Miten olisi magnonielektroniikka?

08.03.2019

UCR-magnonic-elektroniikkaa-367.jpgPiirirakenne, joka generoi lähetys- ja vastaanottoantennien välisen magnonisen virran eli spinaallon. Credit: Balandin Lab

Magnonivirtoihin perustuvat laitteet - magnetoitumisen aaltoihin liittyvät kvasihiukkaset tai tietyissä magneettisissa materiaaleissa spinaallot tullevat muuttamaan alan teollisuutta, mutta tutkijoiden on ensin ymmärrettävä paremmin niiden hallintaa.

Kalifornian Riverside yliopiston insinöörit, ovat tehneet merkittävän askeleen kohti käytännön magnonisten piirirakenteiden kehittämistä. He ovat tutkineet ensimmäistä kertaa magnonvirran etenemiseen liittyvää kohinatasoa.

Parempi ymmärrys siitä, kuinka kohinaisia magnonit ovat, auttavat insinöörejä kehittämään parempia piirejä ja laitteita.

Nykyinen tekniikka sähkövirtoja käyttävä tekniikka on tulossa rajalle, jossa niitä ei voi enää tehdä pienemmiksi. Magnoniikka on osa spintroniikkaa ja magnonit voivat edetä tuottamatta paljoakaan lämpöä ja energiaa juurikaan hukkaamatta.

Uudella materiaaliluokalla on magneettisia ominaisuuksia, jotka ovat peräisin spinistä. Yksittäisiä spinaaltojen yksiköitä kutsutaan magnoneiksi. Magnonit eivät ole todellisia hiukkasia, kuten elektronit, mutta ne käyttäytyvät hiukkasina ja niitä voidaan käsitellä sellaisina.

Energian aaltoilu, jota kutsutaan spin-aalloksi, voi liikkua sähköisesti eristävän materiaalin läpi, siirtäen energiaa elektroneja siirtämättä.

Uusi elektroniikkakenttä, jota kutsutaan magnoniikaksi, yrittää luoda rakenteita tietojenkäsittelyyn ja tallennukseen sekä tunnistussovelluksiin, joissa käytetään magnonivirtoja elektronien sijaan. Tutkimusryhmän vetäjä professori Alexander Balandin loi sirun, joka tuotti lähetys- ja vastaanottoantennien välille magnonisen virran eli spinaallon.

Kokeet osoittivat, että magnonit eivät ole erityisen kohisevia pienillä tehotasoilla. Mutta suurilla tehotasoilla kohina muuttui epätavalliseksi ja sitä hallitsivat laajamittaiset vaihtelut, mikä häiritsisi laitteen suorituskykyä. Kohina sinänsä oli huomattavan erilainen kuin elektronien tuottama ja se identifioi rajoituksia siitä kuinka rakentaa magnonisia laitteita.

”Magnonisten laitteiden tulisi toimia mieluiten pienitehoisilla tasoilla”, Balandin sanoi. ”Voidaan sanoa, että magnonien kohina on hienovarainen matalalla teholla, mutta tulee korkeaksi ja diskreetiksi tietyllä tehokynnyksellä. Tämä muodostaa magnonisten laitteiden hienovaraisen viehätyksen. Tuloksemme kertovat myös mahdollisista strategioista, joilla kohinataso pysyy alhaisena.”

Tällä hetkellä Balandinin tutkimusryhmä johtaa kokeita geneerisillä komponenteilla ymmärtääkseen perusteet. Heidän ensimmäiset kokeelliset laitteet ovat suhteellisen suuria. Heidän suunnitelmissa on tutkia magnonikohinan fyysisiä mekanismeja ja testata tällaisten laitteiden alas skaalattua versiota.

Aiheesta aiemmin:

Spin-transistori askeleen lähempänä

Kaksiulotteinen piiri magneettisilla kvasipartikkeleilla

22.05.2019Erittäin nopeita magneettisia muisteja
21.05.2019Happea akkujen kehitykseen
20.05.2019Neulanreiät hologrammeja tuottamaan
17.05.2019Lasketaan nopeammin kvasihiukkasilla
16.05.2019Kondensaattoreita tulostamalla
15.05.2019Kvanttitietotekniikkaa grafeenin ja piin avulla
14.05.2019Suurtaajuussiirto tehostuu grafeenilla
13.05.2019Aivomaista tietotekniikkaa
11.05.2019Kvanttitason mittauksia
09.05.2019Tehokkaampia muistimateriaaleja
08.05.2019Lämpösähköä spinien tasolta
07.05.2019Suurin ja nopein optinen kytkinpiiri
06.05.2019Tehokkaita lämpöjohteita nanoelektroniikalle
03.05.2019Monenlaista ledien värien hallintaa
02.05.2019Staattinen negatiivinen kondensaattori
30.04.2019Kompaktia pitkäaaltoista viestintää
29.04.2019Nanoklustereista puolijohteita
26.04.2019Uudenlainen spintransistori
25.04.2019Aurinkoa seuraten
24.04.2019Kvanttimateriaali aivojen kaveriksi
23.04.2019Uusia rakenteita Litium-ioni akuille
18.04.2019Spinaaltoja nanoelektroniikkaan
17.04.2019Huonelämpötilassa toimivia keinotekoisia atomeja
16.04.2019Uusi ihmemateriaali: yksittäisiä 2D-fosforeeninauhoja
15.04.2019Eksoottisia kvanttivaikutuksia
12.04.2019Fononeja suunnaten ja laseroiden
11.04.2019Kuparipohjainen vaihtoehto kullalle
09.04.2019Vanhassa vara parempi
08.04.2019Mainoksen esittelyteksti
08.04.2019Tehokkaita ledejä nanolangasta
05.04.2019Nanogeneraattori kankaalle 3D-tulostuksella
03.04.2019Topologiaa valoaalloille
02.04.2019Kolme mittausta yhdellä selluanturilla
01.04.2019Monipuolisia orgaanisia transistoreita
29.03.2019Kvanttisimulointia valolla
28.03.2019Sähköä syöviä mikrobeja
27.03.2019Proteiini tarjoaa vaihtoehtoja ionijohteille
26.03.2019Metamateriaali ratkoo yhtälöitä
25.03.2019Molekyylimoottorit toimivat yhdessä
22.03.2019Laveampaa kvantti-informaation vaihtoa
21.03.2019RF-fotoneja ja kvanttihyppyjä
20.03.2019Säädettävää ja äänennopeaa lämmönjohdetta
19.03.2019Molekyylielektroniikan toimintoja kvantti-interferenssillä
18.03.2019Nesteitä ja molekyylejä sähkön tuottajiksi
15.03.2019Moiré-kuviot tuottavat superhiloja
14.03.2019Kvanttivaloa ja kvanttipisteitä
13.03.2019Kävisikö pii sittenkin akkuanodiksi
12.03.2019DNA-tietotekniikka tehostuu
11.03.2019Kvanttianturi tehostaa syövän hoitoa
08.03.2019Miten olisi magnonielektroniikka?
07.03.2019Spintroniikka näyttää kykynsä
06.03.2019Eriväristen fotonien lomittaminen
05.03.2019Ionisia transistoreita bioelektroniikalle
04.03.2019Valon ansoittaminen kolmiulotteisesti
04.03.2019Muokattava kaistaero grafeenilla
28.02.2019Magneettisuus kääntyy sähkökentällä
27.02.20193D-tulostuksella mekaanisia logiikkaportteja
26.02.2019Kertakäyttöisiä antureita 3D-tulostuksella
25.02.2019Kierteisiä elektroneja ja eksitoneja
25.02.2019Käännetään ledi jäähdyttäjäksi
21.02.2019Monimuotoisia kaksiulotteisia
20.02.2019Huonelämpöinen alusta kvanttiteknologialle
19.02.2019Lisäkalvo tekee litiumioniakuista turvallisia
18.02.2019Uusia materiaaleja elektroniikalle
15.02.2019Elektronien nestettä huonelämpötilassa
14.02.2019Parempaa orgaanista seostusta ja rajapintoja
13.02.2019Eksitoneja, bieksitoneja ja polaritoneja samassa materiaalissa
12.02.2019Muistitekniikan kehityssuuntia
11.02.2019Vähemmän kohinaa
08.02.2019Protoneista akkujen varausten siirtäjä?
07.02.2019Negatiivista kapasitanssia
06.02.2019Grafeeniantureita aivoihin ja mikropiireille
05.02.2019Hiilidioksidipäästöt vedyksi ja sähköksi
04.02.2019Nopeutta orgaanisille akuille
01.02.2019Kahdenlaisia varauksenkantajia suprajohteissa
31.01.2019Energian keruuta MEMS:llä ja fraktaaleilla
30.01.2019Anturiverkoille mallia sammakoilta
29.01.2019Valon ohjelmointia sirulla
28.01.2019Kemiallista logiikkaa
25.01.2019Lentäviä optisia kissoja kvanttiviestintään
24.01.20193D-printattua pietsomateriaalia
23.01.2019Epätavalliset ratkaisut tehostavat magnesiumakkuja
22.01.2019Valolla kirjoitettavia magneettisia muisteja
21.01.2019Tehokkain kvanttitietokone yhden atomin kubitilla
18.01.2019Läpimurtoja orgaaniselle elektroniikalle
17.01.2019Virtausanturi verelle
17.01.2019Suunniteltuja materiaaleja fotonien hyödyntämiseksi
15.01.2019Perovskiitista spintroniikan perusta?
14.01.2019Spinkuvioita korkean lämpötilan suprajohteissa
11.01.2019Kvanttimateriaaleja puolijohteiden tilalle
10.01.2019Eksitonit avaavat tietä tehokkaampaan elektroniikkaan
09.01.2019Ympäristö muuttaa molekyylin kytkimeksi
08.01.2019Itseoppimiseen tukeutuva konenäkö
07.01.2019Parempia Li-Ion -akkuja
04.01.2019Biologinen salausavainjärjestelmä
03.01.2019Origamilla mukautuva antennijärjestelmä
02.01.2019Topologisia LC-piirejä valo- ja mikroaalloille
31.12.2018Kytkin solussa sähköistää elämää
28.12.2018Yksikiteistä hybridiperovskiittia elektroniikkaan
21.12.2018Verkostoituminen menee kvanttiseksi

Näytä lisää »