Hallita elektroneja alle femtosekunneissa

10.12.2018

FAU-elektroneja-halliten-petahertsit-300-t.jpgLaserkenttä (punainen) ravistelee elektroneja grafeenissa ultralyhyissä aikajaksoissa, jotka on esitetty violettina ja sinisinä aaltoina. Toinen laserpulssi (vihreä) voi ohjata tätä aaltoa ja siten määrittää virran suunnan.

Elektronisten järjestelmien hallitseminen valoaaltojen avulla jännitesignaalien sijaan on fyysikoiden unelma kaikkialla maailmassa. Etuna olisi, että sähkömagneettiset valoaallot värähtelevät petahertsien taajuuksilla.

Elektronivirtauksien hallinta valon avulla metalleissa on ollut vaikeaa koska metallit heijastavat valoaaltoja ja niiden sisällä oleviin elektroneihin ei voi vaikuttaa valoaalloilla.

Friedrich-Alexander-Universität (FAU) fyysikot ovat siksi kääntyneet grafeenin puoleen. Tämä puolimetalli koostuu vain yhdestä hiilikerroksesta ja on niin ohut, että riittävästi valoa voi tunkeutua siihen elektronien saattamiseksi liikkeelle.

Aiemmissa tutkimuksissa laserfyysikot ovat onnistuneet tuottamaan sähköisen signaalin vain yhdellä femtosekunnilla käyttämällä erittäin lyhytaikaista laserpulssia.

Näissä nopeuksissa elektronit paljastavat kvanttimallinsa, käyttäytyen kuin aalto. Elektronien aalto liukuu materiaalin läpi, koska sitä ohjaa valokenttä (laserpulssi).

Nyt tutkijat menivät askeleen eteenpäin ja pyrkivät saamaan toisen laserpulssin tähän valoaaltoon. Tämä toinen pulssi mahdollistaa elektronin aallon siirtymisen materiaalin läpi kahdessa ulottuvuudessa.

Toista laserpulssia voidaan käyttää elektronin aallon suunnan kääntämiseen, nopeuttamiseen tai jopa muuttamiseen. Tämä mahdollistaa valoaallon lähettää informaatiota, riippuen toisen pulssin tarkasta ajasta, voimasta ja suunnasta.

Riippuen siitä, miten aliaallot ovat toistensa suhteen, ne joko vahvistavat tai kumoavat toisiaan. Voimme käyttää toista laserpulssia modifioimaan yksittäisiä aaltoja tietyllä tavalla ja siten hallita niiden interferenssiä ", kertoo tutkija Christian Heide.

"Yleensä on hyvin vaikea hallita kvantti-ilmiöitä, kuten esimerkiksi elektronien aalto-ominaisuuksia. Tämä johtuu siitä, että elektronin aalto on erittäin vaikeata säilyttää materiaalissa, koska elektroniaalto siroaa muiden elektronien kanssa ja menettää aalto-ominaisuutensa.

Yleensä tällaiset tutkimukset suoritetaan erittäin alhaisissa lämpötiloissa. Nyt voimme suorittaa nämä kokeet huoneenlämmössä, koska voimme hallita elektroneja käyttämällä laserpulsseja niin suurilla nopeuksilla, että sillä ei ole aikaa sirontaprosessiin muiden elektronien kanssa.

Se tarkoittaa, että tiedemiehet ovat edistyneet merkittävästi sellaisten elektronisten järjestelmien toteuttamisessa, joita voidaan hallita käyttämällä valoaaltoja. Tulevina vuosina he tutkivat, voidaanko myös muiden kaksiulotteisen materiaalien elektroneja ohjata samalla tavalla.

"Ehkä voimme käyttää materiaalitutkimusta materiaalien ominaisuuksien muokkaamiseen siten, että pian on mahdollista rakentaa pieniä transistoreita, joita voidaan hallita valolla", Heide toteaa.

Aiheesta aiemmin:

Valon ja elektronin yhdistäen

12.08.2023Anturointia solujen tasolla
11.08.2023Tutka tehostuu kvanttisesti ja interferenssillä
10.08.2023Kesän aikana käännettyä
09.08.2023Uudenlaiset anioneja johtavat kalvot elektrolyysille
08.08.2023Eeroq ja 2000 kubitin prosessori
07.08.2023Datansiirtoa useilla valon väreillä yhdellä laserilla
05.08.2023Lämpöavusteinen havaitseminen eli HADAR
05.08.2023Langatonta energiansiirtoa etäämmälle
03.08.2023Atomikubitteja ja sukkuloivia ioneja
02.08.2023Ferrosähköinen transistori muistaa ja laskee
01.08.2023Muistissa toimivaa langatonta laskentaa
26.07.2023Mikroaaltoisolaattori vaikkapa kvanttitietokoneille
21.07.2023Transistoreita uusille piiriarkkitehtuureille
14.07.2023Askel kohti mekaanisten kubittien toteuttamista
07.07.2023Tehokkaampaa värähtelyenergian talteenottoa
01.07.2023Kvanttitekniikkaa matkapuhelinten salaukseen
22.06.2023Terahertseistä näkyväksi valoksi
21.06.2023Jäljittelee ihmisen näkö- ja muistikykyjä
20.06.2023Älymateriaali haastaa Newtonin liikelain
19.06.2023Säteenjakaja fononeille
17.06.2023Inteliltä kvanttiprosessori
16.06.2023Litteät fullereenifragmentit houkuttelevat elektroneja
15.06.2023Lupaavia rakenneosia kvanttisimulaattoreille
14.06.2023Uusi rakennuspalikka kvanttiteknologialle
13.06.2023Monitoiminen suprajohtava diodi
12.06.2023Tehostusta kvantti-internetille
09.06.2023Aurinkosähköä avaruudesta
08.06.2023Maailman ensimmäinen puutransistori
07.06.2023Vihdoinkin 2D-mikrosiruja
06.06.20233D-tulostuksella aivan uudenlaisia materiaaleja
05.06.2023Femtoskaalan mittauksia
03.06.2023Uusi katalyytti kestävälle vedylle
02.06.2023Skyrmioneja ohjaavia transistoreita
01.06.2023Uusia materiaaleja akuille ja lämpösähköisille
31.05.2023Fotonisiru ilman litografiaa
30.05.2023Kohti trionipohjaisia optisia laitteita
29.05.2023Uusia muistiratkaisuja spineillä ja pyörteillä
27.05.2023Nopeita mikrorobotteja ihmiskehoon
26.05.2023Sähköä ohuesta ilmasta 24/7
25.05.2023Kvanttista vai ei
24.05.2023Uusia näkemyksiä suprajohtavuuden tutkimuksiin
23.05.2023Elektroniaaltojen kuljettama lämpö
22.05.2023Erikoismuotoiltuja kvanttipisteitä
19.05.2023Nanolankaverkko oppii ja muistaa
18.05.2023Kolmiulotteista valon muokkausta
17.05.2023Muunnettavia nanomittakaavan elektronisia laitteita
16.05.2023Atomeja lävistäen ja heitellen
15.05.2023Välikerrokset tehostavat perovskiittikennoja
13.05.2023Fotosynteesi puhtaan energian tuotantoon
12.05.2023Grafeenipohjaisia kvanttipiirejä atomien tarkkuudella
11.05.2023Kohti topologista kvanttilaskentaa
10.05.2023Keinoihot ja tekoäly
09.05.2023Kvanttikomposiitteja sähköisille ja optisille innovaatioille
08.05.2023Salakuuntelu vaikeutuu tai sitten ei
06.05.2023Voiko ET havaita meidät?
05.05.2023Kesytetty valo tarjoaa uusia mahdollisuuksia
04.05.2023Lihonneita kvantikissoja
03.05.2023Van der Waals:lla 2D-materiaaleista 3D-kiteiksi
02.05.2023Topologinen suprajohtavuus ilman suprajohteita
01.05.2023Kaksiulotteisuudella tehostaen
29.04.2023Suprajohteisia moottoriteitä
28.04.2023MEMS, piifotoniikka ja nestekidepisarat
27.04.2023Kvanttivalolähde sirulle ja skaalautuvuutta kvanttipilveen
26.04.2023Grafeenin kvanttipisteet magneettikenttäantureina
25.04.2023Kaksi täysin lomittunutta kudittia
24.04.2023Kurkistetaan transistorin sisälle
22.04.2023Orgaanista ja fluorensoivaa aurinkoenergiaa
21.04.2023Ei-vastavuoroista ja aikakiteistä metapintaa
20.04.2023Yhdestä fotonista neljä varauksenkantajaa
19.04.2023Uutta ferrosähköisyyttä ja magneettieristeen ohjausta
18.04.2023Tehokas lasermainen mikroaaltolähde
17.04.2023Magneettinen kvanttimateriaali ja meminduktori
14.04.2023Uusia topologisia ilmiöitä
13.04.2023Transistori biokemiallisille diagnostiikkasignaaleille
12.04.2023Nanolankoja rakennellen
11.04.2023Kvanttimateriaalien veistelyä
10.04.2023Atomien ja eksitonien twist
09.04.2023Kvanttimittausmenetelmä kasvihuonekaasuille
07.04.2023Ajan suhteen heijastuvia aaltoja
06.04.2023Atomiohuita metallikerroksia uudelle teknologialle
05.04.2023Edistysaskeleita magnoniikalle ja spintroniikalle
04.04.2023Loogisen kubitin elinikää ja virhesuhdetta parantaen
03.04.2023Mikrosiru yhdistää kaksi Nobel-palkittua tekniikkaa
31.03.2023Hiilikuitupaperia akkuihin
30.03.2023Antiferromagneettisesta ferromagneettiseen topologiseen eristeeseen
29.03.2023Tiedemiehet avaavat oven "kvanttivalon" manipulointiin
29.03.2023Elektrodynamiikan visualisointi nestemäsellä heliumilla
27.03.2023Uusi keksintö: Happi-ioni-akku
25.03.2023Synteesikaasua ja akkuvarausta auringonvalosta
24.03.2023Kubitit pistävät uuden spinin magnetismiin
23.03.2023Valon ja materiaalin yhdistäminen optimoi näytön kirkkauden
22.03.2023Kaksiulotteista piikarbidia ja perovskiittioksinitridia
21.03.2023Valoemissio ilman teoriaa
20.03.2023Aurinkokennoa rullalta rullalle
18.03.2023Sähköisesti ohjattua passiivista säteilyjäähdytystä
17.03.2023Ferrosähköinen HEMT-transistori
16.03.2023Yhden fotonin emittereitä piille
15.03.2023Fononit, kvanttipiste ja grafeeni
14.03.2023Kestomagneettisuutta tuottaen
13.03.2023Aivoissa valmistuvat elektrodit

Näytä lisää »