3D-tulostuksella mekaanisia logiikkaportteja

27.02.2019

LLNL-mekaanista-tietotekniikkaa-2-300-t.jpgLawrence Livermore National Laboratoryn tutkijat ja insinöörit yhdistävät mekaanisen tietojenkäsittelyn ja 3D-tulostuksen pyrkimystä luoda tekniikkaa, joka reagoi ympäristössään tapahtuviin muutoksiin. Kuvassa mallikappaleineen vasemmalta lukien ovat Julie Jackson Mancini, Logan Bekker, Andy Pascall ja Robert Panas.

Tietotekniikan historiassa loogisia toimintoja toteutettiin aikoinaan mekaanisesti hammasrattailla tai ohuilla sahateräksen liuskoilla.

Lawrence Livermore National Laboratory (LLNL) -tutkijat ja insinöörit yhdistävät menneisyyttä nyt 3D-tulostustyöstön kanssa pyrkimyksenä luoda ”aistivia” materiaaleja, jotka voivat reagoida ympäristön muutoksiin esimerkiksi olosuhteissa joissa elektroniikka tuhoutuu, kuten korkea säteily, lämpö tai paine.

Yhteistyössä Kalifornian yliopiston ja Los Angelesin (UCLA) tukijoiden kanssa he tuottivat kolmiulotteisia tulostettuja mekaanisia logiikkaportteja.

Mekaaniset logiikkaportit, jotka eivät ole yhtä tehokkaita kuin tyypilliset tietokoneet, voivat olla hyödyllisiä vihamielisissä ympäristöissä, kuten Venuksessa tai pienitehoisissa tietokoneissa, jotka on tarkoitettu selviytymään ydin- tai sähkömagneettisista pulsseista.

”Suunnitelma ei rajoitu mittakaavaan”, toteaa tutkimuksen vetäjä Andy Pascall. ”Voimme ulottua muutamasta mikronista niin suureen kuin tarvitaan ja se voidaan prototyypittää nopeasti. Tämä olisi vaikeaa ilman 3D-tulostusta.”

Tutkimustyössä suunniteltiin erityiset nurjahdukseen perustuvat portit, jotka mahdollistavat rakenteen esiohjelmoinnin tai informaation tallennuksen. Kun niitä ketjutetaan, niin stimuloitaessa liipaistaan kokoonpanon kaskadi, jota voidaan käyttää mekaanisten loogisten laskelmien suorittamiseen ilman ulkoista käyttöenergiaa.

Monilla mekaanisilla logiikoilla on huomattavia rajoituksia, jotka liittyvät valmistukseen. Nyt tutkijoiden käyttöönottamat joustavat rakenne-elementit ja 3D-printtaus muuttavat logiikkarakenteen yhteensovittamista.

Hienoimmillaan 3D-tulostusprosessi tapahtui kahden fotonin stereolitografialla, jolla saatiin aikaan portteja alle mikronien mitoilla. Niiden sijoittamisessa paikoilleen ja kytkimien aktivointiin käytettiin optisia pinsettejä.

Tutkijat uskovat, että teknologiaa voidaan käyttää suunnittelemaan turvallisia, henkilökohtaisia ohjausjärjestelmiä, ja että suunnitelmat on tarkoitus vapauttaa avoimena lähdekoodina.

Teknologia voisi myös olla opetusväline opiskelijoille, jotka voisivat tulostaa omia logiikkaporttejaan kaupallisten 3D-tulostimien avulla ja oppia, miten tietokone toimii.

Aiheesta aiemmin:

Valolla ohjattavia moottoreita ja roottoreita

Kytkeä biologiaa elektroniikan kanssa

12.07.2019Atomista audiotallennusta
03.07.2019Informaation teleporttausta timantissa
02.07.2019Orgaanisia katodeja tehokkaille akuille
28.06.2019Spintroniikkaa ja muistitekniikkaa
27.06.2019Edistysaskeleita kvanttitietotekniikalle
26.06.2019Oksidimateriaalit kaupallistuvat
25.06.2019Lasertekniikalla grafeenia hyötykäyttöön
24.06.2019Ionitekniikkaa kondensaattoreihin
20.06.2019Tehokkaampia tehopiiritekniikoita
19.06.2019Uutta tekniikkaa 2D-materiaalin venytyksellä
18.06.2019Bioparisto IoDT-sovelluksille
17.06.2019Uusia ovia nanofotoniikan maailmaan
14.06.2019Biologian avulla sähkö varastoon ja hiili kiertoon
13.06.2019Orgaaniset laserdiodit unelmasta todellisuuteen
12.06.2019Uusia ominaisuuksia elektroniikalle
11.06.2019Uusi laite pakkaa enemmän valokuituun
10.06.2019Tutkijat yrittävät luoda ihmisen kaltaista koneajattelua
07.06.2019Vaihtoehtoja elektroniikan vauhdittamiseen
06.06.2019Hiiliseostus muuttaa puolijohtavaa 2D-materiaalia
05.06.2019Hämähäkin aisteja autonomisille koneille
04.06.2019Elektronin geometria määritelty
03.06.2019Fyysikot löytäneet uudenlaisia spin-aaltoja
30.05.2019Pesunkestävää kangaselektroniikkaa
29.05.2019Uusia ratkaisuja kaoottisille värähtelypiireille
27.05.2019Magneettista oppimista tietojenkäsittelyyn
24.05.2019Auttaa robotteja muistamaan
23.05.2019Ultrapuhdas valmistustapa 2D-transistoreille
22.05.2019Erittäin nopeita magneettisia muisteja
21.05.2019Happea akkujen kehitykseen
20.05.2019Neulanreiät hologrammeja tuottamaan
17.05.2019Lasketaan nopeammin kvasihiukkasilla
16.05.2019Kondensaattoreita tulostamalla
15.05.2019Kvanttitietotekniikkaa grafeenin ja piin avulla
14.05.2019Suurtaajuussiirto tehostuu grafeenilla
13.05.2019Aivomaista tietotekniikkaa
11.05.2019Kvanttitason mittauksia
09.05.2019Tehokkaampia muistimateriaaleja
08.05.2019Lämpösähköä spinien tasolta
07.05.2019Suurin ja nopein optinen kytkinpiiri
06.05.2019Tehokkaita lämpöjohteita nanoelektroniikalle
03.05.2019Monenlaista ledien värien hallintaa
02.05.2019Staattinen negatiivinen kondensaattori
30.04.2019Kompaktia pitkäaaltoista viestintää
29.04.2019Nanoklustereista puolijohteita
26.04.2019Uudenlainen spintransistori
25.04.2019Aurinkoa seuraten
24.04.2019Kvanttimateriaali aivojen kaveriksi
23.04.2019Uusia rakenteita Litium-ioni akuille
18.04.2019Spinaaltoja nanoelektroniikkaan
17.04.2019Huonelämpötilassa toimivia keinotekoisia atomeja
16.04.2019Uusi ihmemateriaali: yksittäisiä 2D-fosforeeninauhoja
15.04.2019Eksoottisia kvanttivaikutuksia
12.04.2019Fononeja suunnaten ja laseroiden
11.04.2019Kuparipohjainen vaihtoehto kullalle
09.04.2019Vanhassa vara parempi
08.04.2019Mainoksen esittelyteksti
08.04.2019Tehokkaita ledejä nanolangasta
05.04.2019Nanogeneraattori kankaalle 3D-tulostuksella
03.04.2019Topologiaa valoaalloille
02.04.2019Kolme mittausta yhdellä selluanturilla
01.04.2019Monipuolisia orgaanisia transistoreita
29.03.2019Kvanttisimulointia valolla
28.03.2019Sähköä syöviä mikrobeja
27.03.2019Proteiini tarjoaa vaihtoehtoja ionijohteille
26.03.2019Metamateriaali ratkoo yhtälöitä
25.03.2019Molekyylimoottorit toimivat yhdessä
22.03.2019Laveampaa kvantti-informaation vaihtoa
21.03.2019RF-fotoneja ja kvanttihyppyjä
20.03.2019Säädettävää ja äänennopeaa lämmönjohdetta
19.03.2019Molekyylielektroniikan toimintoja kvantti-interferenssillä
18.03.2019Nesteitä ja molekyylejä sähkön tuottajiksi
15.03.2019Moiré-kuviot tuottavat superhiloja
14.03.2019Kvanttivaloa ja kvanttipisteitä
13.03.2019Kävisikö pii sittenkin akkuanodiksi
12.03.2019DNA-tietotekniikka tehostuu
11.03.2019Kvanttianturi tehostaa syövän hoitoa
08.03.2019Miten olisi magnonielektroniikka?
07.03.2019Spintroniikka näyttää kykynsä
06.03.2019Eriväristen fotonien lomittaminen
05.03.2019Ionisia transistoreita bioelektroniikalle
04.03.2019Valon ansoittaminen kolmiulotteisesti
04.03.2019Muokattava kaistaero grafeenilla
28.02.2019Magneettisuus kääntyy sähkökentällä
27.02.20193D-tulostuksella mekaanisia logiikkaportteja
26.02.2019Kertakäyttöisiä antureita 3D-tulostuksella
25.02.2019Kierteisiä elektroneja ja eksitoneja
25.02.2019Käännetään ledi jäähdyttäjäksi
21.02.2019Monimuotoisia kaksiulotteisia
20.02.2019Huonelämpöinen alusta kvanttiteknologialle
19.02.2019Lisäkalvo tekee litiumioniakuista turvallisia
18.02.2019Uusia materiaaleja elektroniikalle
15.02.2019Elektronien nestettä huonelämpötilassa
14.02.2019Parempaa orgaanista seostusta ja rajapintoja
13.02.2019Eksitoneja, bieksitoneja ja polaritoneja samassa materiaalissa
12.02.2019Muistitekniikan kehityssuuntia
11.02.2019Vähemmän kohinaa
08.02.2019Protoneista akkujen varausten siirtäjä?
07.02.2019Negatiivista kapasitanssia
06.02.2019Grafeeniantureita aivoihin ja mikropiireille
05.02.2019Hiilidioksidipäästöt vedyksi ja sähköksi

Näytä lisää »