Jäljittelee ihmisen näkö- ja muistikykyjä

21.06.2023

RMIT-ihmisen-muistia-ja-nakokykya-matkien-350-t.jpgRMIT-yliopiston insinöörien johdolla tutkijat ovat luoneet pienen piirirakenteen, joka "näkee" ja luo muistia samalla tavalla kuin ihmiset, mikä on lupaava askel kohti sovelluksia, jotka voivat tehdä nopeita ja monimutkaisiapäätöksiä, kuten itseajavissa autoissa.

Tämän neuromorfisen keksinnön mahdollistaa ohut seostettu indiumoksidinen anturielementti, joka ei vaadi ulkoisia komponentteja toimiakseen.

Tutkimustyö osoittaa toimivan piirirakenteen, joka kaappaa, käsittelee ja tallentaa visuaalista informaatiota. Seostetun indiumoksidin tarkalla suunnittelulla laite jäljittelee ihmissilmän kykyä siepata valoa, esipakata ja välittää informaatiota optisen hermon tavoin sekä tallentaa ja luokitella sen muistijärjestelmään aivojemme tapaan.

Professori Sumeet Walia kertoo, että uusi laite pystyy suorittamaan kaikki tarvittavat toiminnot - havaitsemaan, luomaan ja käsittelemään informaatiota sekä säilyttämään muistia - sen sijaan, että se luottaisi ulkoiseen energiaintensiiviseen laskentaan, joka estää reaaliaikaisen päätöksenteon.

"Kaikkien näiden toimintojen suorittaminen yhdellä pienellä laitteella on tähän asti osoittautunut suureksi haasteeksi".

"Olemme keksinnöllämme saaneet aikaan reaaliaikaisen päätöksenteon mahdollisuuden, koska sen ei tarvitse käsitellä suuria määriä epäolennaista dataa eikä sitä hidasta tiedonsiirto eri prosessoreihin, jatkaa Walia."

"Kuvittele itseohjautuva auto, joka näkee ja tunnistaa esineitä tiellä samalla tavalla kuin ihmiskuljettaja pystyy havaitsemaan ja jäljittämään avaruusromua nopeasti. Tämä olisi mahdollista tällaisen neuromorfisen näkötekniikan avulla.

Ihmissilmässä on yksi verkkokalvo, joka kaappaa koko kuvan, jonka aivot käsittelevät sitten esineiden, värien ja muiden visuaalisten ominaisuuksien tunnistamiseksi.

Ryhmän ultraviolettivalolla kokeilema ratkaisu matki verkkokalvon ominaisuuksia käyttämällä yksielementtisiä kuva-antureita, jotka tallentavat, tallentavat ja käsittelevät visuaalista tietoa yhdelle alustalle.

"Ihmissilmä on poikkeuksellisen taitava reagoimaan ympäröivän ympäristön muutoksiin nopeammin ja paljon tehokkaammin kuin kamerat ja tietokoneet tällä hetkellä pystyvät", Walia toteaa yliopistonsa tiedotteessa.

"Otamme inspiraatiota silmästä ja olemme työskennelleet useita vuosia luodaksemme kameran, jolla on samanlaiset kyvyt neuromorfisen suunnitteluprosessin avulla."

Tiimi pyrkii laajentamaan kehittämäänsä tekniikkaa edelleen näkyvälle ja infrapunan valolle.

Aiheesta aiemmin:

Käsialakuvion ennätysmäistä tunnistusta

Konenäköä mikroroboteille
04.10.2024Kvantti-interferenssillä kohti topologia kvanttitietokoneita
03.10.2024Kaksiulotteista silkkiä grafeenilla
02.10.2024Tehokkaampia ja edullisempia pieniä sähkökäyttöjä
01.10.2024Aksonia jäljittelevät materiaalit tietojenkäsittelyyn
30.09.2024Sähköisesti moduloitu valoantenni
28.09.2024Molekyylisimulaatioita ja nanoselluloosakuituja
27.09.2024Lämpösähköä huonelämmöstä ja iholta
26.09.2024Akkujen itsepurkautumisesta ja uusista ratkaisuista
25.09.2024Nanorakenteet mahdollistavat valoaaltoelektroniikan
25.09.2024Grafeeni johtaa ja sulkee
23.09.2024Uusi paradigma valon ja materiaalien vuorovaikutuksessa
20.09.2024Memristorin mysteeri ratkeaa
19.09.2024Tietoliikenteen tulevaisuus on atomisen ohut
18.09.2024Uudet pienet laserit täyttävät vihreän aukon
17.09.2024Hallittua vuorovaikutusta atomin ytimessä
16.09.2024Kuumia kantajia ja 2D-eristeitä transistoreille
13.09.2024Rakenneakku ohentaa ja keventää laitteita
12.09.2024Uusi vapausaste terahertsiviestinnälle
12.09.2024Matkalla optisiin logiikkaportteihin
10.09.2024Muuntaa mikroaaltofotonien virta sähkövirraksi
09.09.2024Kohti koodia murtavaa kvanttitietokonetta
07.09.2024Miljoonien tutkimuspanos magnoniikan kehittämiseen
06.09.2024Fotonien uudet muodot optisille teknologioille
05.09.2024Kvanttimikroprosessori simuloi kvanttikemiaa
04.09.2024Kuumien kantajien lupaus plasmonisissa nanorakenteissa
03.09.2024Sähkökentät katalysoivat grafeenin energia- ja laskentanäkymiä
02.09.2024Uusi materiaali optisesti ohjatulle magneettiselle muistille
30.08.2024Kierre parantaa kiinteää elektrolyyttiä
29.08.2024Antureita atomien ja nanomittojen maailmaan
28.08.2024Tehon keruuta RF-signaaleista spin-tekniikalla
27.08.2024Elektronit ja aukot kulkevat kiteessä eri suuntiin ilman resistanssia
26.08.2024"Kaksi yhteen" fissio parantaisi aurinkokennojen tehokkuutta
25.08.2024Sähköinen reaktori vähentäisi teollisuuden päästöjä
23.08.2024DNA laskee ja tallentaa
22.08.2024Mallinnusta ja johteita molekyylielektroniikkaan
21.08.2024Suprajohdetutkijat löysivät epätavallisia elektronipareja
20.08.2024Metapinta luo ja ohjaa useita optisia kanavia eri suuntiin
19.08.2024Uusia menetelmiä turvalliseen kvanttitiedonsiirtoon
17.08.2024Pinnoitemateriaaleilla uutta puhtia aurinkoenergiaan
16.08.2024Vesi avuksi mikrosirujen ja nanorakenteiden valmistukseen
15.08.2024Liukuma transistorin perustaksi
14.08.2024Natriumakku ilman anodia
13.08.2024Harvinaisista maametalleista datamuisteja
12.08.2024Kahden kubitin portti piitransistoriin
09.08.2024Lämpösähkön keruuta pii- ja kvanttisiruilta
08.08.2024Tutkijat saavat atomit toimimaan fotonitransistoreina
07.08.2024Ainutlaatuinen ilmiö Kagome-metallissa
06.08.2024Kvanttilaskennan aikakauteen sopivat optiset kuidut
05.08.2024Hiilinanoputket yllättävät
02.08.2024Seuraava alusta aivojen inspiroimalle tietojenkäsittelylle
02.08.2024Ionit pienenergiaa tuottamaan
01.08.2024Ferromagneeteilla erittäin nopeaa viestintä- ja laskentatekniikkaa
31.07.2024Lisää kerroksia kierteisiin grafeenikerroksiin
30.07.2024Kvanttipistepohjainen metapinta
29.07.2024Kvanttirajaus parantaa lämpösähköilmiötä
26.07.2024Sirkkakatkaravut mallina konenäölle
22.07.2024Kivestä tulevaisuuden kiintoaineakun perusta?
21.07.2024Askeleen lähempänä topologista kvanttilaskentaa
19.07.2024Miksi robotit eivät voita eläimiä?
15.07.2024Voiko energiahäviö olla nolla 1,58-mitoissa?
12.07.2024Hyönteisistä inspiroidut liiketunnistin ja logiikka
08.07.2024Kvanttiannealaari parantaa ymmärrystä kvanttimonikehojärjestelmistä
05.07.2024Hyönteisten lennon salaperäinen mekaniikka
01.07.2024Eksitonit mahdollistavat erittäin ohuen linssin
28.06.2024Luontoa tarkkaillen
27.06.2024Uusi fysikaalinen ilmiö kahden erilaisen materiaalin rajapinnassa
20.06.2024Perovskiiteistä 1D-nanolankoja ja topologisia polaroneita
19.06.2024Täysin optinen fotonisiru tunnistaa ja käsittelee
19.06.2024Uusia toiveita sinkki-ilma akuille
17.06.2024Elektroneille viisikaistainen supervaltatie
14.06.2024Energiatehokasta kvanttilaskentaa magnoneilla
13.06.2024Pienenergian keruu tehostuu
12.06.2024Uusia menetelmiä 2D-materiaalien muokkaukseen
11.06.2024Infrapunan kuvaustekniikkaa arkikäyttöön
10.06.2024Kalsiumoksidin kvanttisalaisuus: lähes kohinattomat kubitit
07.06.2024Tehdä sähköä metallista ja ilmasta
06.06.2024Hämä-hämähäkki kiipes elektroniikkaan
05.06.2024Sirutason GHz:n aikakiteitä puolijohteisilla fotonirakenteilla
04.06.2024Ionikuljetuksen hallintaa sinisen energian tulevaisuudelle
03.06.2024Parempia kameroita perovskiitilla
31.05.2024Nanokielet voivat väristä lähes ikuisesti
30.05.2024Tuovatko fononi ja fotoni kvantti-internetin?
29.05.2024Uusi koneoppimisalgoritmi lupaa edistystä tietojenkäsittelyssä
28.05.2024Orgaanisia kaksiulotteisia perovskiitteja
27.05.2024Ilma seostamaan orgaanista elektroniikkaa
24.05.2024Erittäin tehokkaita mikrokondensaattoreita
23.05.2024Kahden kubitin portti FINfet-transistorissa
22.05.2024Mihin fononiikasta onkaan?
21.05.2024Magnetismia 2D-rajalla
20.05.2024Aktiivisen aineen fysiikkaa kvanttijärjestelmiin
17.05.2024Kvanttiversio Hertsin kipinästä
16.05.2024Hybridilomittuminen tehostaa kvanttiteleportaatiota
15.05.2024Säilölaskentaa molekyyleillä ja keinolihaksilla
14.05.2024Muisti ferrosähköisestä ja ferromagneettisesta alueista
13.05.2024Metamateriaalia analogiseen optiseen laskentaan
10.05.2024Elektronit vauhdikkaina kaksiulotteisissa polymeereissä
09.05.2024Entistä tehokkaampia dielektrisiä kondensaattoreita
08.05.2024Elektronikanavia ilman resistanssia
07.05.2024Uusia kehitysnäkymiä kvanttitietotekniikalle
06.05.2024Mikrobeja torjuva kuparipinta kosketusnäytöille?

Näytä lisää »