Miten valo toimii? Kysy mekaanikolta

04.09.2023

Stevens-miten-valo-toimii-350.jpg1600-luvulta lähtien, jolloin Isaac Newton ja Christiaan Huygens keskustelivat ensimmäisen kerran valon luonteesta, tiedemiehet ovat pohtineet, voidaanko valoa pitää parhaiten aaltona vai hiukkasena – vai kenties kvanttitasolla, jopa molemmat kerralla.

Nyt Stevens Institute of Technologyn tutkijat ovat paljastaneet uuden yhteyden näiden kahden näkökulman välillä käyttämällä 350 vuotta vanhaa mekaanista teoreemaa - jota käytetään tavallisesti kuvaamaan suurten, fyysisten esineiden, kuten heilurien ja planeettojen liikettä selittämään valoaaltojen monimutkaista käyttäytymistä.

Stevensin apulaisprofessori Xiaofeng Qianin johtama työ osoittaa myös ensimmäistä kertaa, että valoaallon ei-kvanttimainen lomittumisaste on olemassa suorassa ja täydentävässä suhteessa sen polarisaatioasteen kanssa. Kun toinen nousee, toinen laskee, jolloin lomittumistaso voidaan päätellä suoraan polarisaation tasosta ja päinvastoin. Tämä tarkoittaa, että vaikeasti mitattavat optiset ominaisuudet, kuten amplitudit, vaiheet ja korrelaatiot – ehkä jopa näiden kvanttiaaltoiset järjestelmät voidaan päätellä jostain paljon helpommin mitattavasta: valon intensiteetistä.

"Olemme tienneet yli vuosisadan ajan, että valo käyttäytyy toisinaan aallon tavoin ja toisinaan hiukkasen tavoin, mutta näiden kahden kehyksen yhteensovittaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi", Qian sanoi. "Työmme ei ratkaise tätä ongelmaa - mutta se osoittaa, että aalto- ja hiukkaskäsitteiden välillä on syvällisiä yhteyksiä ei vain kvanttitasolla, vaan klassisten valoaaltojen ja pistemassajärjestelmien tasolla."

Huygensin 350 vuotta vanha teoreema kuvaa massojen ja niiden pyörimismäärän välisiä suhteita, joten kuinka sitä voitaisiin soveltaa valoon, jossa ei ole mitattavaa massaa? Qianin ryhmä tulkitsi valon voimakkuuden vastaavan fyysisen kohteen massaa, minkä jälkeen he kartoittivat mittaukset koordinaattijärjestelmään, joka voidaan tulkita käyttämällä Huygensin mekaanista lausetta.

"Pohjimmiltaan löysimme tavan muuttaa optinen järjestelmä siten, että voimme visualisoida sen mekaanisena järjestelmänä ja sitten kuvata sitä vakiintuneiden fysikaalisten yhtälöiden avulla", Qian tarkentaa.

Kun ryhmä visualisoi valoaallon osana mekaanista järjestelmää, uudet yhteydet aallon ominaisuuksien välillä tulivat välittömästi ilmi - mukaan lukien se, että lomittuminen ja polarisaatio olivat selkeässä suhteessa toisiinsa.

Spekulatiivisemmin ryhmän havainnot viittaavat mahdollisuuteen käyttää mekaanisia järjestelmiä kvanttiaaltojärjestelmien omituisen ja monimutkaisen käyttäytymisen simuloimiseksi ja ymmärtämiseksi paremmin.

"Se on vielä edessämme, mutta tällä ensimmäisellä tutkimuksella olemme osoittaneet selvästi, että mekaanisia käsitteitä soveltamalla on mahdollista ymmärtää optisia järjestelmiä täysin uudella tavalla", Qian sanoo instituuttinsa tiedotteessa.
29.09.2023Tavoitteena parempia kubitteja
28.09.2023Suola ja kulta tuottavat sähköä
27.09.2023Laaksotroniikka lämpenee
26.09.2023Tekoälyä monisensorisella integroidulla neuronilla
25.09.2023Magneetteja huonelämpöiseen kvanttilaskentaan
23.09.2023Lupaavia vedyn tuotannon tapoja
23.09.2023Kvanttipotentiaalin vapauttaminen monipuolisilla kvanttitiloilla
21.09.2023Terahertsiaaltoja helpommin
20.09.2023Espoosta voi ostaa kvanttitietokoneen
19.09.2023Kvanttianturien tarkkuutta voi edelleen parantaa
18.09.2023Kaksiulotteisia fettejä piikiekolle
16.09.2023Grafeenia, vihreää energiaa ja materiaaleja
15.09.2023Infrapunavaloa kvanttipisteistä
14.09.2023Kohti täydellisiä optisia resonaattoreita
13.09.2023Pidemmän kantaman vedenalaista viestintää
12.09.2023Pisara-akku tasoittaa tietä biointegroinnille
11.09.2023Atomisen tarkkoja antikvanttipisteitä
08.09.2023Outo metalli on nyt vähemmän outo
07.09.2023Yhtä aikaa analoginen ja digitaalinen
06.09.2023Fotoni kuljettaa ja koodaa kvantti-informaatiota
05.09.2023Parempi kyberturvallisuus uudella materiaalilla
04.09.2023Miten valo toimii? Kysy mekaanikolta
01.09.2023Spinin kytkentää kvanttimateriaalissa huonelämpötilassa
31.08.2023Kuditit antavat välähdyksen kvanttitulevaisuudesta
30.08.2023Ledejä piirtäen ja vaihtoehto orgaanisille ledeille
29.08.2023Ioniansoja, fermionprosessori ja kvanttihybridimekaniikkaa
28.08.2023Grafeenin ominaisuuksia grafiittiin
26.08.2023Tehokas fotoreaktori ja kestävä polttokennoarkkitehtuuri
25.08.2023Pienenergian keruuta grafeenin värähtelystä
24.08.2023Valoa magneetin sisään
23.08.2023Hiilipohjaista kvanttitekniikkaa
22.08.2023Kohti vikasietoisia kubitteja
21.08.2023Kaksiulotteinen aaltojohde valolle
19.08.2023Aurinkokenno toimii kuin kasvin lehti
18.08.2023Seuraava askel neuromorfista laskentaa
17.08.2023Suprajohteita vaikka atomi kerrallaan
16.08.2023Nanoledejä ja kvanttivalosauvoja
15.08.2023Q-piin löytö tuo lisäpotkua kvanttilaskennalle
14.08.2023Ferrosähkömateriaali voisi antaa roboteille lihakset
12.08.2023Anturointia solujen tasolla
11.08.2023Tutka tehostuu kvanttisesti ja interferenssillä
10.08.2023Kesän aikana käännettyä
09.08.2023Uudenlaiset anioneja johtavat kalvot elektrolyysille
08.08.2023Eeroq ja 2000 kubitin prosessori
07.08.2023Datansiirtoa useilla valon väreillä yhdellä laserilla
05.08.2023Lämpöavusteinen havaitseminen eli HADAR
05.08.2023Langatonta energiansiirtoa etäämmälle
03.08.2023Atomikubitteja ja sukkuloivia ioneja
02.08.2023Ferrosähköinen transistori muistaa ja laskee
01.08.2023Muistissa toimivaa langatonta laskentaa
26.07.2023Mikroaaltoisolaattori vaikkapa kvanttitietokoneille
21.07.2023Transistoreita uusille piiriarkkitehtuureille
14.07.2023Askel kohti mekaanisten kubittien toteuttamista
07.07.2023Tehokkaampaa värähtelyenergian talteenottoa
01.07.2023Kvanttitekniikkaa matkapuhelinten salaukseen
22.06.2023Terahertseistä näkyväksi valoksi
21.06.2023Jäljittelee ihmisen näkö- ja muistikykyjä
20.06.2023Älymateriaali haastaa Newtonin liikelain
19.06.2023Säteenjakaja fononeille
17.06.2023Inteliltä kvanttiprosessori
16.06.2023Litteät fullereenifragmentit houkuttelevat elektroneja
15.06.2023Lupaavia rakenneosia kvanttisimulaattoreille
14.06.2023Uusi rakennuspalikka kvanttiteknologialle
13.06.2023Monitoiminen suprajohtava diodi
12.06.2023Tehostusta kvantti-internetille
09.06.2023Aurinkosähköä avaruudesta
08.06.2023Maailman ensimmäinen puutransistori
07.06.2023Vihdoinkin 2D-mikrosiruja
06.06.20233D-tulostuksella aivan uudenlaisia materiaaleja
05.06.2023Femtoskaalan mittauksia
03.06.2023Uusi katalyytti kestävälle vedylle
02.06.2023Skyrmioneja ohjaavia transistoreita
01.06.2023Uusia materiaaleja akuille ja lämpösähköisille
31.05.2023Fotonisiru ilman litografiaa
30.05.2023Kohti trionipohjaisia optisia laitteita
29.05.2023Uusia muistiratkaisuja spineillä ja pyörteillä
27.05.2023Nopeita mikrorobotteja ihmiskehoon
26.05.2023Sähköä ohuesta ilmasta 24/7
25.05.2023Kvanttista vai ei
24.05.2023Uusia näkemyksiä suprajohtavuuden tutkimuksiin
23.05.2023Elektroniaaltojen kuljettama lämpö
22.05.2023Erikoismuotoiltuja kvanttipisteitä
19.05.2023Nanolankaverkko oppii ja muistaa
18.05.2023Kolmiulotteista valon muokkausta
17.05.2023Muunnettavia nanomittakaavan elektronisia laitteita
16.05.2023Atomeja lävistäen ja heitellen
15.05.2023Välikerrokset tehostavat perovskiittikennoja
13.05.2023Fotosynteesi puhtaan energian tuotantoon
12.05.2023Grafeenipohjaisia kvanttipiirejä atomien tarkkuudella
11.05.2023Kohti topologista kvanttilaskentaa
10.05.2023Keinoihot ja tekoäly
09.05.2023Kvanttikomposiitteja sähköisille ja optisille innovaatioille
08.05.2023Salakuuntelu vaikeutuu tai sitten ei
06.05.2023Voiko ET havaita meidät?
05.05.2023Kesytetty valo tarjoaa uusia mahdollisuuksia
04.05.2023Lihonneita kvantikissoja
03.05.2023Van der Waals:lla 2D-materiaaleista 3D-kiteiksi
02.05.2023Topologinen suprajohtavuus ilman suprajohteita
01.05.2023Kaksiulotteisuudella tehostaen
29.04.2023Suprajohteisia moottoriteitä

Näytä lisää »