Perovskiitti ei hevillä antaudu

23.06.2022

Iowa-perovskiitti-ei-antaudu-250-t.jpgPerovskiittisten aurinkokennojen vauhdikas kehitys on tyssännyt materiaalin käytännön kestävyyteen liittyviin ongelmiin. Ongelma on saanut tutkijat etsimään ongelman ydintä yhä tehokkaammilla menetelmillä ja laitteilla.

Iowan yliopiston Insinöörit osoittavat, että seuraavan sukupolven aurinkokennot voivat kyllä kestää lämpöä. Insinöörit tekivät joitain muutoksia perovskiittimateriaalin kokoonpanoon ja käyttivät höyrypinnoitustekniikkaa, joka tuotti erittäin puhtaita ja ohuita perovskiittikerroksia.

Röntgendiffraktioanalyysi vahvisti, että tutkijoiden kehittämät perovskiittiset aurinkokennot eivät osoittaneet lämmöstä johtuvaa hajoamista edes 200 Celsius-asteessa 72 tunnin ajan. Tosin muunnostehokkuus jäi sitten alle 12 prosentin.

Tutkijoiden ajatuksena oli erityisesti tukea perovskiittikerrosten käyttöä piihin yhdistetyissä tandem-kennoissa, joiden lämpötila saattaa nousta jopa 86 Celsius-asteeseen.

Florida State Universityn kemian apulaisprofessori Lea Nienhaus on tehnyt tutkimuksen yhdessä Argonne National Laboratoryn kanssa, jossa selvitettiin mitä tapahtuu, kun halogenidiperovskiitti kohtaa todelliset olosuhteet laboratorion sijaan.

He havaitsivat, että halogenidiperovskiittien rasittaminen valo- ja sähkökentillä voi aiheuttaa muutoksia materiaalin perusominaisuuksiin ja vääristää hilarakennetta, joka on ratkaisevan tärkeää tämän materiaalin pitämiseksi vakaana.

Tutkijat käyttivät työssään skannaustunnelimikroskopiaa, jolla he pystyivät tutkimaan halogenidiperovskiittien pintaominaisuuksia ja elektronisia ominaisuuksia nanometrin mittakaavassa. Lisäksi he käyttivät Argonnen laboratorion synkrotronipohjaista tekniikkaa korreloidakseen havaitut optiset muutokset materiaalin rakenteellisiin muutoksiin.

Myös Oak Ridge National Laboratoryn Center for Nanophase Materials Sciencesin tutkijat ovat paneutuneet aiheeseen. Tavoitteena heillä onkin sitten ottaa ensimmäisiä askeleita kohti uuden sukupolven aurinkoakkuja.

"Näitä materiaaleja on enimmäkseen tutkittu staattisissa olosuhteissa", sanoi Yongtao Liu, tutkimuksen johtava kirjoittaja Olga Ovchinnikovan kanssa. Lisäksi tutkijoilla on tapana visualisoida kemiallinen luonne yhdellä instrumentilla ja fyysinen luonto toisella.

Esimerkiksi massaspektrometrit ja pyyhkäisyanturimikroskoopit – kaksi tavallista isoa tykkiä tieteellisessä arsenaalissa kemiallisen ja fysikaalisen koostumuksen tarkastamiseen – eivät yksinään riitä.

"Massaspektrometri ei näytä meille, kuinka ionit liikkuvat", Ovchinnikova kertoo. ”Niinpä käytimme uutta instrumenttia, joka yhdistää massaspektrometrin ja pyyhkäisykoetinmikroskoopin yhdeksi järjestelmäksi. Kehitimme tähän järjestelmään myös lähestymistavan, jonka avulla pystyimme näkemään ionien liikkuvan, kun materiaali on vuorovaikutuksessa valon kanssa reaaliajassa.

Lisäksi sisällytimme työhön uusia koneoppimismenetelmiä kerätyn datan käsittelemiseen ja käyttäytymisen simuloimiseen. Nämä menetelmät osoittivat, että näkemämme käyttäytyminen eivät johdu yksittäisistä ominaisuuksista, vaan ominaisuuksista, jotka toimivat yhdessä.

Ryhmän yhdistelmä teoriaa, mallinnuslaskentaa, multimodaalista kuvantamista, data-analytiikan ja kokeilun kanssa loi useita uusia tutkimus polkuja yhdellä kerralla.

Aiheesta aiemmin:

Metallista perovskiittiä

Pullisteleva perovskiitti

Perovskiitti kiinnostaa

18.03.2024Kvanttimateriaalitutkimuksen uudet työkalut
16.03.2024Räjähtämätön vedyntuotantomenetelmä
15.03.2024Kvanttitietokoneita atomeihin perustuen
14.03.2024Elektronit vedessä ja särkyneinä
13.03.2024Sateenvarjo atomeille
12.03.2024Magnetismilla energiatehokasta laskentaa
11.03.2024Molekyylielekroniikan johteita ja kytkimiä
09.03.2024Elektroniikkaromusta kultaa edullisesti
09.03.2024Jännitystä aurinkoenergian keräämiseen
07.03.2024Kolmas ulottuvuus langattoman prosessoinnille
06.03.2024Mikroaaltoinen fotoniikkasiru nopeaan signaalinkäsittelyyn
05.03.2024Palonkestävä natriumakku
04.03.2024Polymeeripohjaiset viritettävät optiset komponentit
01.03.2024Tulevaisuuden kubitti luotiin kvanttiprosessoriin
29.02.2024Uudenlaisia ratkaisuja pienen koon tehokäyttöihin
28.02.2024Fotonien napakymppi ja tehokas ylösmuunnos
27.02.2024Elektroneja murto-osina grafeenissa
26.02.2024Elektronin ja fononin vuorovaikutuksen mysteeri
24.02.2024Entistä tehokkaampia aurinkokennoja
23.02.2024Uusi resepti kvanttisimuloinnille
22.02.2024Li-ion-johteita uuden suunnan kestäville akuille
21.02.2024Uusi laji magnetismia
20.02.2024Hyppivät atomit muistavat missä ne ovat olleet
19.02.2024Puolipallon muoto aurinkokennoon
17.02.2024Perovskiittiä vihreän vedyn tuotantoon
16.02.2024Fotoniikan nanovalmistusta printterillä
15.02.2024Neuromorfisia näkösensoreita
14.02.20242D-materiaaleista heterorakenteita
13.02.2024Magneettisten supervoimien vapauttaminen
12.02.2024Kvanttiedulla liikkuva maali
10.02.2024Antureita ympäristöhaittojen seurantaan
09.02.2024Kohti kvantti-internetiä ja kvanttiviestintää
08.02.2024Tehokkaita röntgensäteitä ja ultraviolettivaloa
07.02.2024Kubitti, jossa on sisäänrakennettu virheenkorjaus
06.02.2024Laskentaa valoaalloilla
05.02.20243D-tulostettu elektroninen iho ja näyttö
03.02.2024Läpimurto kvanttipisteisissä aurinkokennoissa
02.02.2024Äänikäyttöiset anturit säästävät miljoonia paristoja
01.02.2024Energiankeruuta ja kuvantamista samanaikaisesti
31.01.2024Pitkään kestäviä grafeenin laaksotiloja kubiteille
30.01.2024Pinoa neuroverkkojärjestelmiä rakennelohkoista
29.01.2024Vihreiden ledien tehokkuus paremmaksi
27.01.2024Ultranopea vetyvuodon anturi
26.01.2024Uusi ehdokas yleismuistiksi
25.01.2024Teollisesti valmistettava kvanttimuisti
24.01.2024Ensimmäinen topologinen kvanttipiiri
23.01.2024Grafeenista vihdoin toiminnallinen puolijohde
23.01.2024Lämpösähköä esineiden Internetille
20.01.2024Polttokenno toimii maaperässä ikuisesti
19.01.2024Tutkijat loivat loogisen kvanttiprosessorin
18.01.2024Kvanttilomittuminen ja topologia ovat erottamattomia
17.01.2024Tutkimus tasoittaa tietä paremmille metalliakuille
16.01.2024Ihmisen kuulojärjestelmä mallina yksijohtimiselle anturiryhmälle
15.01.2024Todennäköisyyspohjaisia tietokoneita ja tekoälyä
13.01.2024Valo välittää dataa sata kertaa nopeammin kuin Wi-Fi
12.01.2024More than Moore -konsepti
11.01.2024Korkeamman lämpötilan suprajohteiden kytkentää
10.01.2024Hiili tehostaa 2D-elektroniikkaa
09.01.2024Stokastista synkronia salaukseen ja neuroneille
08.01.2024Polymeeristä syntyy katalyyttikide
06.01.2024Kuupölystä aurinkokennoja
05.01.2024Kvanttipisteisiä aurinkosähkökennoja
04.01.2024Plasmoneita ja tekoälyä terahertsitutkimuksiin
03.01.2024Vetyä ja polymeeriä akkuihin
02.01.2024Aivomainen transistori jäljittelee ihmisen älykkyyttä
01.01.2024Yhdistetty "kilparata" mahdollistaa uuden optisen laitteen
29.12.2023Liukuvaa ferrosähköisyyttä ja timantteja
28.12.2023Magneto-optista materiaalia pii-integrointiin
27.12.2023Kvanttipisteanturi ei tarvitse ulkoista teholähdettä
22.12.2023Sähköistävä parannus kuparin johtavuuteen
21.12.2023Yksittäisestä 2D-materiaalista suprajohtava liitos
20.12.2023Nanoresonaattorit avaavat tietä kvanttiverkoille
19.12.2023Metapinta-antenni 6G:lle ja meta-atomeja
18.12.2023Atomintarkkaa 2D-materiaalien integrointia
16.12.2023Kvanttiakuissa rikotaan kausaliteetti
15.12.2023Hierarkkinen generatiivinen mallinnus autonomisille roboteille
14.12.2023Uusi näkemys moniarvoisten akkujen suunnitteluun
13.12.2023Optisella langattomalla ei ehkä enää ole esteitä.
13.12.2023Fyysikot kvanttilomittavat yksittäisiä molekyylejä
12.12.2023Edullista tribosähköä ja aurinkokenno puumateriaalista
08.12.20232D-materiaaleista 3D-elektroniikkaa tekoälylaitteistoihin
07.12.2023Fotonikomponentteja RF-signaalin käsittelyyn
06.12.2023Elektromagnoniikasta uusi tiedonkäsittelyn alusta
05.12.2023Uusi alusta kvantti-informaation käsittelyyn
04.12.2023Lämpöä voidaan käyttää laskentaan
01.12.2023Askel biologian ja mikroelektroniikan integroinnille
30.11.2023Josephson-liitosten käyttö supravirran ohjaamiseen
29.11.2023Mikrotekniikkaa ja molekyylikemiaa aurinkokennoille
28.11.2023Materiaalien kehittelyä koneoppisella
27.11.2023Kaksiulotteisia magneetteja tietotekniikalle
25.11.2023Uusi jäähdytysmekanismi jääkaapeille ja jäähdytyslaitteille
24.11.2023Vangita elektroneja 3D-kiteeseen
23.11.2023Pikofotoniikan synty: Kohti aikakidemateriaaleja
22.11.2023Veden ja ilman välinen akustinen viestintä
21.11.2023Uusia kubittiratkaisuja
20.11.2023Erittäin nopeat laserit erittäin pienillä siruilla
18.11.2023Grafeenia, fotosynteesiä ja tekoälyä vihreään energiantuotantoon
17.11.2023Parempaa energiatehokkuutta tietojenkäsittelyyn
16.11.2023Kommunikointia tyhjyyden kanssa
15.11.2023Metamolekyylisen metamateriaalin valmistus

Näytä lisää »