Hämähäkin aisteja autonomisille koneille

05.06.2019

Purdue-spider-aistit-koneille-anturi-225-t.jpgLuonnossa "hämiksen tunto" aktivoituu lähestyvään kohteeseen liittyvällä voimalla. Tutkijat antavat itsenäisille koneille saman kyvyn antureiden kautta, jotka muuttavat muotoa, kun niihin syntyy sysäys ennalta määrätyllä voimatasolla. (ETH Zürich-kuvat / Hortense Le Ferrand)

Entä jos droneilla ja itsekulkevilla autoilla oli hämähäkkimäisiä antureita? Ne saattaisivat todellakin havaita ja välttää esineitä paremmin koska ne käsittelisivät aistinvaraista informaatiota nopeammin, sanoo Purdue-yliopiston konepajaprofessorina toimiva Andres Arrieta.

Paremmat tunnistamismahdollisuudet mahdollistaisivat sen, että drone voi navigoida vaarallisissa ympäristöissä ja autoissa estää inhimillisten virheiden aiheuttamia onnettomuuksia. Nykyinen huipputeknologia ei käsittele dataa tarpeeksi nopeasti - mutta luonto käsittelee.

Purduen tutkijat ovat rakentaneet hämähäkkien, lepakoiden, lintujen ja muiden eläinten innoittamia antureita, joiden todelliset aistit ovat hermopäätteitä, jotka liittyvät erityisiin neuroneihin, joita kutsutaan mekanoreseptoreiksi.

Mekanosensorit havaitsevat ja käsittelevät vain eläimen selviytymiseen välttämättömiä tietoja. Ne syntyvät hiusten, karvojen tai höyhenten avulla.

Älykkäiden järjestelmien keräämän datan määrä on kasvamassa nopeammin kuin mitä tavanomainen tietojenkäsittely voi käsitellä. Luonnon ei tarvitse kerätä kaikkia dataa; se hyödyntää vain tarvitsemansa, toteavat tutkijat.

Esimerkiksi hämähäkin karvaiset mekanosensorit sijaitsevat sen jaloissa. Kun hämähäkin verkko värähtelee saaliin tai kumppaniin liittyvällä taajuudella, mekanosensorit havaitsevat sen, tuottaen refleksin, johon hämähäkki sitten reagoi hyvin nopeasti. Mekaaniset sensorit eivät havaitsisi matalampaa taajuutta, kuten pölyä verkossa, koska se ei ole tärkeä hämähäkin selviytymiselle.

Ajatuksena olisi integroida samanlaiset anturit suoraan autonomisen koneen kuoreen, kuten lentokoneen siipeen tai auton runkoon. Tutkijat osoittivat, että hämähäkkien karvojen innoittamana suunnitellut mekanosensorit voidaan räätälöidä ennalta määrättyjen voimien havaitsemiseksi.

Anturit, joita tutkijat kehittivät, eivät ainoastaan tunne ja suodata erittäin nopeasti - ne myös laskevat eivätkä tarvitse virtalähdettä.

”Luonnossa laitteiden ja ohjelmistojen välillä ei ole eroa; se on kaikki toisiinsa yhteydessä ”, Arrieta selvittää. ”Anturin on tarkoitus tulkita informaatiota sekä kerätä ja suodattaa sitä.”

Luonnossa, kun tietty voimataso aktivoi karvaiseen mekanosensoriin liittyvät mekanoreseptorit, ne laskevat informaation siirtymällä tilasta toiseen.

Purduen tutkijat suunnittelivat yhteistyössä Singaporen Nanyangin teknillisen yliopiston ja ETH Zürichin kanssa antureitaan samoin ajatuksin ja käyttäen näitä päälle/pois -tiloja tulkitsemaan signaaleja. Älykäs kone reagoisi sitten näiden anturien laskennan mukaan.

Nämä keinotekoiset mekanosensorit kykenevät havaitsemaan, suodattamaan ja laskemaan hyvin nopeasti, koska ne ovat jäykkiä, Arrieta kuvailee. Anturimateriaali on suunniteltu muuttamaan muotoa nopeasti ulkoisen voiman avulla. Muodon muuttaminen saa materiaalin johtavat hiukkaset lähemmäksi toisiaan, mikä mahdollistaa sähkön virtauksen anturin läpi ja kuljettaa signaalin. Tämä signaali informoi miten autonomisen järjestelmän pitäisi vastata.

”Koneoppimisen algoritmien avulla voisimme kouluttaa näitä antureita toimimaan itsenäisesti ja pienimmällä energiankulutuksella”, Arrieta toteaa.

Aiheesta aiemmin:

Keinotekoinen ihon kaltainen hermojärjestelmä

Herkempiä sähköisiä tuntoaisteja

19.08.2023Aurinkokenno toimii kuin kasvin lehti
18.08.2023Seuraava askel neuromorfista laskentaa
17.08.2023Suprajohteita vaikka atomi kerrallaan
16.08.2023Nanoledejä ja kvanttivalosauvoja
15.08.2023Q-piin löytö tuo lisäpotkua kvanttilaskennalle
14.08.2023Ferrosähkömateriaali voisi antaa roboteille lihakset
12.08.2023Anturointia solujen tasolla
11.08.2023Tutka tehostuu kvanttisesti ja interferenssillä
10.08.2023Kesän aikana käännettyä
09.08.2023Uudenlaiset anioneja johtavat kalvot elektrolyysille
08.08.2023Eeroq ja 2000 kubitin prosessori
07.08.2023Datansiirtoa useilla valon väreillä yhdellä laserilla
05.08.2023Lämpöavusteinen havaitseminen eli HADAR
05.08.2023Langatonta energiansiirtoa etäämmälle
03.08.2023Atomikubitteja ja sukkuloivia ioneja
02.08.2023Ferrosähköinen transistori muistaa ja laskee
01.08.2023Muistissa toimivaa langatonta laskentaa
26.07.2023Mikroaaltoisolaattori vaikkapa kvanttitietokoneille
21.07.2023Transistoreita uusille piiriarkkitehtuureille
14.07.2023Askel kohti mekaanisten kubittien toteuttamista
07.07.2023Tehokkaampaa värähtelyenergian talteenottoa
01.07.2023Kvanttitekniikkaa matkapuhelinten salaukseen
22.06.2023Terahertseistä näkyväksi valoksi
21.06.2023Jäljittelee ihmisen näkö- ja muistikykyjä
20.06.2023Älymateriaali haastaa Newtonin liikelain
19.06.2023Säteenjakaja fononeille
17.06.2023Inteliltä kvanttiprosessori
16.06.2023Litteät fullereenifragmentit houkuttelevat elektroneja
15.06.2023Lupaavia rakenneosia kvanttisimulaattoreille
14.06.2023Uusi rakennuspalikka kvanttiteknologialle
13.06.2023Monitoiminen suprajohtava diodi
12.06.2023Tehostusta kvantti-internetille
09.06.2023Aurinkosähköä avaruudesta
08.06.2023Maailman ensimmäinen puutransistori
07.06.2023Vihdoinkin 2D-mikrosiruja
06.06.20233D-tulostuksella aivan uudenlaisia materiaaleja
05.06.2023Femtoskaalan mittauksia
03.06.2023Uusi katalyytti kestävälle vedylle
02.06.2023Skyrmioneja ohjaavia transistoreita
01.06.2023Uusia materiaaleja akuille ja lämpösähköisille
31.05.2023Fotonisiru ilman litografiaa
30.05.2023Kohti trionipohjaisia optisia laitteita
29.05.2023Uusia muistiratkaisuja spineillä ja pyörteillä
27.05.2023Nopeita mikrorobotteja ihmiskehoon
26.05.2023Sähköä ohuesta ilmasta 24/7
25.05.2023Kvanttista vai ei
24.05.2023Uusia näkemyksiä suprajohtavuuden tutkimuksiin
23.05.2023Elektroniaaltojen kuljettama lämpö
22.05.2023Erikoismuotoiltuja kvanttipisteitä
19.05.2023Nanolankaverkko oppii ja muistaa
18.05.2023Kolmiulotteista valon muokkausta
17.05.2023Muunnettavia nanomittakaavan elektronisia laitteita
16.05.2023Atomeja lävistäen ja heitellen
15.05.2023Välikerrokset tehostavat perovskiittikennoja
13.05.2023Fotosynteesi puhtaan energian tuotantoon
12.05.2023Grafeenipohjaisia kvanttipiirejä atomien tarkkuudella
11.05.2023Kohti topologista kvanttilaskentaa
10.05.2023Keinoihot ja tekoäly
09.05.2023Kvanttikomposiitteja sähköisille ja optisille innovaatioille
08.05.2023Salakuuntelu vaikeutuu tai sitten ei
06.05.2023Voiko ET havaita meidät?
05.05.2023Kesytetty valo tarjoaa uusia mahdollisuuksia
04.05.2023Lihonneita kvantikissoja
03.05.2023Van der Waals:lla 2D-materiaaleista 3D-kiteiksi
02.05.2023Topologinen suprajohtavuus ilman suprajohteita
01.05.2023Kaksiulotteisuudella tehostaen
29.04.2023Suprajohteisia moottoriteitä
28.04.2023MEMS, piifotoniikka ja nestekidepisarat
27.04.2023Kvanttivalolähde sirulle ja skaalautuvuutta kvanttipilveen
26.04.2023Grafeenin kvanttipisteet magneettikenttäantureina
25.04.2023Kaksi täysin lomittunutta kudittia
24.04.2023Kurkistetaan transistorin sisälle
22.04.2023Orgaanista ja fluorensoivaa aurinkoenergiaa
21.04.2023Ei-vastavuoroista ja aikakiteistä metapintaa
20.04.2023Yhdestä fotonista neljä varauksenkantajaa
19.04.2023Uutta ferrosähköisyyttä ja magneettieristeen ohjausta
18.04.2023Tehokas lasermainen mikroaaltolähde
17.04.2023Magneettinen kvanttimateriaali ja meminduktori
14.04.2023Uusia topologisia ilmiöitä
13.04.2023Transistori biokemiallisille diagnostiikkasignaaleille
12.04.2023Nanolankoja rakennellen
11.04.2023Kvanttimateriaalien veistelyä
10.04.2023Atomien ja eksitonien twist
09.04.2023Kvanttimittausmenetelmä kasvihuonekaasuille
07.04.2023Ajan suhteen heijastuvia aaltoja
06.04.2023Atomiohuita metallikerroksia uudelle teknologialle
05.04.2023Edistysaskeleita magnoniikalle ja spintroniikalle
04.04.2023Loogisen kubitin elinikää ja virhesuhdetta parantaen
03.04.2023Mikrosiru yhdistää kaksi Nobel-palkittua tekniikkaa
31.03.2023Hiilikuitupaperia akkuihin
30.03.2023Antiferromagneettisesta ferromagneettiseen topologiseen eristeeseen
29.03.2023Tiedemiehet avaavat oven "kvanttivalon" manipulointiin
29.03.2023Elektrodynamiikan visualisointi nestemäsellä heliumilla
27.03.2023Uusi keksintö: Happi-ioni-akku
25.03.2023Synteesikaasua ja akkuvarausta auringonvalosta
24.03.2023Kubitit pistävät uuden spinin magnetismiin
23.03.2023Valon ja materiaalin yhdistäminen optimoi näytön kirkkauden
22.03.2023Kaksiulotteista piikarbidia ja perovskiittioksinitridia
21.03.2023Valoemissio ilman teoriaa
20.03.2023Aurinkokennoa rullalta rullalle

Näytä lisää »