Uutta tekniikkaa aurinkosähkölle

19.08.2019

Toronto-kaksi-aurinkokennomateriaalia-300-t.jpgMengxia Liu kuvaa tutkimusraportissaan menetelmää yhdistää kahta lupaavaa aurinkoteknologiaa niiden vakauden parantamiseksi

Toronton yliopiston tutkijat ovat yhdistäneet kaksi uutta tekniikkaa seuraavan sukupolven aurinkoenergialle ja huomanneet, että kumpikin auttaa vakauttamaan toisiaan.

Tuloksena oleva hybridimateriaali on tärkeä askel kohti aurinkoenergian kustannusten vähentämistä samalla kun moninkertaistetaan sen käyttötapoja. Piistä valmistetuille aurinkokennojen tehokkuudelle on tietty yläraja. Professori Ted Sargentin johtama ryhmä etsii täydentäviä materiaaleja, jotka voivat parantaa piin keräyspotentiaalia absorboimalla niitä valon aallonpituuksia, joihin pii ei kykene.

"Kaksi käyttämäämme tekniikkaa ovat perovskiittikiteitä ja kvanttipisteitä", Sargent toteaa. ”Nämä molemmat soveltuvat liuosprosessointiin voidaan siten tulostaa joustavalle muoville tai yhdistää piiaurinkokennojen pintoihin.”

Yksi keskeisistä haasteista sekä perovskiiteille että kvanttipisteille on vakaus. Huoneenlämpötilassa tietyillä perovskiitti tyypeillä on 3D-kiderakenteessaan rakenne, joka tekee niistä läpinäkyviä eivätkä ne enää täysin absorboi auringonvaloa.

Kvanttipisteet on puolestaan peitettävä passivointikerroksella. Se on vain yhden molekyylin paksuinen ja estää kvanttipisteiden tarttumisen toisiinsa. Mutta yli 100 °C:n lämpötilat voivat tuhota passivointikerroksen.

Julkaistussa raportissa tutkijat esittävät tavan yhdistää perovskiitteja ja kvanttipisteitä niin, että ne stabiloivat molempia.

"Ennen kuin teimme tämän, ihmiset yleensä yrittivät käsitellä näitä kahta haastetta erikseen", toteaa Mengxia Liu, tutkimuspaperin johtava kirjoittaja.

"Tutkimus osoitti sekä perovskiittejä että kvanttipisteitä sisältävien hybridirakenteiden onnistuneen kasvun", kertoo Liu, joka on nyt tutkijatohtori Cambridgen yliopistossa.

Tutkijat tuottivat kahta tyyppiä hybridiä. Yksi niistä oli pääasiassa kvanttipisteitä, joissa oli noin 15 tilavuusprosenttia perovskiittejä ja se suunniteltiin muuntamaan valoa sähköksi. Toinen oli pääasiassa perovskiittejä, joissa oli noin 15 tilavuusprosenttia kvanttipisteitä ja se sopii paremmin muuntelemaan sähköä valoksi esimerkiksi osana ledejä.

Ryhmä osoitti, että perovskiittirikas materiaali pysyi vakaana ympäristöolosuhteissa noin kymmenen kertaa pidempään kuin materiaalit, jotka koostuvat pelkästään samasta perovskiitistä. Kvanttipistemateriaalin kokkaroituminen oli viisi kertaa pienempi kuin jos niitä ei olisi stabiloitu perovskiiteillä.

"Hypoteesi osoittautui erinomaisesti", Liu sanoo. "Se oli vaikuttava tulos ja ylitti odotuksemme."

Jatkossa tutkijat toivovat, että aurinkokennojen valmistajat ja teollisuuden tutkijat hyödyntäisivät tutkimustuloksia luomaan liuosprosessoituja aurinkokennoja, jotka täyttävät kaikki samat kriteerit kuin perinteinen pii.

Aiheesta aiemmin:

Aurinkokennot tavoittelevat 30 %

Kvanttipisteet tehostavat valon keruuta

14.08.2023Ferrosähkömateriaali voisi antaa roboteille lihakset
12.08.2023Anturointia solujen tasolla
11.08.2023Tutka tehostuu kvanttisesti ja interferenssillä
10.08.2023Kesän aikana käännettyä
09.08.2023Uudenlaiset anioneja johtavat kalvot elektrolyysille
08.08.2023Eeroq ja 2000 kubitin prosessori
07.08.2023Datansiirtoa useilla valon väreillä yhdellä laserilla
05.08.2023Lämpöavusteinen havaitseminen eli HADAR
05.08.2023Langatonta energiansiirtoa etäämmälle
03.08.2023Atomikubitteja ja sukkuloivia ioneja
02.08.2023Ferrosähköinen transistori muistaa ja laskee
01.08.2023Muistissa toimivaa langatonta laskentaa
26.07.2023Mikroaaltoisolaattori vaikkapa kvanttitietokoneille
21.07.2023Transistoreita uusille piiriarkkitehtuureille
14.07.2023Askel kohti mekaanisten kubittien toteuttamista
07.07.2023Tehokkaampaa värähtelyenergian talteenottoa
01.07.2023Kvanttitekniikkaa matkapuhelinten salaukseen
22.06.2023Terahertseistä näkyväksi valoksi
21.06.2023Jäljittelee ihmisen näkö- ja muistikykyjä
20.06.2023Älymateriaali haastaa Newtonin liikelain
19.06.2023Säteenjakaja fononeille
17.06.2023Inteliltä kvanttiprosessori
16.06.2023Litteät fullereenifragmentit houkuttelevat elektroneja
15.06.2023Lupaavia rakenneosia kvanttisimulaattoreille
14.06.2023Uusi rakennuspalikka kvanttiteknologialle
13.06.2023Monitoiminen suprajohtava diodi
12.06.2023Tehostusta kvantti-internetille
09.06.2023Aurinkosähköä avaruudesta
08.06.2023Maailman ensimmäinen puutransistori
07.06.2023Vihdoinkin 2D-mikrosiruja
06.06.20233D-tulostuksella aivan uudenlaisia materiaaleja
05.06.2023Femtoskaalan mittauksia
03.06.2023Uusi katalyytti kestävälle vedylle
02.06.2023Skyrmioneja ohjaavia transistoreita
01.06.2023Uusia materiaaleja akuille ja lämpösähköisille
31.05.2023Fotonisiru ilman litografiaa
30.05.2023Kohti trionipohjaisia optisia laitteita
29.05.2023Uusia muistiratkaisuja spineillä ja pyörteillä
27.05.2023Nopeita mikrorobotteja ihmiskehoon
26.05.2023Sähköä ohuesta ilmasta 24/7
25.05.2023Kvanttista vai ei
24.05.2023Uusia näkemyksiä suprajohtavuuden tutkimuksiin
23.05.2023Elektroniaaltojen kuljettama lämpö
22.05.2023Erikoismuotoiltuja kvanttipisteitä
19.05.2023Nanolankaverkko oppii ja muistaa
18.05.2023Kolmiulotteista valon muokkausta
17.05.2023Muunnettavia nanomittakaavan elektronisia laitteita
16.05.2023Atomeja lävistäen ja heitellen
15.05.2023Välikerrokset tehostavat perovskiittikennoja
13.05.2023Fotosynteesi puhtaan energian tuotantoon
12.05.2023Grafeenipohjaisia kvanttipiirejä atomien tarkkuudella
11.05.2023Kohti topologista kvanttilaskentaa
10.05.2023Keinoihot ja tekoäly
09.05.2023Kvanttikomposiitteja sähköisille ja optisille innovaatioille
08.05.2023Salakuuntelu vaikeutuu tai sitten ei
06.05.2023Voiko ET havaita meidät?
05.05.2023Kesytetty valo tarjoaa uusia mahdollisuuksia
04.05.2023Lihonneita kvantikissoja
03.05.2023Van der Waals:lla 2D-materiaaleista 3D-kiteiksi
02.05.2023Topologinen suprajohtavuus ilman suprajohteita
01.05.2023Kaksiulotteisuudella tehostaen
29.04.2023Suprajohteisia moottoriteitä
28.04.2023MEMS, piifotoniikka ja nestekidepisarat
27.04.2023Kvanttivalolähde sirulle ja skaalautuvuutta kvanttipilveen
26.04.2023Grafeenin kvanttipisteet magneettikenttäantureina
25.04.2023Kaksi täysin lomittunutta kudittia
24.04.2023Kurkistetaan transistorin sisälle
22.04.2023Orgaanista ja fluorensoivaa aurinkoenergiaa
21.04.2023Ei-vastavuoroista ja aikakiteistä metapintaa
20.04.2023Yhdestä fotonista neljä varauksenkantajaa
19.04.2023Uutta ferrosähköisyyttä ja magneettieristeen ohjausta
18.04.2023Tehokas lasermainen mikroaaltolähde
17.04.2023Magneettinen kvanttimateriaali ja meminduktori
14.04.2023Uusia topologisia ilmiöitä
13.04.2023Transistori biokemiallisille diagnostiikkasignaaleille
12.04.2023Nanolankoja rakennellen
11.04.2023Kvanttimateriaalien veistelyä
10.04.2023Atomien ja eksitonien twist
09.04.2023Kvanttimittausmenetelmä kasvihuonekaasuille
07.04.2023Ajan suhteen heijastuvia aaltoja
06.04.2023Atomiohuita metallikerroksia uudelle teknologialle
05.04.2023Edistysaskeleita magnoniikalle ja spintroniikalle
04.04.2023Loogisen kubitin elinikää ja virhesuhdetta parantaen
03.04.2023Mikrosiru yhdistää kaksi Nobel-palkittua tekniikkaa
31.03.2023Hiilikuitupaperia akkuihin
30.03.2023Antiferromagneettisesta ferromagneettiseen topologiseen eristeeseen
29.03.2023Tiedemiehet avaavat oven "kvanttivalon" manipulointiin
29.03.2023Elektrodynamiikan visualisointi nestemäsellä heliumilla
27.03.2023Uusi keksintö: Happi-ioni-akku
25.03.2023Synteesikaasua ja akkuvarausta auringonvalosta
24.03.2023Kubitit pistävät uuden spinin magnetismiin
23.03.2023Valon ja materiaalin yhdistäminen optimoi näytön kirkkauden
22.03.2023Kaksiulotteista piikarbidia ja perovskiittioksinitridia
21.03.2023Valoemissio ilman teoriaa
20.03.2023Aurinkokennoa rullalta rullalle
18.03.2023Sähköisesti ohjattua passiivista säteilyjäähdytystä
17.03.2023Ferrosähköinen HEMT-transistori
16.03.2023Yhden fotonin emittereitä piille
15.03.2023Fononit, kvanttipiste ja grafeeni
14.03.2023Kestomagneettisuutta tuottaen

Näytä lisää »