Lomittuminen voisi auttaa PET-kuvausta

05.10.2024

Jagiellonian-Positroniemissiotomografiaa-voisi-auttaa-lomittumisella-300-t.jpgPositroniemissiotomografiassa (PET) käytettävien fotonien kvanttilomittuminen on osoitettu yllättävän vahvaksi, mikä avaa mahdollisuuksia kvanttitehostettujen PET-järjestelmien kehittämiselle.

Lääketieteelliset skannaukset, joissa käytetään kuvantamismenetelmänä positroniemissiotomografiaa (PET), ovat ratkaisevan tärkeitä sairauksien, kuten syövän ja Alzheimerin taudin diagnosoinnissa.

PET:ssä elektronit ja positronit annihilaatioituvat fotonipareiksi potilaan kehon sisällä, ja fotonien havainnointia käytetään rekonstruoimaan kuvia kehon kudoksista. Kunkin parin fotonien tiedetään olevan kvanttilomittuneita polarisaatioonsa, ja viimeaikaiset työt ovat tuoneet esiin, että tämä lomittuminen voisi parantaa PET-kuvauksen laatua.

Fotonijärjestelmien kvanttilomittuminen elektronivolttien asteikoilla on jo vakiintunutta tiedettä. Megaelektronivolttien tasolla, kuten positronien annihilaatiokvantteina, fotonit ovat kuitenkin vuorovaikutuksessa erilaisten vuorovaikutusprosessien kautta ja siten aihe on vielä tieteellisessä hakusessa.

Lomittuneilla megaelektronivolttien kvanteilla on hyvin erilaiset ominaisuudet kuin optisilla. Havaitseminen on olennaisesti kohinaton, ne tunkeutuvat paremmin aineen läpi, niiden aallonpituudet miljoona kertaa pienempiä ja tyypillisesti ne ovat nanosekuntisia aaltopaketteja.

Kuitenkin kvanttitehostettu kuvantaminen voisi nyt olla askeleen lähempänä, kiitos Julien Bordesin ja kollegoidensa Yorkin yliopistossa Isossa-Britanniassa, jotka ovat havainneet, että fotonien lomittuminen on paljon kestävämpää kuin aiemmin luultiin.

Tällä hetkellä PET:ssä potilas saa suonensisäisen injektion biomolekyylejä, joihin on kiinnitetty radioaktiivisia atomeja, jotka hajotessaan emittoivat positronin. Tällaisen positronin annihilaatio elektronilla potilaan kehossa synnyttää kaksi fotonia, jotka etenevät vastakkaisiin suuntiin, kummankin energialla 511 keV – yli 100 000 kertaa näkyvän valon energiaa.

Tällaiset fotonit voivat tunkeutua potilaan kehon läpi ja tuottaa signaaleja PET-ilmaisimissa. Nämä signaalit mahdollistavat elektroni-positroni -annihilaatioiden jakautumisen määrittämisen kehossa ja puolestaan kuvien tuottamisen, jotka osoittavat, kuinka nopeasti annetut biomolekyylit metaboloituvat kehon kudoksissa.

Bordesin ja kollegoiden tutkimus on ensimmäinen yksityiskohtainen tutkimus lomittuneiden gammafotonien kvanttidekoherenssista

Lomittuneen kvanttidekoherenssin rajoitukset megaelektronivolttisen skaalan kvantit, kuten ne, jotka syntyvät positronien tuhoamisen jälkeen, ovat pysyneet vaikeasti havaittavissa useiden vuosikymmenten ajan.

Nyt havainto, että elektronien ja positronien annihilaatiossa syntyvät fotonit voivat jäädä lomittuneiksi, kun yksi niistä on sirottunut, on tieteellisesti jännittävä löytö, mutta se on sekä huono että hyvä uutinen lääketieteelliselle diagnoosille.

Se on huono uutinen, koska se tarkoittaa, että fotonipolarisaatioiden välisen eron mittaaminen ei voi auttaa PET-kuvauksessa vähentämällä sironnan aiheuttamaa hämärtymisosuutta potilaan kehossa.

Mutta se on potentiaalisesti hyvä uutinen kvanttiparannetun PET-diagnoosin kehittämiselle, koska mahdollinen diagnostinen informaatio kehon kudoksista, joita lomittuvat fotonit kuljettavat, eivät katoa, jos yksi fotoni siroaa kehossa.

Tulokset ovat edistysaskel ymmärryksessämme kvanttilomittumisen ja sen dekoherenssin perustavanlaatuisesta luonteesta megaelektronivolttien asteikolla, mikä on ratkaisevan tärkeää uuden sukupolven perustesteille sekä yhteiskunnallisille sovelluksille, kuten kvanttilomittuneelle PET-kuvaukselle.

Aiheesta aiemmin:

Kvanttilomittuminen ja topologia ovat erottamattomia

Aivomme hyödyntävät kvanttilaskentaa

Suurten esineiden välinen kvanttilomittuminen

13.11.2024Ledejä maskittomaan fotolitografian ja eloisiin näyttöihin
12.11.2024Ehdotus suprajohtavuustutkimuksen edistämiseksi
11.11.2024Fotoneille vauhtia piissä luistelutyylillä
09.11.2024Perovskiittisten aurinkokennojen uudet liitokset
09.11.2024Näin toimii koneoppiminen
08.11.2024Grafeenin ja hiilinanoputkien käyttöä laventaen
07.11.2024Nanomittakaavan transistoreita
06.11.2024Sähköautojen pikalataus kotitalouspistorasioista
05.11.2024Langaton lataus tekstiileihin ja sisäilmasta sähköä ja happea
05.11.2024Sisäistä laskentaa optisessa muistissa
04.11.2024Ennätysmäisiä anturitekniikoita
02.11.2024Kohti ympäristökestävämpiä akkuratkaisuja
01.11.2024XOR valolla ja yksittäisen transistorin neuronissa
31.10.2024Nesteen kaltaiset elektronit avaavat uusia teknisiä mahdollisuuksia
30.10.2024Uusi lämmönsiirtomateriaali voi viilentää energiasyöppöjä datakeskuksia
29.10.2024Kirigamista mallia langattomien antenneille
28.10.2024Orbitroniikka: uusi energiatehokas tekniikka
26.10.2024Maataloustuotanto sähköistyy ja siirtyy tehdashalleihin
25.10.2024Ennätyksiä rikkovia laserpulsseja
24.10.2024Magneettiset oktupolit voittavat antiferromagneettisia ongelmia
23.10.2024Valo voisi ajaa jäähdytyssykliä ferrosähköisissä materiaaleissa
22.10.2024Roboteille toimintakykyä ilman elektroniikkaa
21.10.2024Järjestyneet viat parantavat liuospinnoitettuja puolijohteita
19.10.2024Veden uuttamista avaruudessa tai autiomaassa
18.10.2024Elokuva valoherätteisistä varauksista
17.10.2024Syötäviä ja silmätransistoreita
16.10.2024Näkyvän valon viestinnän salausteknologia
15.10.2024Pehmeitä ferrosähköistä ja puolijohteisia muoveja
14.10.2024Kvanttitietotekniikan maali on jo tähtäimessä
14.10.2024Ydinreaktori sulan uraanisuolan avulla
11.10.2024Kierteistä twistroniikkaa
10.10.2024Nobelin fysiikan palkinto 2024 koneoppimisesta
09.10.2024Itsetuntevia materiaaleja tuleville laitesukupolville
08.10.2024Optista tiedonkäsittelyä kamerassa ja yhden pikselin anturissa
07.10.2024Magnoniset toistimet edistävät energiatehokasta tietojenkäsittelyä
05.10.2024Lomittuminen voisi auttaa PET-kuvausta
04.10.2024Kvantti-interferenssillä kohti topologia kvanttitietokoneita
03.10.2024Kaksiulotteista silkkiä grafeenilla
02.10.2024Tehokkaampia ja edullisempia pieniä sähkökäyttöjä
01.10.2024Aksonia jäljittelevät materiaalit tietojenkäsittelyyn
30.09.2024Sähköisesti moduloitu valoantenni
28.09.2024Molekyylisimulaatioita ja nanoselluloosakuituja
27.09.2024Lämpösähköä huonelämmöstä ja iholta
26.09.2024Akkujen itsepurkautumisesta ja uusista ratkaisuista
25.09.2024Nanorakenteet mahdollistavat valoaaltoelektroniikan
25.09.2024Grafeeni johtaa ja sulkee
23.09.2024Uusi paradigma valon ja materiaalien vuorovaikutuksessa
20.09.2024Memristorin mysteeri ratkeaa
19.09.2024Tietoliikenteen tulevaisuus on atomisen ohut
18.09.2024Uudet pienet laserit täyttävät vihreän aukon
17.09.2024Hallittua vuorovaikutusta atomin ytimessä
16.09.2024Kuumia kantajia ja 2D-eristeitä transistoreille
13.09.2024Rakenneakku ohentaa ja keventää laitteita
12.09.2024Uusi vapausaste terahertsiviestinnälle
12.09.2024Matkalla optisiin logiikkaportteihin
10.09.2024Muuntaa mikroaaltofotonien virta sähkövirraksi
09.09.2024Kohti koodia murtavaa kvanttitietokonetta
07.09.2024Miljoonien tutkimuspanos magnoniikan kehittämiseen
06.09.2024Fotonien uudet muodot optisille teknologioille
05.09.2024Kvanttimikroprosessori simuloi kvanttikemiaa
04.09.2024Kuumien kantajien lupaus plasmonisissa nanorakenteissa
03.09.2024Sähkökentät katalysoivat grafeenin energia- ja laskentanäkymiä
02.09.2024Uusi materiaali optisesti ohjatulle magneettiselle muistille
30.08.2024Kierre parantaa kiinteää elektrolyyttiä
29.08.2024Antureita atomien ja nanomittojen maailmaan
28.08.2024Tehon keruuta RF-signaaleista spin-tekniikalla
27.08.2024Elektronit ja aukot kulkevat kiteessä eri suuntiin ilman resistanssia
26.08.2024"Kaksi yhteen" fissio parantaisi aurinkokennojen tehokkuutta
25.08.2024Sähköinen reaktori vähentäisi teollisuuden päästöjä
23.08.2024DNA laskee ja tallentaa
22.08.2024Mallinnusta ja johteita molekyylielektroniikkaan
21.08.2024Suprajohdetutkijat löysivät epätavallisia elektronipareja
20.08.2024Metapinta luo ja ohjaa useita optisia kanavia eri suuntiin
19.08.2024Uusia menetelmiä turvalliseen kvanttitiedonsiirtoon
17.08.2024Pinnoitemateriaaleilla uutta puhtia aurinkoenergiaan
16.08.2024Vesi avuksi mikrosirujen ja nanorakenteiden valmistukseen
15.08.2024Liukuma transistorin perustaksi
14.08.2024Natriumakku ilman anodia
13.08.2024Harvinaisista maametalleista datamuisteja
12.08.2024Kahden kubitin portti piitransistoriin
09.08.2024Lämpösähkön keruuta pii- ja kvanttisiruilta
08.08.2024Tutkijat saavat atomit toimimaan fotonitransistoreina
07.08.2024Ainutlaatuinen ilmiö Kagome-metallissa
06.08.2024Kvanttilaskennan aikakauteen sopivat optiset kuidut
05.08.2024Hiilinanoputket yllättävät
02.08.2024Seuraava alusta aivojen inspiroimalle tietojenkäsittelylle
02.08.2024Ionit pienenergiaa tuottamaan
01.08.2024Ferromagneeteilla erittäin nopeaa viestintä- ja laskentatekniikkaa
31.07.2024Lisää kerroksia kierteisiin grafeenikerroksiin
30.07.2024Kvanttipistepohjainen metapinta
29.07.2024Kvanttirajaus parantaa lämpösähköilmiötä
26.07.2024Sirkkakatkaravut mallina konenäölle
22.07.2024Kivestä tulevaisuuden kiintoaineakun perusta?
21.07.2024Askeleen lähempänä topologista kvanttilaskentaa
19.07.2024Miksi robotit eivät voita eläimiä?
15.07.2024Voiko energiahäviö olla nolla 1,58-mitoissa?
12.07.2024Hyönteisistä inspiroidut liiketunnistin ja logiikka
08.07.2024Kvanttiannealaari parantaa ymmärrystä kvanttimonikehojärjestelmistä
05.07.2024Hyönteisten lennon salaperäinen mekaniikka
01.07.2024Eksitonit mahdollistavat erittäin ohuen linssin

Näytä lisää »