Aurinkoa seuraten

25.04.2019

EPFL-solar-ennatys-Insolight-300-72-t.jpgInsolightin linssimäinen optinen pintarakenne ja tehokas aurinkokennomateriaali tuottavat kuluttajamarkkinoille 29 prosentin tuottotehokkuuden.

Lähes kaikki asuintalojen katoilla käytettävät aurinkopaneelit näyttävät samanlaisilta ja samalla tavoin asennetuilta. Mutta aurinkokennoista saadaan enemmän irti kun asiaan paneudutaan.

Sveitsiläisen EPFL:n sipin-off yrityksen Insolightin kehittämä aurinkopaneeli erottuu muista rakenteeltaan mutta myös vaikuttavalla 29 prosentin tuottoennätyksellä. Se on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin kuluttajamarkkinoilla tällä hetkellä arvioitu saavutettava 17–19 prosentin tuotto.

Insolightin järjestelmä perustuu linsseihin, jotka keskittävät auringonvaloon pieniin korkean hyötysuhteen aurinkokennoihin, joita normaalisti käytetään satelliiteissa.

Jotta kustannukset pysyisivät vähittäismarkkinoiden vaatimalla tasolla, he kehittivät suojalasin, jonka optiset linssit keskittävät auringonvaloa noin satakertaiseksi ja ohjaavat sen pienikokoisille korkean suorituskyvyn kennoille. Tämä tarkoittaa, että aurinkokennojen ala on alle 0,5 prosenttia aurinkopaneelin pinta-alasta.

Rakenteeseen kuuluu myös mekanismi, joka siirtää kennopohjaa vaakasuunnassa muutaman millimetrin joka suuntaan, jotta voidaan seurata auringonvaloa koko päivän ajan.

Järjestelmällä on sama ulkonäkö ja muoto kuin tavallisilla kattopaneeleilla ja ne voidaan asentaa samalla tavalla. ”Vähittäismarkkinoiden todellinen haaste on tuottojen nostaminen ilman, että kustannuksia nostetaan liian korkealle, säilyttäen laitteiston tukevuuden ja helpon asennuksen”, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Coulot.

Perustajien mukaan Insolightin aurinkopaneelit tarjoavat parempaa tuottoa kuin kilpailevat ratkaisut. ”Teknologiamme voi vähentää kotitalouksien energialaskuja jopa 30% aurinkoisilla alueilla”, Coulot sanoo.

Järjestelmä on nyt standardoitu massatuotantoon sopivaksi ja tavoitteena saada ensimmäiset tuotteet markkinoille vuonna 2022.

Kehitysmaissa aurinkokennojen tuottamalle sähkölle olisi paljon käyttöä. Niistä olisikin hyvä saada enemmän irti mutta edullisemmilla virityksillä.

EPFL-solar-ennatys-MBARARA-200.jpgColgate-yliopiston apulaisprofessori Beth Parks työskenteli vuoden stipendiaattina Ugandan Mbararan tiede- ja teknologiayliopistossa ja siellä hän kehitti opiskelijoiden kanssa mekaniikan, joka lisää aurinkokennon energiantuotantoa lähes kolmanneksella.

Tässäkin ideana on seurata auringon kulkua päivän mittaan.

Ratkaisu perustuu asennuskehykseen, jonka paikallinen hitsaaja voisi helposti toteuttaa. Kallistuvan kehyksen länsipuolelle sijoitetaan ämpäri kiviä ja itäpuolelle sijoitetaan ämpäri vettä. Säätämällä sopivasti vesiämpärin vuotoa paino siirtyy ja paneeli kääntyy hitaasti idästä länteen päivän mittaan.

Parksin mukaan järjestelmän kustannukset - aurinkokenno, akku, laturi ja runko - ovat noin 10 prosenttia pienemmät kuin vastaava katolle asennettava aurinkokennojärjestelmä. Tämä todella yksinkertainen ja edullinen mekanismi voisi tehostaa aurinkoenergian keruuta periaatteessa vaikkapa kesämökeillä.

Aiheesta aiemmin:

Aurinkokennot tavoittelevat 30 %

Tehokkaampia aurinkokennoasennuksia

08.04.2020Lasereita piisirulle ja hiukkaskiihdyttimiin
07.04.2020Yhdistetty optinen lähetin ja vastaanotin
06.04.2020Parannuksia orgaanisille aurinkokennoille
03.04.2020Energian keruuta terahertsiaalloista
02.04.2020Sähkökentistä sähköä IoT-antureille
01.04.2020Kaksiseinäisillä nanoputkilla on elektro-optisia etuja
31.03.2020Uudenlaista kemiaa litiumakuille
30.03.2020Kohti hakkeroimatonta kvantti-internettiä
28.03.2020Luvassa uusi läpimurto kvanttitietotekniikassa
27.03.2020Kohti tehokkaampaa elektroniikkaa
26.03.2020Uusia materiaaleja puettavalle elektroniikalle
25.03.2020Kvanttianturi kattaa koko radiotaajuusspektrin
24.03.2020Optinen terahertsitransistori
23.03.2020Atomiytimen spinin hallinta sähköisesti
20.03.2020Syväoppimisen uudelleenarviointi
19.03.2020Uusia materiaaliominaisuuksia elektroniikalle
17.03.2020Aurinkokennojen ennätysvirittely jatkuu
16.03.2020Monitoimisia anturimateriaaleja
13.03.2020Valolla toimivat kiintolevyt
12.03.2020Topologista valon kulkua
11.03.2020Vakaasti toimiva nanorele
10.03.2020Vielä enemmän skyrmioneja
09.03.2020Spin-kubitin vakaa luenta
07.03.2020Haisevista hedelmistä superkonkkia
06.03.2020Aurinkokenno grafeenista, perovskiitistä ja piistä
05.03.2020Kaliummetalli akun vaihtoehdoksi litiumille
04.03.2020Kaksiulotteinen elektronien hila
03.03.2020Kaksiulotteisia metalleja
02.03.2020Magnetismia kolmiulotteisesti
28.02.2020Monenlaista valon hallintaa
27.02.2020Yksinkertainen itselatautuva akku
26.02.2020Edullisempia suojaustekniikoita
25.02.2020Johtaa sekä sähköä että energiaa täydellisesti
25.02.2020Kemiaa ja seostusta
21.02.2020Vauhdikkaita muistirakenteita
20.02.2020Kierrätystä ja palonestoa
19.02.2020Nestepisaroilla jopa viiden voltin jännite
18.02.2020Kuitusiirron ennätyskapasiteetti
17.02.2020Kubitteja keinoatomeista
14.02.2020Kohinalla hehkuttaen
14.02.2020Tehokkaampia sähkökatalyyttisiä reaktioita
12.02.2020Elektroninen nenä MOF-materiaaleista
11.02.2020Uudenlainen elektrodirakenne tehokkaamille akuille
10.02.2020Kvanttitiedonsiirtoa nykyisissä kuituverkoissa
07.02.2020Uusi kvasihiukkanen löydetty: Pi-ton
06.02.2020Resonaattorit hidastavat valoa
05.02.2020Nanoputkien rullasta uudenlaista materiaalia
04.02.2020Tehokkaampaa terahertsitaajuuksien ilmaisua
03.02.2020Ensimmäinen yksikerroksinen amorfinen kalvo
31.01.20205000 vuotta kestävä paristo
30.01.2020Uusia vihjeitä suprajohtavuudesta
29.01.2020Litiumakuille pidempiä ajomatkoja?
28.01.2020Kvanttilämpöä ja kvanttilomittumista mittaillen
27.01.2020Laserdiodi emittoi syvää UV-valoa
24.01.2020Keinoiho magnetismia tunnistavin anturein
23.01.2020Kiertymä muokkaa kaistaeroa
22.01.2020Yleismuistin virstanpylväs
21.01.2020Ensimmäinen antiferromagneettinen topologinen kvanttimateriaali
20.01.2020Nanoantenneja tiedonsiirtoon
17.01.2020Muisteja erittäin kylmään laskentaan
16.01.2020Laskentaa molekyyleillä
16.01.2020Konenäölle nyt myös konesilmät
14.01.2020Piin kvanttibiteillä uusiin ulottuvuuksiin
13.01.2020Uusi menetelmä kestäville GaN-transistoreille
10.01.2020Hiukkaskiihdytin mikropiirille
09.01.2020Biologista energiantuottoa
08.01.2020Kvanttiteleportaatio piifotonisella sirulla
07.01.2020Kohti spintronisia MRAM-muisteja
07.01.2020Tehokas litium-rikki akku
03.01.2020Pieniä parannuksia litiumioni-akuille
02.01.2020Kvanttimateriaalia vaikkapa naamiointiin
02.01.2020Perovskiiteistä löytyy yllätyksiä
31.12.2019Lämpökytkin polymeeristä
30.12.2019Elektroniikka valon nopeudella
23.12.2019Turvallista ja käytännöllistä viestintää
20.12.2019Ferrosähköisyys yhdistää transistorit ja muistit
19.12.2019Kytkettäviä plasmoneja muoveihin
18.12.2019Magnonit töihin
17.12.2019Lämmönsiirtoa tyhjyyden läpi
16.12.2019Nailon ja taivutus vauhdittavat orgaanista elektroniikkaa
13.12.2019Viat saattavat tehostaa akkuja
12.12.2019Hiili ja pii jakavat ja yhdistävät fotoneja
11.12.2019Timanttien avulla parempia superkonkkia
10.12.2019Sähköis-optista tietotekniikkaa
09.12.2019Lämpösähköä hiilinanoputkilla
09.12.2019Valokuitua selluloosasta
05.12.2019Näppärä terahertsinen tekniikka
04.12.2019Palamattomia litium-akkuja
03.12.2019Bittejä ja simulointia atomien mittakaavassa
02.12.2019Metallijohde Cooperin pareilla
29.11.2019Plasmoniikan avulla edullinen monispektrikamera
28.11.2019Hiilinanoputket pääsevät vauhtiin
27.11.2019Löytö ferrosähköisissä tuplaa potentiaalin
26.11.2019Antenni lämpösäteilylle
25.11.2019Jatkuvuutta Mooren laille
22.11.2019Skyrmioneja huonelämpötilassa
21.11.2019Hukkalämpö sähköksi uusin keinoin
20.11.2019Keinotekoiset lehdet tuottavat kaasua ja nesteitä
18.11.2019Fotonikytkin CMOS-piireille
15.11.2019Parempia langattomia anturitekniikoita

Näytä lisää »