Kaksiulotteista suprajohtavuutta kolmiulotteisessa suprajohteessa

20.04.2021

SLAC-2D-elektroneita_3D-suprajohteessa-300-t.jpgSLAC:n ja Stanfordin tutkijat havaitsivat korkean lämpötilan kolmiulotteisesta suprajohteesta lätäkkömäisen kaksiulotteisen suprajohtavuuden käyttäytymisen juuri ennen sen siirtymistä eristeeksi.

Tutkijat joutuivat ihmettelemään, kuinka kaksiulotteiset elektronien ”lätäköt” ilmestyvät kolmiulotteiseen suprajohtavaan materiaaliin

"Tämä on houkutteleva esimerkki käyttäytymisestä, jota on usein vaikea tai mahdotonta jäljitellä yritettäessä suunnitella sitä tyhjästä", kertoo tutkimusta johtanut Stanfordin yliopiston professori Hari Manoharan.

"Se on ikään kuin annettaisiin voimaa suprajohtavuuteen", hän sanoi, "3D-elektronit valitsevat itsensä elämään 2D-maailmassa."

Tutkimusryhmä kutsuu tätä uutta ilmiötä "moniulotteiseksi suprajohtavuudeksi" ja tutkimusraportissa he esittävät, että 3D-suprajohteet järjestävät itsensä uudelleen juuri ennen äkillistä siirtymistä eristystilaan missä elektronit rajoittuvat kotiatomeihin eivätkä voi liikkua mihinkään.

"Löysimme järjestelmän, jossa elektronit käyttäytyvät odottamattomilla tavoilla. Se on fysiikan kauneutta", kertoo kokeet tehnyt Carolina Parra, tutkijatohtori SLAC:sta ja Stanfordista. "Meillä oli onnea löytää tämä käyttäytyminen."

Suprajohtavuus löydettiin yli sata vuotta sitten ja nykyään tavoitteena on huonelämpötilassa toimiva suprajohtavuus. Tämäkin tutkimus alkoi korkean lämpötilan suprajohtavuuden neljästä atomisesta ainesosasta - barium, lyijy, vismutti ja happi (BPBO).

Materiaalin rutiinitesteissä he huomasivat datansa osoittavan elektronien käyttäytyvän ikään kuin ne olisivat rajoittuneet ultraohuisiin 2D-kerroksiin tai raitoihin materiaalin sisällä. Tämä oli palapeli, koska BPBO on 3D-suprajohde, jonka elektronit voivat normaalisti liikkua mihin tahansa haluamaansa suuntaan.

Tarkemmin raitoja tutkittaessaan he löysivät jotain jolla, ei näyttänyt olevan mitään yhteyttä materiaalin atomien organisoitumiseen tai pieniin kuoppiin ja putouksiin sen pinnalla.

"Sen sijaan raidat olivat kerroksia, joissa elektronit käyttäytyvät ikään kuin ne olisivat rajoittuneet kaksiulotteisesti lätäkön kaltaisiin alueisiin materiaalissa", Parra sanoo. "Lätäköiden välinen etäisyys on riittävän lyhyt, jotta elektronit voivat "nähdä" ja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa tavalla, joka antaa niille mahdollisuuden liikkua ilman resistanssia, mikä on suprajohtavuuden tunnusmerkki."

Heidän havaintonsa vastaavat läheisesti suprajohteiden "syntyvän elektronisen rakeisuuden" teoriaa, jonka on kehittänyt Nandini Trivedi Ohion osavaltion yliopistosta ja hänen kollegansa.

"Ennustuksemme olivat ristiriidassa suprajohteiden tavallisen paradigman kanssa", Trivedi sanoo. "Mitä vahvempi suprajohde on, sitä enemmän energiaa tarvitaan suprajohtavien elektroniparien välisen sidoksen katkaisemiseksi - tekijää, jota kutsumme energiakuiluksi. Mutta ryhmäni oli ennustanut, että tämäntyyppisessä epäjärjestyneessä suprajohteessa asia olisi päinvastoin: Järjestelmä muodostaa esiin tulevia lammikoita, joissa suprajohtavuus oli vahva, mutta parit voidaan rikkoa odotettua vähemmällä energialla.

Aiheesta aiemmin:

Magnetismi kohtaa topologian suprajohtimen pinnalla

Uusia vihjeitä suprajohtavuudesta

Varaustiheysaallot tuhoavat suprajohtavuuden

20.12.2023Nanoresonaattorit avaavat tietä kvanttiverkoille
19.12.2023Metapinta-antenni 6G:lle ja meta-atomeja
18.12.2023Atomintarkkaa 2D-materiaalien integrointia
16.12.2023Kvanttiakuissa rikotaan kausaliteetti
15.12.2023Hierarkkinen generatiivinen mallinnus autonomisille roboteille
14.12.2023Uusi näkemys moniarvoisten akkujen suunnitteluun
13.12.2023Optisella langattomalla ei ehkä enää ole esteitä
13.12.2023Fyysikot kvanttilomittavat yksittäisiä molekyylejä
12.12.2023Edullista tribosähköä ja aurinkokenno puumateriaalista
08.12.20232D-materiaaleista 3D-elektroniikkaa tekoälylaitteistoihin
07.12.2023Fotonikomponentteja RF-signaalin käsittelyyn
06.12.2023Elektromagnoniikasta uusi tiedonkäsittelyn alusta
05.12.2023Uusi alusta kvantti-informaation käsittelyyn
04.12.2023Lämpöä voidaan käyttää laskentaan
01.12.2023Askel biologian ja mikroelektroniikan integroinnille
30.11.2023Josephson-liitosten käyttö supravirran ohjaamiseen
29.11.2023Mikrotekniikkaa ja molekyylikemiaa aurinkokennoille
28.11.2023Materiaalien kehittelyä koneoppisella
27.11.2023Kaksiulotteisia magneetteja tietotekniikalle
25.11.2023Uusi jäähdytysmekanismi jääkaapeille ja jäähdytyslaitteille
24.11.2023Vangita elektroneja 3D-kiteeseen
23.11.2023Pikofotoniikan synty: Kohti aikakidemateriaaleja
22.11.2023Veden ja ilman välinen akustinen viestintä
21.11.2023Uusia kubittiratkaisuja
20.11.2023Erittäin nopeat laserit erittäin pienillä siruilla
18.11.2023Grafeenia, fotosynteesiä ja tekoälyä vihreään energiantuotantoon
17.11.2023Parempaa energiatehokkuutta tietojenkäsittelyyn
16.11.2023Kommunikointia tyhjyyden kanssa
15.11.2023Metamolekyylisen metamateriaalin valmistus
14.11.2023Läpi ahtaankin raon
13.11.2023Outo magneettinen materiaali voi tehdä laskennasta energiatehokasta
11.11.2023Sähköä molekyylien ja ionien tasolta
11.11.2023Neuroverkkoja optisesti ja kvanttihybridinä
09.11.2023Viisi kerrosta grafeenia
08.11.2023Lämmönsiirron hallintaa transistorilla
07.11.2023Metamateriaali yhdistää katkenneet hermot
06.11.2023Valoa valolla ohjaten
04.11.2023Hiilidioksidia polttoaineeksi tehokkaasti
03.11.20233D-tulostustekniikkaa kvanttiantureille
03.11.2023Magnetismia ei-magneettisissa materiaaleissa
02.11.2023Energiatehokas tekoälysiru
01.11.2023Ferrosähköisyyttä piin kanssa ja yhdellä alkuaineella
31.10.2023Magneettisten aaltojen hallinta suprajohteilla
30.10.2023Vakautta ja tehokkuutta perovskiittiaurinkokennoille
28.10.20233D-tulostettu reaktorisydän aurinkopolttoaineille
27.10.2023Tekoälyä kolmiulotteisella datalla
26.10.2023Kvantti-ilmiön sähköinen ohjaus
25.10.2023Verkkoliitäntä kvanttitietokoneille ja radiospektrin kattava ilmaisin
24.10.2023Fotonikiteet taivuttavat valoa aivan kuin painovoima
23.10.2023Nanorakenteet tehostavat litium-rikki akkuja
21.10.2023Vetyä tankaten
20.10.2023Harppaus hiilinanoputkia pidemmälle
19.10.2023Suprajohtava niobium-aaltoputki
19.10.2023Ruoste ja topologia tehostavat magnetismia
17.10.2023Virheiden osoittaminen tehostaa kvanttilaskentaa
16.10.2023Pyrosähköä viruksista
16.10.2023Uusi kubittialusta luodaan atomi kerrallaan
12.10.2023Kvasikiteitä ja ultralaajakaistaista kuvausta
11.10.2023Kontakteja ja seostusta grafeeninanonauhoihin
10.10.2023Magneettinen heterorakenne nopeuttaa tietotekniikkaa
09.10.2023Mullistava väriteknologia ja aurinkoenergia
06.10.2023Timanteista kvanttisimulaattoreita
05.10.2023Kultaa ja perovskiittiä
04.10.2023Tehokkaampaa koulutusta tekoälylle
03.10.2023Lämpötilakuvausta aineen sisältä
02.10.2023Femtosekunnin laseri lasista
29.09.2023Tavoitteena parempia kubitteja
28.09.2023Suola ja kulta tuottavat sähköä
27.09.2023Laaksotroniikka lämpenee
26.09.2023Tekoälyä monisensorisella integroidulla neuronilla
25.09.2023Magneetteja huonelämpöiseen kvanttilaskentaan
23.09.2023Lupaavia vedyn tuotannon tapoja
23.09.2023Kvanttipotentiaalin vapauttaminen monipuolisilla kvanttitiloilla
21.09.2023Terahertsiaaltoja helpommin
20.09.2023Espoosta voi ostaa kvanttitietokoneen
19.09.2023Kvanttianturien tarkkuutta voi edelleen parantaa
18.09.2023Kaksiulotteisia fettejä piikiekolle
16.09.2023Grafeenia, vihreää energiaa ja materiaaleja
15.09.2023Infrapunavaloa kvanttipisteistä
14.09.2023Kohti täydellisiä optisia resonaattoreita
13.09.2023Pidemmän kantaman vedenalaista viestintää
12.09.2023Pisara-akku tasoittaa tietä biointegroinnille
11.09.2023Atomisen tarkkoja antikvanttipisteitä
08.09.2023Outo metalli on nyt vähemmän outo
07.09.2023Yhtä aikaa analoginen ja digitaalinen
06.09.2023Fotoni kuljettaa ja koodaa kvantti-informaatiota
05.09.2023Parempi kyberturvallisuus uudella materiaalilla
04.09.2023Miten valo toimii? Kysy mekaanikolta
01.09.2023Spinin kytkentää kvanttimateriaalissa huonelämpötilassa
31.08.2023Kuditit antavat välähdyksen kvanttitulevaisuudesta
30.08.2023Ledejä piirtäen ja vaihtoehto orgaanisille ledeille
29.08.2023Ioniansoja, fermionprosessori ja kvanttihybridimekaniikkaa
28.08.2023Grafeenin ominaisuuksia grafiittiin
26.08.2023Tehokas fotoreaktori ja kestävä polttokennoarkkitehtuuri
25.08.2023Pienenergian keruuta grafeenin värähtelystä
24.08.2023Valoa magneetin sisään
23.08.2023Hiilipohjaista kvanttitekniikkaa
22.08.2023Kohti vikasietoisia kubitteja
21.08.2023Kaksiulotteinen aaltojohde valolle
19.08.2023Aurinkokenno toimii kuin kasvin lehti

Näytä lisää »