Monenlaista ledien värien hallintaa

03.05.2019

TU-Wien-LHEIGH-varisaato-West-Chester-300-t.jpgYlärivin GaN:Eu -ledi voidaan virittää punaisesta keltaiseen Europiumin eri tiloista saatavien punaisen ja vihreän valon sekoittumisen avulla. Keski- ja alarivit ovat GaN:Eu ledejä, joihin on lisätty Si/Mg:tä, joka lisää sinistä emissiota.

Yhdysvaltalaisten Lehigh Universityn ja West Chesterin Universityn sekä Osakan ja Amsterdamin yliopiston tutkijoiden kansainvälisen yhteistyö osoittaa mahdollisuuden virittää GaN-ledien väriä muuttamalla aikajärjestystä, jolla toimintavirtaa ajetaan piiriin.

"Tämä työ voisi tehdä mahdolliseksi virittää kirkkaita valkoisia ja mukavampia lämpimämpiä värejä kaupallisissa ledeissä", toteaa Lehighin professori Volkmar Dierolf.

Nykyledeissä eri värit tuotetaan kolmesta neljään yksittäisellä ledillä, joilla luodaan eri värejä, joita tarvitaan täydellisen värispektrin tuottamiseen.

Tutkijat osoittava että on mahdollista saavuttaa punaisia, vihreitä ja sinisiä emissioita, jotka ovat lähtöisin vain yhdestä GaN LED-rakenteesta, jossa hyödynnetään seosteena yhtä harvinaisten maametallien Europium ionia.

Tutkijoiden mukaan tekniikka ei rajoitu vain GaN:Eu-järjestelmään, vaan on yleisempi ja se on yhteensopiva nykyisten kaupallisten ledien kanssa.

TU Wienissä on löydetty eksoottisten hiukkasten valo käytettäväksi uuden tyyppisenä valoa emittoivana diodina. Nyt valoa syntyy eksitonikompleksien säteilyä aiheuttavasta hajoamisesta kerroksissa, jotka ovat vain muutaman atomin paksuisia.

Tutkijat onnistuivat hyödyntämään eksitoniklustereita soveltamalla sähköpulsseja boorinitridiin kapseloiduissa WSe2:ssa ja WS2:ssä, grafeenia elektrodina käyttäen. Tuloksena on innovatiivinen ledin muoto, jossa halutun valon aallonpituutta voidaan hallita tarkasti.

Elektronien ja aukkojen muodostamat yksinkertaiset sidostilat voidaan osoittaa jopa huonelämpötilassa mutta suuret eksitonikompleksit voidaan havaita vain matalissa lämpötiloissa, kertovat tutkijat.

Erilaisia eksitonikomplekseja voidaan tuottaa riippuen siitä, kuinka järjestelmään syötetään sähköenergiaa lyhyitä jännitepulsseja käyttäen. Kun nämä kompleksit hajoavat, ne vapauttavat energiaa valon muodossa, jolloin äskettäin kehitetty kerrosjärjestelmä toimii ledinä.

”Valaiseva kerrosjärjestelmämme ei ole vain tilaisuus tutustua eksitoneihin, vaan on myös innovatiivinen valonlähde”, kertoo tutkimuksen vetäjä Matthias Paur.

Nykyiset ledit ja laserit perustuvat superinjektioon, jonka ajateltiin vuosikymmenien ajan tapahtuvan vain puolijohteisissa heterorakenteissa.

Moskovan fysiikan ja tekniikan instituutin (MIPT) tutkijat ovat havainneet superinjektion yhden materiaalin homorakenteissa.

”Piin ja germaniumin tapauksessa superinjektio vaatii kryogeenisiä lämpötiloja mutta timantti- tai galliumnitridissä vahva superinjektio voi tapahtua jopa huoneenlämmössä, toteavat tutkijat.

”Yllättävää on, että timanttien superinjektion vaikutus on 50 - 100 kertaa voimakkaampi kuin useimmissa massamarkkinoiden ledeissä ja lasereissa.

Fyysikot korostivat, että superinjektion pitäisi olla mahdollista monissa puolijohdesarjoissa tavanomaisista laajakaistaisista puolijohdekomponenteista uusiin kaksiulotteisiin materiaaleihin.

Saavutus avaa uusia mahdollisuuksia suunnitella erittäin tehokkaita sinisiä, violetteja, ultravioletti- ja valkoisia ledejä.

Aiheista aiemmin:

Eksipleksit hallintaan

Valon ja aineen vuorovaikutuksia kaksiulotteisissa

Ohuita ja pieniä ledejä

17.02.2020Kubitteja keinoatomeista
14.02.2020Kohinalla hehkuttaen
14.02.2020Tehokkaampia sähkökatalyyttisiä reaktioita
12.02.2020Elektroninen nenä MOF-materiaaleista
11.02.2020Uudenlainen elektrodirakenne tehokkaimille akuille
10.02.2020Kvanttitiedonsiirtoa nykyisissä kuituverkoissa
07.02.2020Uusi kvasihiukkanen löydetty: Pi-ton
06.02.2020Resonaattorit hidastavat valoa
05.02.2020Nanoputkien rullasta uudenlaista materiaalia
04.02.2020Tehokkaampaa terahertsitaajuuksien ilmaisua
03.02.2020Ensimmäinen yksikerroksinen amorfinen kalvo
31.01.20205000 vuotta kestävä paristo
30.01.2020Uusia vihjeitä suprajohtavuudesta
29.01.2020Litiumakuille pidempiä ajomatkoja?
28.01.2020Kvanttilämpöä ja kvanttilomittumista mittaillen
27.01.2020Laserdiodi emittoi syvää UV-valoa
24.01.2020Keinoiho magnetismia tunnistavin anturein
23.01.2020Kiertymä muokkaa kaistaeroa
22.01.2020Yleismuistin virstanpylväs
21.01.2020Ensimmäinen antiferromagneettinen topologinen kvanttimateriaali
20.01.2020Nanoantenneja tiedonsiirtoon
17.01.2020Muisteja erittäin kylmään laskentaan
16.01.2020Laskentaa molekyyleillä
16.01.2020Konenäölle nyt myös konesilmät
14.01.2020Piin kvanttibiteillä uusiin ulottuvuuksiin
13.01.2020Uusi menetelmä kestäville GaN-transistoreille
10.01.2020Hiukkaskiihdytin mikropiirille
09.01.2020Biologista energiantuottoa
08.01.2020Kvanttiteleportaatio piifotonisella sirulla
07.01.2020Kohti spintronisia MRAM-muisteja
07.01.2020Tehokas litium-rikki akku
03.01.2020Pieniä parannuksia litiumioni-akuille
02.01.2020Kvanttimateriaalia vaikkapa naamiointiin
02.01.2020Perovskiiteistä löytyy yllätyksiä
31.12.2019Lämpökytkin polymeeristä
30.12.2019Elektroniikka valon nopeudella
23.12.2019Turvallista ja käytännöllistä viestintää
20.12.2019Ferrosähköisyys yhdistää transistorit ja muistit
19.12.2019Kytkettäviä plasmoneja muoveihin
18.12.2019Magnonit töihin
17.12.2019Lämmönsiirtoa tyhjyyden läpi
16.12.2019Nailon ja taivutus vauhdittavat orgaanista elektroniikkaa
13.12.2019Viat saattavat tehostaa akkuja
12.12.2019Hiili ja pii jakavat ja yhdistävät fotoneja
11.12.2019Timanttien avulla parempia superkonkkia
10.12.2019Sähköis-optista tietotekniikkaa
09.12.2019Lämpösähköä hiilinanoputkilla
09.12.2019Valokuitua selluloosasta
05.12.2019Näppärä terahertsinen tekniikka
04.12.2019Palamattomia litium-akkuja
03.12.2019Bittejä ja simulointia atomien mittakaavassa
02.12.2019Metallijohde Cooperin pareilla
29.11.2019Plasmoniikan avulla edullinen monispektrikamera
28.11.2019Hiilinanoputket pääsevät vauhtiin
27.11.2019Löytö ferrosähköisissä tuplaa potentiaalin
26.11.2019Antenni lämpösäteilylle
25.11.2019Jatkuvuutta Mooren laille
22.11.2019Skyrmioneja huonelämpötilassa
21.11.2019Hukkalämpö sähköksi uusin keinoin
20.11.2019Keinotekoiset lehdet tuottavat kaasua ja nesteitä
18.11.2019Fotonikytkin CMOS-piireille
15.11.2019Parempia langattomia anturitekniikoita
13.11.2019Uudenlaisia fotonisia nestekiteitä
12.11.2019Onnistumisia orgaanisissa
11.11.2019Kohti älykkäitä mikrorobotteja
09.11.2019Suomen suurin valtti kybersodassa on luottamus
08.11.2019Jäähdytystekniikkaa 3D-elektroniikalle vaikka avaruuteen
07.11.2019Uusia tiloja grafeenin taikakulmassa
06.11.2019Kohti antiferromagneettisia muisteja
05.11.2019Muuntaa 2D-tasot pehmeiksi ja joustaviksi 3D-rakenteiksi
04.11.2019Tarkempia kiderakenteita ja proteiineja aurinkokennoihin
01.11.2019Kvanttiakussa ei synny häviöitä
31.10.2019Keinoja ja visioita 2D-materiaalien käytölle
30.10.2019Käteviä ADC- ja DAC-muuntimia IoT-aikakaudelle
29.10.2019Kvanttipisteitä edullisesti ja tarkasti
25.10.2019Paljonko on kvanttilaskennan ylivoima?
24.10.2019Tehokkaampia superkondensaattoreita
23.10.2019Uudenlaisia kalvoja hiilinanoputkista
22.10.2019Valolla kohti huonelämpöistä kvanttitietokonetta
21.10.2019Japanissa kokeiltiin petabitin verkkoyhteyksiä
18.10.2019Suprajohtavuutta moduloiden
17.10.2019Spin- ja varausvirran hallintaa
16.10.2019Spektrometriaa sirupiirillä
15.10.2019Uusia ulottuvuuksia printtielektroniikalle
14.10.2019Löytö energiatehokkaalle elektroniikalle
11.10.2019Pikotiedettä ja uusia materiaaleja
10.10.2019Lomittumista 50 kilometrissä valokuitua
09.10.2019Koneoppiminen etsii uusia materiaaleja
08.10.2019Parhaat kahdesta maailmasta: Magnetismi ja Weyl -puolimetallit
07.10.2019Tehokkaampaa energian keruuta IoT-antureille
04.10.2019Uusia kierrätyskelpoisia akkukonsepteja
03.10.2019Supratekniikalla tehokkaampaa tietotekniikkaa
02.10.2019Paramagneettiset spinit tuottavat sähköä lämmöstä
01.10.2019Kolme kertaa parempi infrapunailmaisin
30.09.2019Yksisuuntainen radiotie synteettisellä Hall-efektillä
27.09.2019Katsaus kvanttilaskennan tekniikoihin
27.09.2019Muistipiirejä ilman kerrosrakennetta
25.09.2019Ennätysmäisiä aurinkokennoja
24.09.2019Topologinen eriste fotonien reitittäjäksi
23.09.2019Köyhän miehen kubitti

Näytä lisää »