Antaa roboteille siivet

04.04.2026

Rutgers-Robottien-opettaminen-lentamaan-kuin-linnut-300-t.jpgRutgersin yliopiston insinöörit ovat ottaneet merkittävän askeleen kohti lintujen kaltaisten droonien rakentamista, jotka liikkuvat samalla tavalla ja räpyttelevät siipiään kuin oikeat linnut.

Alan lehdessä julkaistussa työssään tutkijat Xin Shan ja Onur Bilgen kuvaavat "kiinteän olomuodon" lintumaista dronea, jota tyypillisesti kutsutaan ornitopteriksi ja jonka joustavat siivet lepattavat ja kiertyvät ilman moottoreita, vaihteita tai mekaanisia vivustoja.

”Käytämme pietsosähköisiä materiaaleja, jotka liikuttavat pintaa suoraan ilman ylimääräisiä niveliä, vivustoja tai moottoreita”, selvittää Bilgen. ”Siipi on komposiitti, joka sisältää pietsosähköisen materiaalikerroksen ja hiilikuitukerroksen.”

Työnsä perustaksi ryhmä kehitti tehokkaan tietokonemallin, joka yhdistää kaikki lennon kannalta tärkeät fysiikkatekijät samanaikaisesti: siiven ja rungon liikkeen, aerodynamiikan, sähköisen dynamiikan ja ohjausarkkitehtuurin. Tämä mahdollistaa insinöörien testata ja optimoida suunnitelmia virtuaalisesti ennen fyysisten prototyyppien rakentamista, mikä säästää aikaa ja rahaa sekä nopeuttaa kehitystä.

”Olemme tieteellisesti osoittaneet, että tämäntyyppinen ornitopteri voi olla mahdollinen, kun teemme tiettyjä materiaalisia oletuksia”, hän sanoi. ”Voimme osoittaa sellaisten mallien toteutettavuuden, jotka eivät ole vielä fyysisesti mahdollisia.”

”Nykypäivän pietsosähköiset materiaalit eivät ole riittävän tehokkaita”, Bilgen jatkoi. ”Matemaattinen mallimme kuitenkin antaa meille mahdollisuuden katsoa tulevaisuuteen kohtuullisin oletuksin.”

Vaikka linnut ja hyönteiset tarjoavat inspiraatiota työlle, Bilgenin tavoitteena ei ole pelkkä jäljittely. ”Emme halua vain matkia luontoa”, hän sanoi. ”Haluamme ylittää luonnon kyvyt.”

Tähän mennessä useimmat robottilintujen prototyypit perustuvat mekanismeihin, jotka jäljittelevät luita ja lihaksia. Bilgenin tiimi valitsee yksinkertaisemman tien. Mutta tutkijaryhmä haluaa tuottaa räpyttelylennon ilman luumaisia rakenteita tai lihasmaisia toimilaitteita eli räpyttelyn paljon yksinkertaisemmalla tavalla.

Lihasten sijaan mallit liimataan suoraan joustaviin siipiin ohuiksi, makrokuitukomposiitien suikaleiksi. Kun sähkö kulkee niiden läpi, siivet läpättävät, kiertyvät ja muuttavat muotoaan.

"Hiilikuitu toimii kuin höyhenet ja luu, ja pinta-asennetut mikrokuitulevyt toimivat kuin lihakset ja hermot", Bilgen selitti.

Koska järjestelmässä ei ole hammaspyöriä tai niveliä, tutkijat kutsuvat sitä mekanisoimattomaksi tai kiinteän olomuodon ornitopteriksi.

Aiheesta aiemmin:

Lentävä mikrorobotti lentää kuin kimalainen

Räpyttelevä robotti jäljittelee lentävää hyönteistä

10.04.2026Unelmateknologia valon muuttamiseen sähköksi
10.04.2026Tähdenmuotoinen nanomateriaali muuttaa energian varastointia
10.04.2026Valon ja aineen vuorovaikutuksia nanotasolla
09.04.2026Kvanttilaskentaa ilman keskeytyksiä
09.04.2026Kohinan hallintaa kvanttitietokoneille
09.04.2026Lasertornado synteettisessä magneettikentässä
08.04.2026Moiré-superhila ja neliulotteinen kvanttimaailma
08.04.2026Molekyylien ydinspinien optinen hallinta
08.04.2026Topologia valossa: tutkijat luovat optisen ilmiön
07.04.2026Järjestyksen löytäminen epäjärjestyksestä
07.04.2026Nestekidepisarassa nanosekunnin valo-valo -kytkentä
07.04.2026Keinotekoiset varauksien domeeniseinät 2D-ferrosähköisissä
06.04.2026Elektronit surffaavat fononeilla
06.04.2026Äänikommunikaatio veden ja ilman välillä
04.04.2026Antaa roboteille siivet
03.04.2026Timantti mikropiirien lämmönhallintaan
02.04.2026Ensimmäinen vetyä hyödyntävä tekoälypuolijohde
02.04.2026Takaisin kvanttitulevaisuuteen
02.04.2026Lyijytön kvanttipistelasi tie turvallisemmalle valaistus- ja näyttötekniikalle
01.04.2026Saada fononit vuorovaikuttamaan
01.04.2026Säänkestoa perovskiittisiin aurinkokennoihin
01.04.2026Spin-aaltojen muuttaminen tietotekniikan signaaleiksi
31.03.2026Parempia pystyrakenteisia transistoreita
31.03.2026Kallosi värähtelyt voivat olla seuraava salasanasi
31.03.2026Polymeeripuolijohteiden polaarisuuden inversion alkuperä
31.03.2026Miksi kiintoaineakuissa on oikosulkuja
31.03.2026Parempi kontakti metalli-perovskiitti rajapintaan
30.03.2026Akkujen anodeja piistä, grafeenista ja hiilinanoputkista
30.03.2026Kvanttianturit liikkeeseen solun sisällä
29.03.2026Mitä fysiikka voi opettaa meille tekoälystä?
28.03.2026Mini-salaman tekeminen muovikappaleeseen
27.03.2026Läpimurto valoon perustuvissa datayhteyksissä
27.03.2026Nanorakenteiden ledi tuottaa ympyräpolarisoitua valoa
27.03.2026Anturi, joka näkee kuin verkkokalvo
26.03.2026Grafeeni antaa vihjeitä tulevaisuuden elektroniikasta
26.03.2026Monimuotoista molekyylikalvon kasvatusta
26.03.2026Malli ohutkalvorakenteiden johtavuuden parantamiseksi
26.03.2026Hallita spinejä epävakaissa pisteissä
25.03.2026Valon hallinnan uusia ulottuvuuksia
25.03.2026Ohjain muuttaa kvanttiajan nuolta
25.03.2026Tiekartta sähkö-optisten valokampojen suunnittelulle
25.03.2026Laserjärjestelmä mittaa millimetrin tarkkuudella säässä kuin säässä
24.03.2026Topologia auttaa rakentamaan vankempia fotonisia verkkoja
24.03.2026Skyrmionien muodostumismekanismista magneettien sisällä
24.03.2026Fotonisista kiteistä laserohjattuja valopurjeita
23.03.2026Pinta-aaltoakustinen suodatus fotonisella sirulla
23.03.2026Valon nopeaa tekoälylaskentaa
23.03.2026Lyijyttömiä ja ohuempia pietsosähköisiä kalvoja
21.03.2026Kosmista pölyä tyhjyydestä
20.03.2026Kubitteja perovskiitista
20.03.2026Dipolipohjainen varausloukku haihtumattomia muistipiirejä varten
20.03.2026Tutkailla koteloidun elektroniikan sisuksien toimintaa
20.03.2026Vähemmän tehomuunnoksia datakeskuksiin
19.03.2026Elektronien orbitaalit unelmamuistin perustaksi
19.03.2026Tutkijat kehittivät ja testasivat ensimmäisen kvanttiakun
19.03.2026Spin-supravirrat suprajohtavissa altermagneeteissa
19.03.2026Suprajohtavuutta viritellen
19.03.2026Atominohut materiaali sirunvalmistuksen maskiksi
18.03.2026Maailman ensimmäinen tekoälyprosessori
18.03.2026Fotonien suodattaminen parempia kvanttitietokoneita varten
18.03.2026Topologiaa fotonisissa integroiduissa piireissä
18.03.2026Multiferroisia kaksiulotteisista
17.03.2026Uusi fotonirakenne heittää valoa vapaaseen tilaan
17.03.2026Sähkökentät ohjaavat LECin luminesenssia
17.03.2026Valoa laserin kaltaisilla ominaisuuksilla
17.03.2026Silmästä inspiroitunut tekoiho antaa roboteille etätunnistusta
16.03.2026Metallilasi tekee sähkömoottoreista tehokkaampia
16.03.2026Suprajohtavuudelle uusi lämpötilaennätys
16.03.2026Aurinkoenergiajärjestelmän tehokkuusrajan murtaminen
14.03.2026Mesoskaalan uimareista lääkerobotteja kehon sisään
14.03.2026Valopulssit ja laaksotroniikka tietotekniikalle
13.03.2026Kuinka puolijohde-elektrodit voivat tuottaa vihreää vetyä
13.03.2026Dynaaminen valon kätisyyden kierre
13.03.2026Kvanttimateriaalilla läpimurto spintroniikkaan
13.03.2026Ääniaaltojen Hall-ilmiö
12.03.2026Kohti aivomaisempaa tekoälytekniikkaa
12.03.2026Tutkijat testaavat elektroneja kiteissä uutena kubittina
12.03.2026Eurooppalainen tekoälysiru
12.03.2026Tutkijat hallitsevat kvanttimateriaalien sähkövirtoja valolla
11.03.2026Elektronisten osien tulostus aerosolitekniikalla
11.03.2026Sähkökenttä virittää värähtelyjä helpottaakseen lämmönsiirtoa
11.03.2026Kvanttiprosessorin diagnostiikkaa
10.03.2026Molekylaarinen katapultti ampuu elektroneja fysiikan rajoilla
10.03.2026Miniatyyrinen lasertekniikka voisi tuoda laboratoriotestauksen kotiin
10.03.2026Kuinka saada magneetit toimimaan kuin grafeeni
10.03.2026Elektronimikroskopia osoittaa atomitason vikoja mikrosiruissa
09.03.2026Antiferromagneetit ja nemaattinen faasi
09.03.2026Polaariset molekyylit ? uusi kvanttiteknologia
09.03.2026Optinen pistokeliitäntä fotonipiireille
07.03.2026Ruosteen muuttaminen polttoaineeksi
06.03.2026Möbiuksen pinta ja Mie-ontelot tehostavat fotoniikkaa
06.03.2026Kvanttisimulointi loi Möbiuksen elektronitopologiaa
06.03.2026Tutkijat paljastavat energiakaskadeja pienissä resonaattoreissa
06.03.2026Puusta nanotekniikan alusta elektroniikalle ja energialle
05.03.2026Fyysikot löysivät kauan ennustetun kellomagnetismin
05.03.2026Onko muistia vai ei
05.03.2026Optinen kytkentä ylittää elektronisten transistoreiden nopeusrajat
05.03.20262D-magnetismin sähköisen hallinnan ferroelektrisen kytkennän avulla
05.03.2026Piistä tunnistettu uusi vankka televiestintäkubitti
04.03.2026UHF-signaalin atominen vastaanotto

Näytä lisää »