia voidaan kasvattaa myös CVD-saostuksella ja sen kokoa rajoittaa vain uunin koko toteavat tutkijat.
11.09.2026Elektronien vuorovaikutuksista todellisissa kvanttimateriaaleissa
10.09.2026Superfluidipohjainen kubittisuunnittelma
09.09.2026Valo luo nanomittakaavan magnetismia
09.09.2026Erittäin ohuita materiaalipinoja kiilteen avulla
08.09.2026Uusi kubittiarkkitehtuuri mahdollistaa nopeammat ja tarkemmat toiminnot
08.09.20263D-tulostuksella parempia virtausakkujen elektrodeja
08.09.2026Wigner-kiteiden monimuotoinen fysiikka
07.09.2026Uusi monimuotoinen Hall-ilmiö
07.09.2026Ledivalot vieläkin tehokkaimmiksi
07.09.2026MEMS-peili ohjaa valoa kolmiulotteisesti

Siirry arkistoon »