Aurinkoa seuraten

25.04.2019

EPFL-solar-ennatys-Insolight-300-72-t.jpgInsolightin linssimäinen optinen pintarakenne ja tehokas aurinkokennomateriaali tuottavat kuluttajamarkkinoille 29 prosentin tuottotehokkuuden.

Lähes kaikki asuintalojen katoilla käytettävät aurinkopaneelit näyttävät samanlaisilta ja samalla tavoin asennetuilta. Mutta aurinkokennoista saadaan enemmän irti kun asiaan paneudutaan.

Sveitsiläisen EPFL:n sipin-off yrityksen Insolightin kehittämä aurinkopaneeli erottuu muista rakenteeltaan mutta myös vaikuttavalla 29 prosentin tuottoennätyksellä. Se on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin kuluttajamarkkinoilla tällä hetkellä arvioitu saavutettava 17–19 prosentin tuotto.

Insolightin järjestelmä perustuu linsseihin, jotka keskittävät auringonvaloon pieniin korkean hyötysuhteen aurinkokennoihin, joita normaalisti käytetään satelliiteissa.

Jotta kustannukset pysyisivät vähittäismarkkinoiden vaatimalla tasolla, he kehittivät suojalasin, jonka optiset linssit keskittävät auringonvaloa noin satakertaiseksi ja ohjaavat sen pienikokoisille korkean suorituskyvyn kennoille. Tämä tarkoittaa, että aurinkokennojen ala on alle 0,5 prosenttia aurinkopaneelin pinta-alasta.

Rakenteeseen kuuluu myös mekanismi, joka siirtää kennopohjaa vaakasuunnassa muutaman millimetrin joka suuntaan, jotta voidaan seurata auringonvaloa koko päivän ajan.

Järjestelmällä on sama ulkonäkö ja muoto kuin tavallisilla kattopaneeleilla ja ne voidaan asentaa samalla tavalla. ”Vähittäismarkkinoiden todellinen haaste on tuottojen nostaminen ilman, että kustannuksia nostetaan liian korkealle, säilyttäen laitteiston tukevuuden ja helpon asennuksen”, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Coulot.

Perustajien mukaan Insolightin aurinkopaneelit tarjoavat parempaa tuottoa kuin kilpailevat ratkaisut. ”Teknologiamme voi vähentää kotitalouksien energialaskuja jopa 30% aurinkoisilla alueilla”, Coulot sanoo.

Järjestelmä on nyt standardoitu massatuotantoon sopivaksi ja tavoitteena saada ensimmäiset tuotteet markkinoille vuonna 2022.

Kehitysmaissa aurinkokennojen tuottamalle sähkölle olisi paljon käyttöä. Niistä olisikin hyvä saada enemmän irti mutta edullisemmilla virityksillä.

EPFL-solar-ennatys-MBARARA-200.jpgColgate-yliopiston apulaisprofessori Beth Parks työskenteli vuoden stipendiaattina Ugandan Mbararan tiede- ja teknologiayliopistossa ja siellä hän kehitti opiskelijoiden kanssa mekaniikan, joka lisää aurinkokennon energiantuotantoa lähes kolmanneksella.

Tässäkin ideana on seurata auringon kulkua päivän mittaan.

Ratkaisu perustuu asennuskehykseen, jonka paikallinen hitsaaja voisi helposti toteuttaa. Kallistuvan kehyksen länsipuolelle sijoitetaan ämpäri kiviä ja itäpuolelle sijoitetaan ämpäri vettä. Säätämällä sopivasti vesiämpärin vuotoa paino siirtyy ja paneeli kääntyy hitaasti idästä länteen päivän mittaan.

Parksin mukaan järjestelmän kustannukset - aurinkokenno, akku, laturi ja runko - ovat noin 10 prosenttia pienemmät kuin vastaava katolle asennettava aurinkokennojärjestelmä. Tämä todella yksinkertainen ja edullinen mekanismi voisi tehostaa aurinkoenergian keruuta periaatteessa vaikkapa kesämökeillä.

Aiheesta aiemmin:

Aurinkokennot tavoittelevat 30 %

Tehokkaampia aurinkokennoasennuksia

19.07.2019Luminenssilamput kehittyvät
12.07.2019Atomista audiotallennusta
03.07.2019Informaation teleporttausta timantissa
02.07.2019Orgaanisia katodeja tehokkaille akuille
28.06.2019Spintroniikkaa ja muistitekniikkaa
27.06.2019Edistysaskeleita kvanttitietotekniikalle
26.06.2019Oksidimateriaalit kaupallistuvat
25.06.2019Lasertekniikalla grafeenia hyötykäyttöön
24.06.2019Ionitekniikkaa kondensaattoreihin
20.06.2019Tehokkaampia tehopiiritekniikoita
19.06.2019Uutta tekniikkaa 2D-materiaalin venytyksellä
18.06.2019Bioparisto IoDT-sovelluksille
17.06.2019Uusia ovia nanofotoniikan maailmaan
14.06.2019Biologian avulla sähkö varastoon ja hiili kiertoon
13.06.2019Orgaaniset laserdiodit unelmasta todellisuuteen
12.06.2019Uusia ominaisuuksia elektroniikalle
11.06.2019Uusi laite pakkaa enemmän valokuituun
10.06.2019Tutkijat yrittävät luoda ihmisen kaltaista koneajattelua
07.06.2019Vaihtoehtoja elektroniikan vauhdittamiseen
06.06.2019Hiiliseostus muuttaa puolijohtavaa 2D-materiaalia
05.06.2019Hämähäkin aisteja autonomisille koneille
04.06.2019Elektronin geometria määritelty
03.06.2019Fyysikot löytäneet uudenlaisia spin-aaltoja
30.05.2019Pesunkestävää kangaselektroniikkaa
29.05.2019Uusia ratkaisuja kaoottisille värähtelypiireille
27.05.2019Magneettista oppimista tietojenkäsittelyyn
24.05.2019Auttaa robotteja muistamaan
23.05.2019Ultrapuhdas valmistustapa 2D-transistoreille
22.05.2019Erittäin nopeita magneettisia muisteja
21.05.2019Happea akkujen kehitykseen
20.05.2019Neulanreiät hologrammeja tuottamaan
17.05.2019Lasketaan nopeammin kvasihiukkasilla
16.05.2019Kondensaattoreita tulostamalla
15.05.2019Kvanttitietotekniikkaa grafeenin ja piin avulla
14.05.2019Suurtaajuussiirto tehostuu grafeenilla
13.05.2019Aivomaista tietotekniikkaa
11.05.2019Kvanttitason mittauksia
09.05.2019Tehokkaampia muistimateriaaleja
08.05.2019Lämpösähköä spinien tasolta
07.05.2019Suurin ja nopein optinen kytkinpiiri
06.05.2019Tehokkaita lämpöjohteita nanoelektroniikalle
03.05.2019Monenlaista ledien värien hallintaa
02.05.2019Staattinen negatiivinen kondensaattori
30.04.2019Kompaktia pitkäaaltoista viestintää
29.04.2019Nanoklustereista puolijohteita
26.04.2019Uudenlainen spintransistori
25.04.2019Aurinkoa seuraten
24.04.2019Kvanttimateriaali aivojen kaveriksi
23.04.2019Uusia rakenteita Litium-ioni akuille
18.04.2019Spinaaltoja nanoelektroniikkaan
17.04.2019Huonelämpötilassa toimivia keinotekoisia atomeja
16.04.2019Uusi ihmemateriaali: yksittäisiä 2D-fosforeeninauhoja
15.04.2019Eksoottisia kvanttivaikutuksia
12.04.2019Fononeja suunnaten ja laseroiden
11.04.2019Kuparipohjainen vaihtoehto kullalle
09.04.2019Vanhassa vara parempi
08.04.2019Mainoksen esittelyteksti
08.04.2019Tehokkaita ledejä nanolangasta
05.04.2019Nanogeneraattori kankaalle 3D-tulostuksella
03.04.2019Topologiaa valoaalloille
02.04.2019Kolme mittausta yhdellä selluanturilla
01.04.2019Monipuolisia orgaanisia transistoreita
29.03.2019Kvanttisimulointia valolla
28.03.2019Sähköä syöviä mikrobeja
27.03.2019Proteiini tarjoaa vaihtoehtoja ionijohteille
26.03.2019Metamateriaali ratkoo yhtälöitä
25.03.2019Molekyylimoottorit toimivat yhdessä
22.03.2019Laveampaa kvantti-informaation vaihtoa
21.03.2019RF-fotoneja ja kvanttihyppyjä
20.03.2019Säädettävää ja äänennopeaa lämmönjohdetta
19.03.2019Molekyylielektroniikan toimintoja kvantti-interferenssillä
18.03.2019Nesteitä ja molekyylejä sähkön tuottajiksi
15.03.2019Moiré-kuviot tuottavat superhiloja
14.03.2019Kvanttivaloa ja kvanttipisteitä
13.03.2019Kävisikö pii sittenkin akkuanodiksi
12.03.2019DNA-tietotekniikka tehostuu
11.03.2019Kvanttianturi tehostaa syövän hoitoa
08.03.2019Miten olisi magnonielektroniikka?
07.03.2019Spintroniikka näyttää kykynsä
06.03.2019Eriväristen fotonien lomittaminen
05.03.2019Ionisia transistoreita bioelektroniikalle
04.03.2019Valon ansoittaminen kolmiulotteisesti
04.03.2019Muokattava kaistaero grafeenilla
28.02.2019Magneettisuus kääntyy sähkökentällä
27.02.20193D-tulostuksella mekaanisia logiikkaportteja
26.02.2019Kertakäyttöisiä antureita 3D-tulostuksella
25.02.2019Kierteisiä elektroneja ja eksitoneja
25.02.2019Käännetään ledi jäähdyttäjäksi
21.02.2019Monimuotoisia kaksiulotteisia
20.02.2019Huonelämpöinen alusta kvanttiteknologialle
19.02.2019Lisäkalvo tekee litiumioniakuista turvallisia
18.02.2019Uusia materiaaleja elektroniikalle
15.02.2019Elektronien nestettä huonelämpötilassa
14.02.2019Parempaa orgaanista seostusta ja rajapintoja
13.02.2019Eksitoneja, bieksitoneja ja polaritoneja samassa materiaalissa
12.02.2019Muistitekniikan kehityssuuntia
11.02.2019Vähemmän kohinaa
08.02.2019Protoneista akkujen varausten siirtäjä?
07.02.2019Negatiivista kapasitanssia
06.02.2019Grafeeniantureita aivoihin ja mikropiireille

Näytä lisää »