Kohti ihon kaltaista elektroniikkaa

29.09.2021

Stanford-elektroninen-iho-250-t.jpgIho, joka pystyy sieppaamaan nopeasti ja samanaikaisesti lukemattomia signaaleja, on yksi maailman tehokkaimmista ”elektronisista” järjestelmistä. Se sisältää 3000 aistisolua neliösenttimetriä kohti ja se antaa meille tietoja ympäristömme lämpötilasta, kosteudesta ja paineesta. Se on myös venyvä, biohajoava, itsestään parantuva ja itsenäinen.

Nämä kadehdittavat ominaisuudet ovat tehneet elektronisen ”ihon” luomisen monien tutkijoiden, myös Stanfordin yliopiston Zhenan Baon tavoitteeksi, joka on työskennellyt ongelman parissa kahden vuosikymmenen ajan.

Baon viimeisin työ aiheesta on menetelmä joustavien transistorien suurtiheän matriisin valmistamiseksi. Menetelmällä voi koota 42 000 transistoria materiaalin neliösenttimetriä kohti. Saavutettu tiheys on yli kaksi suuruusluokkaa suurempi kuin muilla tekniikoilla saavutettavissa oleva tiheys.

Baon ja hänen kollegoidensa kehittämä menetelmä tuottaa kahden mikrometrin transistoreita puolijohtavista polymeereistä ultraviolettivaloa käyttäen.

Ensimmäinen vaihe on päällystää piikiekko vesiliukoisella materiaalilla ja sitten venyvällä, inertillä materiaalilla, joka toimii "ihon" pohjana. Tämän päälle tulee noin 150 nm paksuinen kerros johtavaa polymeeriä, johon luodaan kuvioita ultraviolettivalolla ja maskeilla. Valotetut alueet muodostavat sidoksia polymeerien välille. Erilaisten kuviointi- ja pesuvaiheiden avulla luodaan transistorien dielektriset, puolijohtavat ja lähde/nielu ominaisuudet. Lopuksi iho irrotetaan kiekosta liuottamalla vesiliukoinen kerros, mikä vapauttaa ihomaisen venyvän järjestelmän.

Korealaisten tutkijoiden mielestä venyvyyden ja ohuuden lisäksi ihoelektroniikka vaatii johteita, jotka toteuttavat metallimaisen johtavuuden.

Professorien Hyeon Taeghwanin ja Kim Dae-Hyeongin johdolla Institute for Basic Sciencen (IBS) tutkijat julkistivat uuden menetelmän komposiittimateriaalin valmistamiseksi nanomembraanin muodossa. Uusi komposiittimateriaali koostuu metallisista nanolangoista, jotka on pakattu tiiviisti yksikerroksiseen erittäin ohueen kumikalvoon.

Tämä uusi materiaali valmistettiin käyttämällä prosessia, jonka tiimi kehitti ja kutsuu "kelluntakokoonpanon menetelmäksi". Se hyödyntää Marangoni -vaikutusta, joka esiintyy kahdessa nestefaasissa, joilla on erilaiset pintajännitykset. Pintajännityksiä ja erilaisia liuosprosesseja hyödyntäen saavutetaan rakenne, joka mahdollistaa tehokkaan 1000 % venytyksen erittäin ohuessa 250 nanometrin paksuisessa kumikalvossa.

Rakenne mahdollistaa myös kylmähitsauksen ja nanokalvon kaksikerroksisen pinoamisen toisiinsa, mikä johtaa metallimaiseen johtavuuteen yli 100 000 S/cm. Lisäksi tutkijat osoittivat, että nanomembraani voidaan kuvioida käyttämällä fotolitografiaa.

Vaikka tässä työssä esiteltiin komposiittimateriaalia, joka koostui hopeananolangoista SEBS-kumin sisällä, menetelmässä on mahdollista käyttää myös magneettisia ja puolijohteisia nanomateriaaleja sekä erilaisia elastomeerejä.

Aiheesta aiemmin:

Elektronista ihoa ja näyttöjä

Keinotekoinen ihon kaltainen hermojärjestelmä

03.12.2021Kotimaista kvanttitietotekniikkaa
02.12.2021Dynaamisesti ohjelmoitava transistori
01.12.2021Yksinkertaisempi suunnitelma kvanttitietokoneille
30.11.2021Näkyvän valon modulointi sirutasolle
29.11.2021Fyysistä salaustekniikkaa nopeille langattomille
27.11.2021Kvanttipisteledi taipuu kuin paperi
26.11.2021Ultranopea akkujen lataus uudella anodimateriaalilla
25.11.2021Nanoantenni avittaa kvanttiviestintää
24.11.2021Vihreää vetyä edullisemmin
23.11.2021Astrosyytit tekoälyn tehostajiksi
22.11.2021Nanoresonaattoreita 3D-tulostuksella
20.11.2021Solut laskevat ja peptideistä antureita
19.11.2021Topologialla kohti terahertsitaajuuksia
18.11.2021Suprajohtavia johteita ja koneita
17.11.2021Kohti tehokkaampaa kvanttilaskentaa
16.11.2021Perovskiitista on moneksi
15.11.2021Yliääniä ja suprajohtavuutta grafeenissa
13.11.2021Energian varastointi kasvien elektronisiin juuriin
12.11.2021Uutta väriä ledeihin
11.11.2021Fotonioperaatiot sopivat yhä paremmin sirulle
10.11.2021Kohti hologarfista videokonferenssia
09.11.2021Spin-kubitin hallintaa
08.11.2021Tekoälyä tehokkaammin
06.11.2021Navigointia ilman GPS:ää
05.11.2021Grafeenia doupaten
04.11.2021Valon hallintaa mustalla fosforilla
03.11.2021Yleiskäyttöinen nopea virheenkorjaus
02.11.2021Sellulla ja kuparilla parempia ja turvallisempia akkuja
01.11.2021Kohinan leikkausta ja hybridikäyttöä kvanttilaskennalle
30.10.2021Anturi SARS-CoV-2-proteiineille
29.10.2021Parveilevaa ja loikkivaa robottitekniikkaa
28.10.2021Räjähtävää sähkövoimaa
27.10.2021Nanomittakaavan 3D-rakenteita
26.10.2021Germaniumia kvanttielektroniikkaan
25.10.2021Jäähdyttää radioaaltoja kvanttitilaan
22.10.2021Fotoniikkaa topologisesti
21.10.2021Metamateriaali ohjaa valon korrelaatioita
20.10.2021Elektronien tanssia, lomittumista ja jäätiköitä
19.10.2021Molekyyli kerrallaan
18.10.2021Sähköisesti ohjattua magnetismia
15.10.2021Topologinen fotoni-fononi -läpimurto
14.10.2021Valolla hallittavia meta-ajoneuvoja
12.10.2021Lennokkiantennit EMF-ongelmien ratkaisijana
11.10.2021Tuulen lennättämä mikrosiruanturi
08.10.2021Katalyyttejä yhdellä atomilla ja ferrosähköllä
07.10.2021Ihmiseen integroitavia elektroniikan polymeerejä
06.10.2021Twist, twist, twist
05.10.2021Laskentaa ilman digitaaliprosessoria
04.10.2021Superioninen johde ja muita akku-uutisia
01.10.2021Lämmönhallintaa nanoelektroniikalle
30.09.2021Vuotaa ja ei vuoda
29.09.2021Kohti ihon kaltaista elektroniikkaa
28.09.2021Uusia ja ikivanhoja ideoita mikrolasereille
27.09.2021Uusia optisen tiedonsiirron ratkaisuja
24.09.2021Hehkuvien kasvien seuraava sukupolvi
23.09.2021Mikroaaltojen fotoneja kvanttitietokoneisiin
22.09.2021Osittaisdifferentaaleja ja Hamiltoneita ratkaisemaan
21.09.2021Etsausta spintroniikalle ja laaksotroniikalle
20.09.2021Huonelämpötilainen spintransistori
17.09.2021Kiertymiä ja laaksoja
16.09.2021Vihreää polttoainetuottoa kehittäen
15.09.2021Topologiaa ja magneettisuutta
14.09.2021Kvanttianturit ohenevat
13.09.2021Nanokamera seuraa kemiallisia reaktioita
10.09.2021Komplementaarista galliumnitridielektroniikkaa
08.09.2021Käytännöllisiä lämpösähkömateriaaleja
06.09.2021Ionit vauhdikkaina erittäin ohuissa savissa
03.09.2021Akun anodi ja katodi osana kotelointia
01.09.2021Nanomaailman kvanttiominaisuuksia
30.08.2021Perovskiitillä vihreämpiä transistoreita
27.08.2021Ferrosähköistä energian tuottoa
25.08.2021Kvanttiturvallinen viestintä ilman avainten jakelua
23.08.2021Alumiini kiinnostaa energia-alaa
20.08.2021Kvanttipalapelin puuttuvia paloja
18.08.2021Muistitekniikalle uusia ja vanhoja konsteja
16.08.2021Nanoteknistä pienenergian keruuta
13.08.2021Ennätysohuet magneetit hallintaan
11.08.2021Portti auki seuraavan sukupolven tietojenkäsittelylle
09.08.2021Epätavallinen suprajohde kvanttilaskennan alustaksi?
05.08.2021Aurinkokennoja siemenistä kasvattaen
04.08.2021Grafeenikamera kuvaa sydämen sähköistä toimintaa
02.08.2021Laser ja mikrokampa samalle sirulle
30.07.2021Australialaistutkijat kehittivät kvanttimikroskoopin
29.07.2021Fotonit ja magnonit kaveraavat
19.07.2021Kvanttiaskel lämpökytkimelle
08.07.2021Lämpöaaltoja puolijohdemateriaalissa
25.06.2021Kvanttipisteet voivat "puhua" keskenään
24.06.2021Metamateriaaleja tulostustekniikalla
23.06.2021Kohti topologisia suprajohteita
22.06.2021Uusia ominaisuuksia moiré-superhiloissa
21.06.2021Valoa ja elektroneja antiferromagneeteille
17.06.2021Uusia materiaalimuotoja elektroniikalle
16.06.2021Kvanttiviestintää helposti ja pitkille matkoille
15.06.2021Elektronisia järjestelmiä nanovihreästä materiaalista
14.06.2021Atominen katse litiumakkuihin
12.06.2021Kubitteja hiilinanoputkista
11.06.2021RAM:ina ja ROM:ina toimivia sirukomponentteja
10.06.2021Kuinka revontulet syntyvät?
09.06.2021Radiotaajuisen signaalin prosessointi akustiseksi
08.06.2021Magnetosähköä ja magnetostriktiota

Näytä lisää »