Hyppivät pisarat jäähdyttävät

06.04.2017

Duke-kolmas-ulottuvuus-jaahdytykselle-300.jpgUusi tekniikka lisää kolmannen ulottuvuuden jäähdyttää nykyaikaista elektroniikkaa. Se myös jäähdyttää paikasta toiseen liikkuvia kuumia pisteitä.

Kun vesipisarat sulautuvat yhteen, pinta-alan pieneneminen saa aikaan pienen energiamäärän vapautumisen. Niin kauan kuin alla oleva pinta on tarpeeksi hydrofobinen hylkimään vettä, tämä energia saa sulautuneen pisaran hyppäämään pois pinnalta.

Duke yliopiston ja Intelin insinöörien luomassa jäähdytysteknologiassa, pisarat hyppäävät kohti kuumia pisteitä ja tuovat jäähdytyksen kohtaan jossa elektroniikka sitä eniten tarvitsee.

Uusi tekniikka perustuu höyrykoteloon, joka on valmistettu erittäin hydrofobisesta pohjakerroksesta ja sienimäisestä katosta. Elektroniikan kuumien pisteiden kohdalla kosteus kotelon katossa höyrystyy ja siirtyy kohti lattiaa vieden lämmön mukanaan.

Laitteen pohjakerrokseen integroitu passiivinen jäähdytysrakenne kuljettaa sitten lämpöä pois, jolloin vesihöyry tiivistyy pisaroiksi. Kun pisarat yhdistyvät, ne hyppäävät pois hydrofobisesta pohjakerroksesta rakenteen kattoon kuuman pisteen alle ja prosessi toistaa itsensä. Tämä tapahtuu gravitaatiosta ja suuntautumisesta riippumatta, vaikka laite olisi ylösalaisin.

Tekniikalla on monia etuja verrattuna olemassa oleviin jäähdytystekniikoihin. Useimmat jäähdyttimet eivät voi kohdistua satunnaisiin kuumien pisteiden kohtiin ja nekin jotka voidaan kohdistaa vaativat ulkoista energiaa toimiakseen.

Hyppivän pisaran jäähdytystekniikalla on sisäänrakennettu mekanismi pystysuoraan lämmön siirtoon, mikä on suuri etu verrattuna nykypäivän ratkaisuihin, jotka useimmiten haihduttavat lämpöä vain yhdessä tasossa.

Tutkijoiden mukaan aiheen parissa on vielä paljon tehtävää ennen kuin hyppäävät pisarat voi kilpailla nykypäivän jäähdytystekniikoiden kanssa. Suurin haaste on löytää sopivia materiaaleja, jotka toimivat korkeilla höyryn lämmöillä pitkällä aikavälillä.

Aiheesta aiemmin:

Jäähdytystä kvanttirajoja hipoen

23.01.2026Miten saada norsu solun sisään
22.01.2026Jäähdytysmenetelmä loukkuionien sirutason kvanttitietokoneille
22.01.2026Kidevirheiden muuttaminen kvanttivaltateiksi
22.01.2026Neutraaliatomien matriisit, metapinnat ja kvanttikapasitanssi
22.01.2026Ionigeelistä ja grafeenista tekoälyä koneoppimislaskelmiin
21.01.2026Röntgenlaser zoomaa elektronien välisiin vuorovaikutuksiin
21.01.2026Magnetismin 3D-muokkausta laserilla
21.01.2026Topologiset tilat ovat yleisempiä kuin on ajateltu
21.01.2026Grafeenista väkevää mustetta elektroniikan tulostukseen
20.01.2026Perovskiittista näyttöteknologiaa

Siirry arkistoon »