Kuinka revontulet syntyvät?

10.06.2021

Iowa-kuinka-revontulet-syntyvat-300-t.jpgIowan yliopiston johtamat fyysikot raportoivat lopullisista todisteista, että revontulet johtuvat elektroneista, joille antaa lisäenergiaa voimakas sähkömagneettinen voima, jota kutsutaan Alfven-aalloksi.

Suurempi kuva

Aurora borealis eli revontulet, jotka täyttävät taivaan korkeilla leveysasteilla, ovat kiehtoneet ihmisiä tuhansia vuosia. Mutta miten ne syntyvät. Vaikka aihetta on paljon teoretisoitu, sitä ei ole aiemmin lopullisesti osoitettu.

Uudessa tutkimuksessa Iowan yliopiston johtama fyysikkoryhmä kertoo lopullisista todisteista siitä kuinka loistavimmat aurorat syntyvät vahvoista sähkömagneettisista aalloista geomagneettisten myrskyjen aikana. Alfven-aaltoina tunnetut ilmiöt kiihdyttävät elektroneja kohti maata, jolloin partikkelit tuottavat tutun ilmakehän valoshown.

Tutkimus päättää vuosikymmeniä kestäneen pyrkimyksen osoittaa kokeellisesti fysikaaliset mekanismit elektronien kiihtyvyydelle maapallon magneettikentän ilmiöihin liittyvillä Alfven-aalloilla.

"Mittaukset paljastivat, että tämä pieni elektronipopulaatio läpikäy "resonanssikiihtyvyyden", jonka tuottaa Alfven-aallon sähkökentän samalla tavalla kuin surffaajalle, joka tarttuu aaltoon ja kiihtyy jatkuvasti, kun hän liikkuu aallon mukana", sanoo apulaisprofessori Greg Howes fysiikan ja tähtitieteen laitokselta Iowassa.

Tutkijat ovat tienneet, että auringosta lähtevät energisoituneet hiukkaset, kuten elektronit, joiden nopeus on noin 20000 km/s, saostuvat maapallon magneettikentän linjoihin ylemmässä ilmakehässä, missä ne törmäävät happi- ja typpimolekyylien kanssa ja potkivat ne virittyneeseen tilaan. Kun viritykset sitten relaksoitutuvat ne emittoivat valoa ja tuottavat siten revontulen värikkäitä sävyjä.

Vaikka aiemmat avaruusalusten tekemät mittaukset olivat tukeneet teoriaa, niihin liittyvät rajoitukset ovat estäneet lopullisen testin. Fyysikot pystyivät nyt löytämään vahvistavia todisteita sarjasta kokeita, jotka tehtiin Large Plasma Device (LPD) -laitteistossa UCLA:n Basic Plasma Science Facility -laitoksessa.

"Ajatus siitä, että nämä aallot voivat energisoida revontulia luovat elektronit, menee yli neljän vuosikymmenen taakse, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme pystyneet vahvistamaan lopullisesti, että näin se toimii", sanoo fysiikan ja tähtitieteen professori Craig Kletzing Iowassa. "Näillä kokeilla saatoimme tehdä avainmittaukset, jotka osoittavat, että avaruusmittaukset ja teoria selittävät todellakin tärkeän tavan, jolla revontulet syntyvät."

Ilmiö, jossa elektroni "surffaa" aallon sähkökentällä, on teoreettinen prosessi, joka tunnetaan nimellä Landau-vaimennus, jonka venäläinen fyysikko Lev Landau ehdotti jo vuonna 1946. Tutkijat osoittivat numeeristen simulaatioiden ja matemaattisen mallinnuksen avulla, että heidän kokeensa tulokset sopivat yhteen Landau-vaimennuksen olemuksen kanssa.

Aiheesta aiemmin:

Negatiivista kapasitanssia

03.12.2021Kotimaista kvanttitietotekniikkaa
02.12.2021Dynaamisesti ohjelmoitava transistori
01.12.2021Yksinkertaisempi suunnitelma kvanttitietokoneille
30.11.2021Näkyvän valon modulointi sirutasolle
29.11.2021Fyysistä salaustekniikkaa nopeille langattomille
27.11.2021Kvanttipisteledi taipuu kuin paperi
26.11.2021Ultranopea akkujen lataus uudella anodimateriaalilla
25.11.2021Nanoantenni avittaa kvanttiviestintää
24.11.2021Vihreää vetyä edullisemmin
23.11.2021Astrosyytit tekoälyn tehostajiksi
22.11.2021Nanoresonaattoreita 3D-tulostuksella
20.11.2021Solut laskevat ja peptideistä antureita
19.11.2021Topologialla kohti terahertsitaajuuksia
18.11.2021Suprajohtavia johteita ja koneita
17.11.2021Kohti tehokkaampaa kvanttilaskentaa
16.11.2021Perovskiitista on moneksi
15.11.2021Yliääniä ja suprajohtavuutta grafeenissa
13.11.2021Energian varastointi kasvien elektronisiin juuriin
12.11.2021Uutta väriä ledeihin
11.11.2021Fotonioperaatiot sopivat yhä paremmin sirulle
10.11.2021Kohti hologarfista videokonferenssia
09.11.2021Spin-kubitin hallintaa
08.11.2021Tekoälyä tehokkaammin
06.11.2021Navigointia ilman GPS:ää
05.11.2021Grafeenia doupaten
04.11.2021Valon hallintaa mustalla fosforilla
03.11.2021Yleiskäyttöinen nopea virheenkorjaus
02.11.2021Sellulla ja kuparilla parempia ja turvallisempia akkuja
01.11.2021Kohinan leikkausta ja hybridikäyttöä kvanttilaskennalle
30.10.2021Anturi SARS-CoV-2-proteiineille
29.10.2021Parveilevaa ja loikkivaa robottitekniikkaa
28.10.2021Räjähtävää sähkövoimaa
27.10.2021Nanomittakaavan 3D-rakenteita
26.10.2021Germaniumia kvanttielektroniikkaan
25.10.2021Jäähdyttää radioaaltoja kvanttitilaan
22.10.2021Fotoniikkaa topologisesti
21.10.2021Metamateriaali ohjaa valon korrelaatioita
20.10.2021Elektronien tanssia, lomittumista ja jäätiköitä
19.10.2021Molekyyli kerrallaan
18.10.2021Sähköisesti ohjattua magnetismia
15.10.2021Topologinen fotoni-fononi -läpimurto
14.10.2021Valolla hallittavia meta-ajoneuvoja
12.10.2021Lennokkiantennit EMF-ongelmien ratkaisijana
11.10.2021Tuulen lennättämä mikrosiruanturi
08.10.2021Katalyyttejä yhdellä atomilla ja ferrosähköllä
07.10.2021Ihmiseen integroitavia elektroniikan polymeerejä
06.10.2021Twist, twist, twist
05.10.2021Laskentaa ilman digitaaliprosessoria
04.10.2021Superioninen johde ja muita akku-uutisia
01.10.2021Lämmönhallintaa nanoelektroniikalle
30.09.2021Vuotaa ja ei vuoda
29.09.2021Kohti ihon kaltaista elektroniikkaa
28.09.2021Uusia ja ikivanhoja ideoita mikrolasereille
27.09.2021Uusia optisen tiedonsiirron ratkaisuja
24.09.2021Hehkuvien kasvien seuraava sukupolvi
23.09.2021Mikroaaltojen fotoneja kvanttitietokoneisiin
22.09.2021Osittaisdifferentaaleja ja Hamiltoneita ratkaisemaan
21.09.2021Etsausta spintroniikalle ja laaksotroniikalle
20.09.2021Huonelämpötilainen spintransistori
17.09.2021Kiertymiä ja laaksoja
16.09.2021Vihreää polttoainetuottoa kehittäen
15.09.2021Topologiaa ja magneettisuutta
14.09.2021Kvanttianturit ohenevat
13.09.2021Nanokamera seuraa kemiallisia reaktioita
10.09.2021Komplementaarista galliumnitridielektroniikkaa
08.09.2021Käytännöllisiä lämpösähkömateriaaleja
06.09.2021Ionit vauhdikkaina erittäin ohuissa savissa
03.09.2021Akun anodi ja katodi osana kotelointia
01.09.2021Nanomaailman kvanttiominaisuuksia
30.08.2021Perovskiitillä vihreämpiä transistoreita
27.08.2021Ferrosähköistä energian tuottoa
25.08.2021Kvanttiturvallinen viestintä ilman avainten jakelua
23.08.2021Alumiini kiinnostaa energia-alaa
20.08.2021Kvanttipalapelin puuttuvia paloja
18.08.2021Muistitekniikalle uusia ja vanhoja konsteja
16.08.2021Nanoteknistä pienenergian keruuta
13.08.2021Ennätysohuet magneetit hallintaan
11.08.2021Portti auki seuraavan sukupolven tietojenkäsittelylle
09.08.2021Epätavallinen suprajohde kvanttilaskennan alustaksi?
05.08.2021Aurinkokennoja siemenistä kasvattaen
04.08.2021Grafeenikamera kuvaa sydämen sähköistä toimintaa
02.08.2021Laser ja mikrokampa samalle sirulle
30.07.2021Australialaistutkijat kehittivät kvanttimikroskoopin
29.07.2021Fotonit ja magnonit kaveraavat
19.07.2021Kvanttiaskel lämpökytkimelle
08.07.2021Lämpöaaltoja puolijohdemateriaalissa
25.06.2021Kvanttipisteet voivat "puhua" keskenään
24.06.2021Metamateriaaleja tulostustekniikalla
23.06.2021Kohti topologisia suprajohteita
22.06.2021Uusia ominaisuuksia moiré-superhiloissa
21.06.2021Valoa ja elektroneja antiferromagneeteille
17.06.2021Uusia materiaalimuotoja elektroniikalle
16.06.2021Kvanttiviestintää helposti ja pitkille matkoille
15.06.2021Elektronisia järjestelmiä nanovihreästä materiaalista
14.06.2021Atominen katse litiumakkuihin
12.06.2021Kubitteja hiilinanoputkista
11.06.2021RAM:ina ja ROM:ina toimivia sirukomponentteja
10.06.2021Kuinka revontulet syntyvät?
09.06.2021Radiotaajuisen signaalin prosessointi akustiseksi
08.06.2021Magnetosähköä ja magnetostriktiota

Näytä lisää »