Kuvankäsittelyä CMOS-anturiin

02.09.2022

Harvard-sahkostaattisesti-doupatut-valodidit-optiseen-laskentaan-150-t.jpgSensorissa tapahtuva kuvankäsittely, jossa tärkeät ominaisuudet poimitaan raakadatasta erillisen mikroprosessorin sijaan itse kuvasensorilla, voi nopeuttaa visuaalista käsittelyä. Tähän mennessä sensorin sisäisen prosessoinnin esittelyt ovat rajoittuneet uusiin tutkimustason materiaaleihin, joita on ainakin toistaiseksi vaikea sisällyttää kaupallisiin järjestelmiin.

Nyt Harvard John A. Paulson School of Engineering and Applied Sciences (SEAS) -tutkijat ovat kehittäneet ensimmäisen anturin sisäisen prosessorin, joka voidaan integroida kaupallisiin piistä tehtyihin CMOS kuvausanturisiruihin.

"Työmme voi valjastaa valtavirran puolijohde-elektroniikkateollisuutta tuodakseen nopeasti anturien sisäisen tietojenkäsittelyn monenlaisiin reaalimaailman sovelluksiin", sanoo professori Donhee Ham.

Ham ja hänen tiiminsä kehittivät piin valodiodiryhmän. Kaupallisesti saatavilla olevissa kuvantunnistussiruissa on myös piin valodiodiryhmä kuvien ottamista varten, mutta tiimin fotodiodit ovat sähköstaattisesti seostettuja, mikä tarkoittaa, että yksittäisten valodiodien tai pikselien herkkyyttä tulevalle valolle voidaan virittää jännitteillä.

Matriisi, joka yhdistää useita jänniteviritettäviä valodiodeja, voi suorittaa analogisen version kerto- ja yhteenlaskuoperaatioista, jotka ovat keskeisiä monille kuvankäsittelyn prosessoinneille, poimimalla asiaankuuluvan visuaalisen informaation heti, kun kuva on otettu.

"Nämä dynaamiset valodiodit voivat suodattaa kuvia samanaikaisesti, kun niitä kaapataan, mikä mahdollistaa kuvankäsittelyn ensimmäisen vaiheen siirtämisen mikroprosessorista itse anturiin", sanoo tutkijatohtori Houk Jang.

Piivalodiodiryhmä voidaan ohjelmoida erilaisiin kuvasuodattimiin poistamaan tarpeettomia yksityiskohtia tai kohinaa eri sovelluksissa. Esimerkiksi autonomisen ajoneuvon kuvantamisjärjestelmä voi vaatia ylipäästösuodatinta kaistamerkintöjen seuraamiseksi, kun taas muut sovellukset voivat vaatia suodatinta, joka sumentaa kuvaa kohinan vähentämiseksi.

"Jatkoa ajatellen ennakoimme tämän piipohjaisen anturiprosessorin käytön paitsi konenäkösovelluksissa, myös biovaikutteisissa sovelluksissa, joissa varhainen tiedonkäsittely mahdollistaa anturien ja laskentayksiköiden sijoittamisen rinnakkain, kuten aivoissa", toteaa jatko-opiskelija Henry Hinton.

Seuraavaksi tiimin tavoitteena on lisätä valodiodien tiheyttä ja integroida ne piille integroituihin piireihin.

"Korvaamalla kaupallisissa piirakenteisissa kuva-antureissa olevat tavalliset ohjelmoimattomat pikselit tässä kehitetyillä ohjelmoitavilla, kuvantamislaitteet voivat leikata älykkäästi tarpeetonta dataa, jolloin niitä voitaisiin tehostaa sekä energian että kaistanleveyden suhteen vastaamaan seuraavan sukupolven vaatimuksiin anturointisovelluksissa", Jang sanoo.

Aiheesta aiemmin:

Parempia kuva-antureita konenäölle

Kuvauksen uudet ulottuvuudet
13.12.2023Fyysikot kvanttilomittavat yksittäisiä molekyylejä
12.12.2023Edullista tribosähköä ja aurinkokenno puumateriaalista
08.12.20232D-materiaaleista 3D-elektroniikkaa tekoälylaitteistoihin
07.12.2023Fotonikomponentteja RF-signaalin käsittelyyn
06.12.2023Elektromagnoniikasta uusi tiedonkäsittelyn alusta
05.12.2023Uusi alusta kvantti-informaation käsittelyyn
04.12.2023Lämpöä voidaan käyttää laskentaan
01.12.2023Askel biologian ja mikroelektroniikan integroinnille
30.11.2023Josephson-liitosten käyttö supravirran ohjaamiseen
29.11.2023Mikrotekniikkaa ja molekyylikemiaa aurinkokennoille
28.11.2023Materiaalien kehittelyä koneoppisella
27.11.2023Kaksiulotteisia magneetteja tietotekniikalle
25.11.2023Uusi jäähdytysmekanismi jääkaapeille ja jäähdytyslaitteille
24.11.2023Vangita elektroneja 3D-kiteeseen
23.11.2023Pikofotoniikan synty: Kohti aikakidemateriaaleja
22.11.2023Veden ja ilman välinen akustinen viestintä
21.11.2023Uusia kubittiratkaisuja
20.11.2023Erittäin nopeat laserit erittäin pienillä siruilla
18.11.2023Grafeenia, fotosynteesiä ja tekoälyä vihreään energiantuotantoon
17.11.2023Parempaa energiatehokkuutta tietojenkäsittelyyn
16.11.2023Kommunikointia tyhjyyden kanssa
15.11.2023Metamolekyylisen metamateriaalin valmistus
14.11.2023Läpi ahtaankin raon
13.11.2023Outo magneettinen materiaali voi tehdä laskennasta energiatehokasta
11.11.2023Sähköä molekyylien ja ionien tasolta
11.11.2023Neuroverkkoja optisesti ja kvanttihybridinä
09.11.2023Viisi kerrosta grafeenia
08.11.2023Lämmönsiirron hallintaa transistorilla
07.11.2023Metamateriaali yhdistää katkenneet hermot
06.11.2023Valoa valolla ohjaten
04.11.2023Hiilidioksidia polttoaineeksi tehokkaasti
03.11.20233D-tulostustekniikkaa kvanttiantureille
03.11.2023Magnetismia ei-magneettisissa materiaaleissa
02.11.2023Energiatehokas tekoälysiru
01.11.2023Ferrosähköisyyttä piin kanssa ja yhdellä alkuaineella
31.10.2023Magneettisten aaltojen hallinta suprajohteilla
30.10.2023Vakautta ja tehokkuutta perovskiittiaurinkokennoille
28.10.20233D-tulostettu reaktorisydän aurinkopolttoaineille
27.10.2023Tekoälyä kolmiulotteisella datalla
26.10.2023Kvantti-ilmiön sähköinen ohjaus
25.10.2023Verkkoliitäntä kvanttitietokoneille ja radiospektrin kattava ilmaisin
24.10.2023Fotonikiteet taivuttavat valoa aivan kuin painovoima
23.10.2023Nanorakenteet tehostavat litium-rikki akkuja
21.10.2023Vetyä tankaten
20.10.2023Harppaus hiilinanoputkia pidemmälle
19.10.2023Suprajohtava niobium-aaltoputki
19.10.2023Ruoste ja topologia tehostavat magnetismia
17.10.2023Virheiden osoittaminen tehostaa kvanttilaskentaa
16.10.2023Pyrosähköä viruksista
16.10.2023Uusi kubittialusta luodaan atomi kerrallaan
12.10.2023Kvasikiteitä ja ultralaajakaistaista kuvausta
11.10.2023Kontakteja ja seostusta grafeeninanonauhoihin
10.10.2023Magneettinen heterorakenne nopeuttaa tietotekniikkaa
09.10.2023Mullistava väriteknologia ja aurinkoenergia
06.10.2023Timanteista kvanttisimulaattoreita
05.10.2023Kultaa ja perovskiittiä
04.10.2023Tehokkaampaa koulutusta tekoälylle
03.10.2023Lämpötilakuvausta aineen sisältä
02.10.2023Femtosekunnin laseri lasista
29.09.2023Tavoitteena parempia kubitteja
28.09.2023Suola ja kulta tuottavat sähköä
27.09.2023Laaksotroniikka lämpenee
26.09.2023Tekoälyä monisensorisella integroidulla neuronilla
25.09.2023Magneetteja huonelämpöiseen kvanttilaskentaan
23.09.2023Lupaavia vedyn tuotannon tapoja
23.09.2023Kvanttipotentiaalin vapauttaminen monipuolisilla kvanttitiloilla
21.09.2023Terahertsiaaltoja helpommin
20.09.2023Espoosta voi ostaa kvanttitietokoneen
19.09.2023Kvanttianturien tarkkuutta voi edelleen parantaa
18.09.2023Kaksiulotteisia fettejä piikiekolle
16.09.2023Grafeenia, vihreää energiaa ja materiaaleja
15.09.2023Infrapunavaloa kvanttipisteistä
14.09.2023Kohti täydellisiä optisia resonaattoreita
13.09.2023Pidemmän kantaman vedenalaista viestintää
12.09.2023Pisara-akku tasoittaa tietä biointegroinnille
11.09.2023Atomisen tarkkoja antikvanttipisteitä
08.09.2023Outo metalli on nyt vähemmän outo
07.09.2023Yhtä aikaa analoginen ja digitaalinen
06.09.2023Fotoni kuljettaa ja koodaa kvantti-informaatiota
05.09.2023Parempi kyberturvallisuus uudella materiaalilla
04.09.2023Miten valo toimii? Kysy mekaanikolta
01.09.2023Spinin kytkentää kvanttimateriaalissa huonelämpötilassa
31.08.2023Kuditit antavat välähdyksen kvanttitulevaisuudesta
30.08.2023Ledejä piirtäen ja vaihtoehto orgaanisille ledeille
29.08.2023Ioniansoja, fermionprosessori ja kvanttihybridimekaniikkaa
28.08.2023Grafeenin ominaisuuksia grafiittiin
26.08.2023Tehokas fotoreaktori ja kestävä polttokennoarkkitehtuuri
25.08.2023Pienenergian keruuta grafeenin värähtelystä
24.08.2023Valoa magneetin sisään
23.08.2023Hiilipohjaista kvanttitekniikkaa
22.08.2023Kohti vikasietoisia kubitteja
21.08.2023Kaksiulotteinen aaltojohde valolle
19.08.2023Aurinkokenno toimii kuin kasvin lehti
18.08.2023Seuraava askel neuromorfista laskentaa
17.08.2023Suprajohteita vaikka atomi kerrallaan
16.08.2023Nanoledejä ja kvanttivalosauvoja
15.08.2023Q-piin löytö tuo lisäpotkua kvanttilaskennalle
14.08.2023Ferrosähkömateriaali voisi antaa roboteille lihakset
12.08.2023Anturointia solujen tasolla
11.08.2023Tutka tehostuu kvanttisesti ja interferenssillä

Näytä lisää »