Älylasi, joka ei tarvitse sähköä

07.08.2019

Wisconsin-Madison-tekoalya-lasiin-225-t.jpgTietystä kuviosta älykkääseen lasiin tuleva valo muokkautuu tiettyyn muotoon. Jos valon muoto vastaa odotettua kuviota, lasi tunnistaa näkemänsä.

Yksinkertainen "älykäs" lasi tuo esiin keinotekoisen näön tulevaisuutta.

Wisconsinin ja Madisonin yliopistojen insinöörit ovat kehittäneet menetelmän sellaisten "älykkäiden" lasikappaleiden luomiseksi, jotka tunnistavat kuvia ilman antureita, elektroniikkapiirejä tai virtalähteitä.

”Käytämme optiikkaa pakkaamaan normaalit kameroiden, antureiden ja neuroverkkojen asetelmat yhdeksi palaksi ohutta lasia,” kuvailee UW-Madisonin sähkö- ja tietotekniikan professori Zongfu Yu.

Keinotekoisen älykkyyden upottaminen inertteihin esineisiin on käsite, joka ensi silmäyksellä vaikuttaa tieteiskirjallisuudelta. Se on kuitenkin edistysaskel, joka voisi avata uusia alueita pienen tehonkäytön elektroniikalle.

Nykyään keinotekoinen äly käyttää merkittäviä laskennallisia resursseja (ja akun käyttöikää) aina, kun avaat kännykän kasvojentunnistuksella. Tulevaisuudessa yksi lasi voisi tunnistaa kasvosi ilman minkäänlaista tehonkäyttöä.

Konkreettisia todisteita varten insinöörit laativat menetelmän käsin kirjoitettuja numeroita tunnistavien lasikappaleiden valmistamiseksi. Numeron kuvasta tuleva valo tulee lasin toiseen reunaan ja keskittyy sitten yhdelle yhdeksästä toisella reunalla olevasta kohdasta, joista kukin vastaa yksittäistä numeroa.

”Se, että pystyimme saamaan tämän monimutkaisen käyttäytymisen niin yksinkertaisen rakenteen avulla, oli todella jotain”, kertoo Yu:n laboratoriossa opiskelija Erfan Khoram.

Lasin työstäminen numeroiden tunnistamiseksi oli samanlainen kuin koneoppimisen prosessi, paitsi että insinöörit "kouluttivat" analogisen materiaalin digitaalisten koodien sijasta. He sijoittivat erikokoisia ja muotoisia ilmakuplia sekä pieniä paloja valoa absorboivista materiaaleja, kuten grafeenia, tiettyihin kohtiin lasin sisälle.

”Olemme tottuneet digitaaliseen tietojenkäsittelyyn, mutta tämä on laajentanut näkemystämme”, Yu sanoo. ”Valon etenemisen aaltodynamiikka tarjoaa uuden tavan suorittaa analoginen keinotekoinen neuraalilaskenta”.

Eräs sen etu on, että laskenta on täysin passiivista ja materiaalille luonnollista mikä tarkoittaa, että yhtä kuvan tunnistuslasia voitaisiin käyttää satoja tuhansia kertoja.

Lisäksi se toimii kirjaimellisesti valon nopeudella. Vaikka edeltävä koulutusprosessi voisi olla aikaa vievää ja laskennallisesti vaativa, lasin valmistus on helppoa ja edullista.

Tulevaisuudessa tutkijat aikovat selvittää, toimiiko heidän lähestymistapansa monimutkaisempiin tehtäviin, kuten kasvojen tunnistamiseen.

Aiheesta aiemmin: Uusia sovelluksia metamateriaaleille

12.08.2023Anturointia solujen tasolla
11.08.2023Tutka tehostuu kvanttisesti ja interferenssillä
10.08.2023Kesän aikana käännettyä
09.08.2023Uudenlaiset anioneja johtavat kalvot elektrolyysille
08.08.2023Eeroq ja 2000 kubitin prosessori
07.08.2023Datansiirtoa useilla valon väreillä yhdellä laserilla
05.08.2023Lämpöavusteinen havaitseminen eli HADAR
05.08.2023Langatonta energiansiirtoa etäämmälle
03.08.2023Atomikubitteja ja sukkuloivia ioneja
02.08.2023Ferrosähköinen transistori muistaa ja laskee
01.08.2023Muistissa toimivaa langatonta laskentaa
26.07.2023Mikroaaltoisolaattori vaikkapa kvanttitietokoneille
21.07.2023Transistoreita uusille piiriarkkitehtuureille
14.07.2023Askel kohti mekaanisten kubittien toteuttamista
07.07.2023Tehokkaampaa värähtelyenergian talteenottoa
01.07.2023Kvanttitekniikkaa matkapuhelinten salaukseen
22.06.2023Terahertseistä näkyväksi valoksi
21.06.2023Jäljittelee ihmisen näkö- ja muistikykyjä
20.06.2023Älymateriaali haastaa Newtonin liikelain
19.06.2023Säteenjakaja fononeille
17.06.2023Inteliltä kvanttiprosessori
16.06.2023Litteät fullereenifragmentit houkuttelevat elektroneja
15.06.2023Lupaavia rakenneosia kvanttisimulaattoreille
14.06.2023Uusi rakennuspalikka kvanttiteknologialle
13.06.2023Monitoiminen suprajohtava diodi
12.06.2023Tehostusta kvantti-internetille
09.06.2023Aurinkosähköä avaruudesta
08.06.2023Maailman ensimmäinen puutransistori
07.06.2023Vihdoinkin 2D-mikrosiruja
06.06.20233D-tulostuksella aivan uudenlaisia materiaaleja
05.06.2023Femtoskaalan mittauksia
03.06.2023Uusi katalyytti kestävälle vedylle
02.06.2023Skyrmioneja ohjaavia transistoreita
01.06.2023Uusia materiaaleja akuille ja lämpösähköisille
31.05.2023Fotonisiru ilman litografiaa
30.05.2023Kohti trionipohjaisia optisia laitteita
29.05.2023Uusia muistiratkaisuja spineillä ja pyörteillä
27.05.2023Nopeita mikrorobotteja ihmiskehoon
26.05.2023Sähköä ohuesta ilmasta 24/7
25.05.2023Kvanttista vai ei
24.05.2023Uusia näkemyksiä suprajohtavuuden tutkimuksiin
23.05.2023Elektroniaaltojen kuljettama lämpö
22.05.2023Erikoismuotoiltuja kvanttipisteitä
19.05.2023Nanolankaverkko oppii ja muistaa
18.05.2023Kolmiulotteista valon muokkausta
17.05.2023Muunnettavia nanomittakaavan elektronisia laitteita
16.05.2023Atomeja lävistäen ja heitellen
15.05.2023Välikerrokset tehostavat perovskiittikennoja
13.05.2023Fotosynteesi puhtaan energian tuotantoon
12.05.2023Grafeenipohjaisia kvanttipiirejä atomien tarkkuudella
11.05.2023Kohti topologista kvanttilaskentaa
10.05.2023Keinoihot ja tekoäly
09.05.2023Kvanttikomposiitteja sähköisille ja optisille innovaatioille
08.05.2023Salakuuntelu vaikeutuu tai sitten ei
06.05.2023Voiko ET havaita meidät?
05.05.2023Kesytetty valo tarjoaa uusia mahdollisuuksia
04.05.2023Lihonneita kvantikissoja
03.05.2023Van der Waals:lla 2D-materiaaleista 3D-kiteiksi
02.05.2023Topologinen suprajohtavuus ilman suprajohteita
01.05.2023Kaksiulotteisuudella tehostaen
29.04.2023Suprajohteisia moottoriteitä
28.04.2023MEMS, piifotoniikka ja nestekidepisarat
27.04.2023Kvanttivalolähde sirulle ja skaalautuvuutta kvanttipilveen
26.04.2023Grafeenin kvanttipisteet magneettikenttäantureina
25.04.2023Kaksi täysin lomittunutta kudittia
24.04.2023Kurkistetaan transistorin sisälle
22.04.2023Orgaanista ja fluorensoivaa aurinkoenergiaa
21.04.2023Ei-vastavuoroista ja aikakiteistä metapintaa
20.04.2023Yhdestä fotonista neljä varauksenkantajaa
19.04.2023Uutta ferrosähköisyyttä ja magneettieristeen ohjausta
18.04.2023Tehokas lasermainen mikroaaltolähde
17.04.2023Magneettinen kvanttimateriaali ja meminduktori
14.04.2023Uusia topologisia ilmiöitä
13.04.2023Transistori biokemiallisille diagnostiikkasignaaleille
12.04.2023Nanolankoja rakennellen
11.04.2023Kvanttimateriaalien veistelyä
10.04.2023Atomien ja eksitonien twist
09.04.2023Kvanttimittausmenetelmä kasvihuonekaasuille
07.04.2023Ajan suhteen heijastuvia aaltoja
06.04.2023Atomiohuita metallikerroksia uudelle teknologialle
05.04.2023Edistysaskeleita magnoniikalle ja spintroniikalle
04.04.2023Loogisen kubitin elinikää ja virhesuhdetta parantaen
03.04.2023Mikrosiru yhdistää kaksi Nobel-palkittua tekniikkaa
31.03.2023Hiilikuitupaperia akkuihin
30.03.2023Antiferromagneettisesta ferromagneettiseen topologiseen eristeeseen
29.03.2023Tiedemiehet avaavat oven "kvanttivalon" manipulointiin
29.03.2023Elektrodynamiikan visualisointi nestemäsellä heliumilla
27.03.2023Uusi keksintö: Happi-ioni-akku
25.03.2023Synteesikaasua ja akkuvarausta auringonvalosta
24.03.2023Kubitit pistävät uuden spinin magnetismiin
23.03.2023Valon ja materiaalin yhdistäminen optimoi näytön kirkkauden
22.03.2023Kaksiulotteista piikarbidia ja perovskiittioksinitridia
21.03.2023Valoemissio ilman teoriaa
20.03.2023Aurinkokennoa rullalta rullalle
18.03.2023Sähköisesti ohjattua passiivista säteilyjäähdytystä
17.03.2023Ferrosähköinen HEMT-transistori
16.03.2023Yhden fotonin emittereitä piille
15.03.2023Fononit, kvanttipiste ja grafeeni
14.03.2023Kestomagneettisuutta tuottaen
13.03.2023Aivoissa valmistuvat elektrodit

Näytä lisää »