Yhdistetty optinen lähetin ja vastaanotin

07.04.2020

Linkoping-yhdistelma-optinen-transcceiveri-275-t.jpgPerovskiittirakenne, joka käsittää valoa emittoivan diodin ja joka on samalla erinomainen valodetektori.

Linköpingin yliopiston tutkijat ovat yhdessä kiinalaisten kollegoiden kanssa kehittäneet perovskiiteistä pienen yksikön, joka on sekä optinen lähetin että vastaanotin. "Tämä on erittäin merkittävä ratkaisu optoelektronisten järjestelmien pienentämiseen", sanoo LiU:n professori Feng Gao.

Tutkijoiden nyt kehittämää diodia voidaan ohjata kahteen suuntaan: se voi vastaanottaa optisia signaaleja ja lähettää niitä yhtä helposti.

Perovskiitit koostuvat metallista ja halogeenista, ja ne ovat osoittautuneet monipuolisiksi puolijohteiksi, joita on helppo ja halpa valmistaa. Niillä on myös hyödyllinen ominaisuus sekä havaita että säteillä valoa.

Syksyllä 2018 Chunxiong Bao löysi oikean perovskiitin rakentaakseen valoilmaisimen, jolla on parempi suorituskyky ja pidempi käyttöikä.

Perovskiiteistä peräisin olevien valodiodien kehittäminen on myös edennyt nopeasti. Linköpingin yliopiston tutkijatohtori Weidong Xu kehitti viime vuonna maailman parhaimpiin kuuluvan perovskiittisen valodiodin, jonka hyötysuhde oli 21 %.

Mitä tutkijat ovat nyt saavuttaneet, on kehittää perovskiittirakenteen, joka käsittää valoa emittoivan diodin ja joka on samalla erinomainen valodetektori.

Kaikki optinen viestintä vaatii nopeita ja luotettavia valodetektoreita. Nykyisissä optisissa viestintäjärjestelmissä käytetään valodetektoreita, jotka on valmistettu esimerkiksi piistä ja indiumgalliumarsenidista. Ne ovat kuitenkin kalliita, eikä niitä voida käyttää sovelluksissa, jotka vaativat keveyttä, joustavuutta tai suuria pintoja.

Tutkijoiden liuosprosessoitu perovskiittidiodi pystyy toimimaan sekä emissio- että ilmaisutilassa. Diodin tilaa voidaan vaihtaa välillä muuttamalla bias-suuntaa. Sen valonsäteilyn ulkoinen kvanttitehokkuus on yli 21 % sekä valon havaitsemisraja on alle pikowattien tasolla. Molempien toimintojen nopeus voi olla kymmeniä megahertsejä.

Hyödyntämällä pieniä Stokes-siirtymiä perovskitteissä, diodeilla on korkea ominaisilmaisukyky ja sen emission huippu on ~ 804 nm, mahdollistaen näin optisen signaalin vaihdon kahden samanlaisen diodin välillä.

Kaksitoimisen diodin potentiaalin havainnollistamiseksi tutkijat osoittivat, että sitä voidaan käyttää monoliittisen pulssianturin ja kaksisuuntaisen optisen viestintäjärjestelmän luomiseen.

”Olemme onnistuneet integroimaan optisen signaalin siirron ja vastaanoton yhdeksi piiriksi, mikä mahdollistaa optisten signaalien lähettämisen molempiin suuntiin kahden samanlaisen piirin välillä. Tämä on arvokasta miniatyrisoidun ja integroidun optoelektroniikan alalla ”, sanoo Feng Gao, professori ja tutkimuspäällikkö biomolekulaarisen ja orgaanisen elektroniikan osastolta.

Aiheesta aiemmin:

Tehokkaampia ledejä ja aurinkokennoja

Nanoledi sirujen optiselle datansiirrolle

17.04.2024Fononit ja magnonit kaveraavat
16.04.2024E-nenälle ihmisen tasoinen hajuaisti
15.04.2024Valo valtaa alaa magnetismissa
13.04.2024Nanorakenteilla energiaa haihtuvasta vedestä
12.04.2024Bolometrit kubitteja mittaamaan
11.04.2024Kudottavia ohuita puolijohdekuituja
10.04.20242D-antenni tehostaa hiilinanoputkien valontuottoa
09.04.2024Lisää tiedonsiirtokapasiteettia langattomaan viestintään
08.04.2024Korkealaatuisia mikroaaltosignaaleja fotonisirulta
05.04.2024Kahden konstin grafeeni
04.04.2024Kohti utopistisia verkkoja
03.04.2024Lehtipihan hyönteinen inspiroi näkymättömyysrakenteita
02.04.2024Aivojen inspiroima langaton anturijärjestelmä
01.04.2024Uusi energiatehokas mikroelektroninen rakenne
29.03.2024Harppaus kohti valon nopeita tietokoneita
28.03.2024Kertakäyttöiset tekoälyanturit terveyden seurantaan
27.03.2024Kvantti-interferenssi ja transistori
26.03.2024Robotti tarttuu lihanpalaan ja keskustelee kaverinsa kanssa
25.03.2024Piin kanssa yhteensopivia magneettisia pyörteitä
23.03.2024Kaksitoiminen katalyytti tekee sen halvemmalla
22.03.2024Hiilinanoputket käyttöön
21.03.2024Fotonisirut valtaavat alaa
21.03.2024Uusi 2D-materiaalien maailma on avautumassa
19.03.2024Suprajohteet auttavat tietokoneita "muistamaan"
18.03.2024Kvanttimateriaalitutkimuksen uudet työkalut
16.03.2024Räjähtämätön vedyntuotantomenetelmä
15.03.2024Kvanttitietokoneita atomeihin perustuen
14.03.2024Elektronit vedessä ja särkyneinä
13.03.2024Sateenvarjo atomeille
12.03.2024Magnetismilla energiatehokasta laskentaa
11.03.2024Molekyylielekroniikan johteita ja kytkimiä
09.03.2024Elektroniikkaromusta kultaa edullisesti
09.03.2024Jännitystä aurinkoenergian keräämiseen
07.03.2024Kolmas ulottuvuus langattoman prosessoinnille
06.03.2024Mikroaaltoinen fotoniikkasiru nopeaan signaalinkäsittelyyn
05.03.2024Palonkestävä natriumakku
04.03.2024Polymeeripohjaiset viritettävät optiset komponentit
01.03.2024Tulevaisuuden kubitti luotiin kvanttiprosessoriin
29.02.2024Uudenlaisia ratkaisuja pienen koon tehokäyttöihin
28.02.2024Fotonien napakymppi ja tehokas ylösmuunnos
27.02.2024Elektroneja murto-osina grafeenissa
26.02.2024Elektronin ja fononin vuorovaikutuksen mysteeri
24.02.2024Entistä tehokkaampia aurinkokennoja
23.02.2024Uusi resepti kvanttisimuloinnille
22.02.2024Li-ion-johteita uuden suunnan kestäville akuille
21.02.2024Uusi laji magnetismia
20.02.2024Hyppivät atomit muistavat missä ne ovat olleet
19.02.2024Puolipallon muoto aurinkokennoon
17.02.2024Perovskiittiä vihreän vedyn tuotantoon
16.02.2024Fotoniikan nanovalmistusta printterillä
15.02.2024Neuromorfisia näkösensoreita
14.02.20242D-materiaaleista heterorakenteita
13.02.2024Magneettisten supervoimien vapauttaminen
12.02.2024Kvanttiedulla liikkuva maali
10.02.2024Antureita ympäristöhaittojen seurantaan
09.02.2024Kohti kvantti-internetiä ja kvanttiviestintää
08.02.2024Tehokkaita röntgensäteitä ja ultraviolettivaloa
07.02.2024Kubitti, jossa on sisäänrakennettu virheenkorjaus
06.02.2024Laskentaa valoaalloilla
05.02.20243D-tulostettu elektroninen iho ja näyttö
03.02.2024Läpimurto kvanttipisteisissä aurinkokennoissa
02.02.2024Äänikäyttöiset anturit säästävät miljoonia paristoja
01.02.2024Energiankeruuta ja kuvantamista samanaikaisesti
31.01.2024Pitkään kestäviä grafeenin laaksotiloja kubiteille
30.01.2024Pinoa neuroverkkojärjestelmiä rakennelohkoista
29.01.2024Vihreiden ledien tehokkuus paremmaksi
27.01.2024Ultranopea vetyvuodon anturi
26.01.2024Uusi ehdokas yleismuistiksi
25.01.2024Teollisesti valmistettava kvanttimuisti
24.01.2024Ensimmäinen topologinen kvanttipiiri
23.01.2024Grafeenista vihdoin toiminnallinen puolijohde
23.01.2024Lämpösähköä esineiden Internetille
20.01.2024Polttokenno toimii maaperässä ikuisesti
19.01.2024Tutkijat loivat loogisen kvanttiprosessorin
18.01.2024Kvanttilomittuminen ja topologia ovat erottamattomia
17.01.2024Tutkimus tasoittaa tietä paremmille metalliakuille
16.01.2024Ihmisen kuulojärjestelmä mallina yksijohtimiselle anturiryhmälle
15.01.2024Todennäköisyyspohjaisia tietokoneita ja tekoälyä
13.01.2024Valo välittää dataa sata kertaa nopeammin kuin Wi-Fi
12.01.2024More than Moore -konsepti
11.01.2024Korkeamman lämpötilan suprajohteiden kytkentää
10.01.2024Hiili tehostaa 2D-elektroniikkaa
09.01.2024Stokastista synkronia salaukseen ja neuroneille
08.01.2024Polymeeristä syntyy katalyyttikide
06.01.2024Kuupölystä aurinkokennoja
05.01.2024Kvanttipisteisiä aurinkosähkökennoja
04.01.2024Plasmoneita ja tekoälyä terahertsitutkimuksiin
03.01.2024Vetyä ja polymeeriä akkuihin
02.01.2024Aivomainen transistori jäljittelee ihmisen älykkyyttä
01.01.2024Yhdistetty "kilparata" mahdollistaa uuden optisen laitteen
29.12.2023Liukuvaa ferrosähköisyyttä ja timantteja
28.12.2023Magneto-optista materiaalia pii-integrointiin
27.12.2023Kvanttipisteanturi ei tarvitse ulkoista teholähdettä
22.12.2023Sähköistävä parannus kuparin johtavuuteen
21.12.2023Yksittäisestä 2D-materiaalista suprajohtava liitos
20.12.2023Nanoresonaattorit avaavat tietä kvanttiverkoille
19.12.2023Metapinta-antenni 6G:lle ja meta-atomeja
18.12.2023Atomintarkkaa 2D-materiaalien integrointia
16.12.2023Kvanttiakuissa rikotaan kausaliteetti
15.12.2023Hierarkkinen generatiivinen mallinnus autonomisille roboteille

Näytä lisää »