Tehokkain kvanttitietokone yhden atomin kubitilla

21.01.2019

IonQ-002-Founders-300-t.jpgIoninloukun käyttöä kvanttilaskennassa on tutkittu vuodesta 1995 lähtien Marylandin yliopistossa. Tutkimuksia vetänyt Christopher Monroe ja Jungsang Kim perustivat IonQ -yhtiön vuonna 2016.

"Kahden vuoden työn jälkeen meidän uskalias vedonlyönti tuottaa tulosta", toteaa Monroe Joulukuussa 2018. ”IonQ-järjestelmä on vankka ja teollinen. Jopa tässä alkuvaiheessa tulokset osoittavat, että ioniloukku suunnitelmalla on kaikki odotetut edut ja enemmän."

Yhtiö ilmoittaa kehittäneensä kaksi huipputason kvanttitietokonetta, joilla on ennätyksellinen suorituskyky.

IonQ-järjestelmien kubitit ovat ytterbiumin yksittäisiä atomeja, jotka on sijoitettu tyhjiöön. Informaatio tallennetaan, käsitellään ja haetaan atomeista tarkoilla lasersäteillä. Tällainen ionin ansastuksen toimintatapa on teoreettisesti tehokas mutta teknisesti haastava.

Useimmat markkinoiden ensimmäiset kvanttitietokonevalmistajat luovat kubitteja piirakenteisiin tai surpajohteisiin, jotka jäähdytetään lähes absoluuttiseen nollaan.

Atomin käytöllä kubittina on se etu että atomissa ei esiinny valmistusvirheitä. Siten IonQ:n tapaiset järjestelmät ovat tarkempia ja voivat tehdä monimutkaisempia laskelmia kuin mikä tahansa tähän mennessä rakennettu kvanttitietokone.

IonQ kertoo, että tänä vuonna sen laitteet ovat saatavilla tutkijoille lääketieteen, kemian, energian, logistiikan ja muiden alojen sovelluksiin, joissa tavanomaiset tietokoneet eivät riitä.

IonQ-järjestelmä on kapasiteetin, tarkkuuden ja muiden keskeisten vertailuarvojen mittauksissa ylittänyt kaikki muut markkinoilla olevat kvanttitietokoneet. Se on tallentanut 160 kubittia ja suorittanut operaatioita 79 kubitilla.

Sen porttitason loogisten operaatioiden toimintatarkkuus ylittää 98% sekä yhden että kahden kubitin operaatioille keskimäärin 13-kubitin konfiguraatioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että se voi käsitellä pidempiä laskelmia kuin muut kaupalliset kvanttitietokoneet.

IonQ-järjestelmän potentiaalia ja ioni-arkkitehtuurin joustavuutta on vertailtu Bernstein-Vazirani-algoritmilla. Tämä sovellus testaa tietokoneen kykyä määrittää koodattu numero, jota kutsutaan oraakkeliksi, kun sallitaan vain yksi kyllä/ei kysymys. 10-bittisen oraakkelin (luku välillä 0 ja 1023) tavanomainen tietokone onnistuu selvittämään 0,2 % ajoista.

IonQ-järjestelmä ajoi algoritmin kaikilla mahdollisilla 10-bittisillä oraakkeleilla ja saavutti keskimääräisen onnistumisprosentin 73%. Tämä on parempi tulos laskelman monimutkaisemmalla versiolla kuin mikä tahansa kvanttitietokoneelle toistaiseksi julkaistu tulos (Joulukuu 2018).

Aiheesta aiemmin:

Tuleeko kvanttitietokoneesta todellisuutta?

Kvanttitietokoneet töihin

12.07.2019Atomista audiotallennusta
03.07.2019Informaation teleporttausta timantissa
02.07.2019Orgaanisia katodeja tehokkaille akuille
28.06.2019Spintroniikkaa ja muistitekniikkaa
27.06.2019Edistysaskeleita kvanttitietotekniikalle
26.06.2019Oksidimateriaalit kaupallistuvat
25.06.2019Lasertekniikalla grafeenia hyötykäyttöön
24.06.2019Ionitekniikkaa kondensaattoreihin
20.06.2019Tehokkaampia tehopiiritekniikoita
19.06.2019Uutta tekniikkaa 2D-materiaalin venytyksellä
18.06.2019Bioparisto IoDT-sovelluksille
17.06.2019Uusia ovia nanofotoniikan maailmaan
14.06.2019Biologian avulla sähkö varastoon ja hiili kiertoon
13.06.2019Orgaaniset laserdiodit unelmasta todellisuuteen
12.06.2019Uusia ominaisuuksia elektroniikalle
11.06.2019Uusi laite pakkaa enemmän valokuituun
10.06.2019Tutkijat yrittävät luoda ihmisen kaltaista koneajattelua
07.06.2019Vaihtoehtoja elektroniikan vauhdittamiseen
06.06.2019Hiiliseostus muuttaa puolijohtavaa 2D-materiaalia
05.06.2019Hämähäkin aisteja autonomisille koneille
04.06.2019Elektronin geometria määritelty
03.06.2019Fyysikot löytäneet uudenlaisia spin-aaltoja
30.05.2019Pesunkestävää kangaselektroniikkaa
29.05.2019Uusia ratkaisuja kaoottisille värähtelypiireille
27.05.2019Magneettista oppimista tietojenkäsittelyyn
24.05.2019Auttaa robotteja muistamaan
23.05.2019Ultrapuhdas valmistustapa 2D-transistoreille
22.05.2019Erittäin nopeita magneettisia muisteja
21.05.2019Happea akkujen kehitykseen
20.05.2019Neulanreiät hologrammeja tuottamaan
17.05.2019Lasketaan nopeammin kvasihiukkasilla
16.05.2019Kondensaattoreita tulostamalla
15.05.2019Kvanttitietotekniikkaa grafeenin ja piin avulla
14.05.2019Suurtaajuussiirto tehostuu grafeenilla
13.05.2019Aivomaista tietotekniikkaa
11.05.2019Kvanttitason mittauksia
09.05.2019Tehokkaampia muistimateriaaleja
08.05.2019Lämpösähköä spinien tasolta
07.05.2019Suurin ja nopein optinen kytkinpiiri
06.05.2019Tehokkaita lämpöjohteita nanoelektroniikalle
03.05.2019Monenlaista ledien värien hallintaa
02.05.2019Staattinen negatiivinen kondensaattori
30.04.2019Kompaktia pitkäaaltoista viestintää
29.04.2019Nanoklustereista puolijohteita
26.04.2019Uudenlainen spintransistori
25.04.2019Aurinkoa seuraten
24.04.2019Kvanttimateriaali aivojen kaveriksi
23.04.2019Uusia rakenteita Litium-ioni akuille
18.04.2019Spinaaltoja nanoelektroniikkaan
17.04.2019Huonelämpötilassa toimivia keinotekoisia atomeja
16.04.2019Uusi ihmemateriaali: yksittäisiä 2D-fosforeeninauhoja
15.04.2019Eksoottisia kvanttivaikutuksia
12.04.2019Fononeja suunnaten ja laseroiden
11.04.2019Kuparipohjainen vaihtoehto kullalle
09.04.2019Vanhassa vara parempi
08.04.2019Mainoksen esittelyteksti
08.04.2019Tehokkaita ledejä nanolangasta
05.04.2019Nanogeneraattori kankaalle 3D-tulostuksella
03.04.2019Topologiaa valoaalloille
02.04.2019Kolme mittausta yhdellä selluanturilla
01.04.2019Monipuolisia orgaanisia transistoreita
29.03.2019Kvanttisimulointia valolla
28.03.2019Sähköä syöviä mikrobeja
27.03.2019Proteiini tarjoaa vaihtoehtoja ionijohteille
26.03.2019Metamateriaali ratkoo yhtälöitä
25.03.2019Molekyylimoottorit toimivat yhdessä
22.03.2019Laveampaa kvantti-informaation vaihtoa
21.03.2019RF-fotoneja ja kvanttihyppyjä
20.03.2019Säädettävää ja äänennopeaa lämmönjohdetta
19.03.2019Molekyylielektroniikan toimintoja kvantti-interferenssillä
18.03.2019Nesteitä ja molekyylejä sähkön tuottajiksi
15.03.2019Moiré-kuviot tuottavat superhiloja
14.03.2019Kvanttivaloa ja kvanttipisteitä
13.03.2019Kävisikö pii sittenkin akkuanodiksi
12.03.2019DNA-tietotekniikka tehostuu
11.03.2019Kvanttianturi tehostaa syövän hoitoa
08.03.2019Miten olisi magnonielektroniikka?
07.03.2019Spintroniikka näyttää kykynsä
06.03.2019Eriväristen fotonien lomittaminen
05.03.2019Ionisia transistoreita bioelektroniikalle
04.03.2019Valon ansoittaminen kolmiulotteisesti
04.03.2019Muokattava kaistaero grafeenilla
28.02.2019Magneettisuus kääntyy sähkökentällä
27.02.20193D-tulostuksella mekaanisia logiikkaportteja
26.02.2019Kertakäyttöisiä antureita 3D-tulostuksella
25.02.2019Kierteisiä elektroneja ja eksitoneja
25.02.2019Käännetään ledi jäähdyttäjäksi
21.02.2019Monimuotoisia kaksiulotteisia
20.02.2019Huonelämpöinen alusta kvanttiteknologialle
19.02.2019Lisäkalvo tekee litiumioniakuista turvallisia
18.02.2019Uusia materiaaleja elektroniikalle
15.02.2019Elektronien nestettä huonelämpötilassa
14.02.2019Parempaa orgaanista seostusta ja rajapintoja
13.02.2019Eksitoneja, bieksitoneja ja polaritoneja samassa materiaalissa
12.02.2019Muistitekniikan kehityssuuntia
11.02.2019Vähemmän kohinaa
08.02.2019Protoneista akkujen varausten siirtäjä?
07.02.2019Negatiivista kapasitanssia
06.02.2019Grafeeniantureita aivoihin ja mikropiireille
05.02.2019Hiilidioksidipäästöt vedyksi ja sähköksi

Näytä lisää »