Ultranopea akkujen lataus uudella anodimateriaalilla

26.11.2021

Twente-uusi-anodimateriaali-250-t.jpgTwenten yliopiston tutkijoiden mukaan käyttämällä litiumioniakkujen anodina täysin uutta materiaalia, nikkeliniobaattia, latausnopeutta voidaan parantaa kymmenkertaiseksi.

Nikkeliniobaatilla (NiNb2O6) näyttää olevan erittäin houkuttelevia ominaisuuksia ja jopa monien ultranopeiden lataussyklien jälkeen se palaa alkuperäiselle tasolle. Tämä johtuu ensisijaisesti sen houkuttelevasta "avoimesta" ja säännöllisestä kiderakenteesta, mikä johtaa identtisiin varauksensiirtokanaviin.

Avoin rakenne tarkoittaa, että se toimii paremmin kuin tavallinen anodimateriaali grafiitti. Myös grafiitti on "avointa" materiaalia ja se on yksinkertaista mutta muutaman nopean latausjakson jälkeen se ei palaa alkuperäiselle tasolle tai se jopa hajoaa.

Vaihtoehtoja etsittäessä myös Twenten yliopistossa uudentyyppiset nanorakenteiset materiaalit olivat yksi tutkimusvaihtoehto: haittana voi kuitenkin olla se, että kanavat on järjestetty satunnaisemmin. Tämä voi jopa aiheuttaa litiumin kerääntymistä anodimateriaaliin, mikä heikentää suorituskykyä jokaisen jakson jälkeen. Lisäksi näiden materiaalien valmistus on monimutkaista. Nikkeliniobaatin valmistamiseen ei tarvita puhdastilaa.

Tutkijat testasivat ensimmäisiä täysiä akkuja uudella anodimateriaalilla, myös erilaisille olemassa oleville katodimateriaaleille. He päättelevät, että tämä versio olisi ihanteellinen liitettäväksi energiaverkkoon, sähkökäyttöisiin koneisiin, jotka vaativat nopeaa latausta ja purkamista tai sähkökäyttöisissä raskaassa liikenteessä. Uusi anodi soveltuu myös litiumin korvaamiseen esimerkiksi natriumilla, tutkimusjohtaja, professori Mark Huijben sanoo.

Uudenlaiset täysin kiinteäaineiset akut ovat laajan kiinnostuksen kohteen mutta niilläkin on haittapuolensa: sähkökemiallisten vuorovaikutusten vuoksi niihin voi muodostua sisäistä impedanssia, mikä rajoittaa sähkövirran kulkua.

National Institute of Standards and Technologyn (NIST) tutkijat ja heidän kollegansa ovat nyt paikantaneet paikan, jossa suurin osa sen kerääntymisestä tapahtuu. Aiemmat tutkimukset ovat mittailleet vain keskimääräisen impedanssin koko akun yli.

Nyt tutkimustiimi käytti kahta toisiaan täydentävää menetelmää tutkiakseen impedanssia nanomittakaavassa solid-state-litiumioniakun sisällä. 

Twente-NIST-leikkaukuva-250-t.jpgKaiken kaikkiaan Kelvin-anturin voimamikroskopian ja neutronien syvyysprofilointitekniikoiden tulokset osoittivat yksiselitteisesti, että suurin osa impedanssista syntyy elektrolyytin ja anodin rajapinnassa.

Analysoidessaan löytöjään tutkijat päättelivät, että rajapinnassa havaittua impedanssia voitaisiin vähentää merkittävästi, jos anodin ja elektrolyytin väliin lisättäisiin kerros muuta materiaalia, joka estäisi elektrolyytin ja anodin vuorovaikutuksen suoraan toistensa kanssa. "Haluamme suunnitella rajapinnat niin, että niillä on korkea ionien ja elektronien johtavuus", Strelcov sanoi.

Aiheesta aiemmin:

Alumiinianodi tarjoaa kestävän vaihtoehdon

Uusi nanorakenteinen yhdiste anodille

Seuraavan sukupolven litiumakkuja

 

15.08.2023Q-piin löytö tuo lisäpotkua kvanttilaskennalle
14.08.2023Ferrosähkömateriaali voisi antaa roboteille lihakset
12.08.2023Anturointia solujen tasolla
11.08.2023Tutka tehostuu kvanttisesti ja interferenssillä
10.08.2023Kesän aikana käännettyä
09.08.2023Uudenlaiset anioneja johtavat kalvot elektrolyysille
08.08.2023Eeroq ja 2000 kubitin prosessori
07.08.2023Datansiirtoa useilla valon väreillä yhdellä laserilla
05.08.2023Lämpöavusteinen havaitseminen eli HADAR
05.08.2023Langatonta energiansiirtoa etäämmälle
03.08.2023Atomikubitteja ja sukkuloivia ioneja
02.08.2023Ferrosähköinen transistori muistaa ja laskee
01.08.2023Muistissa toimivaa langatonta laskentaa
26.07.2023Mikroaaltoisolaattori vaikkapa kvanttitietokoneille
21.07.2023Transistoreita uusille piiriarkkitehtuureille
14.07.2023Askel kohti mekaanisten kubittien toteuttamista
07.07.2023Tehokkaampaa värähtelyenergian talteenottoa
01.07.2023Kvanttitekniikkaa matkapuhelinten salaukseen
22.06.2023Terahertseistä näkyväksi valoksi
21.06.2023Jäljittelee ihmisen näkö- ja muistikykyjä
20.06.2023Älymateriaali haastaa Newtonin liikelain
19.06.2023Säteenjakaja fononeille
17.06.2023Inteliltä kvanttiprosessori
16.06.2023Litteät fullereenifragmentit houkuttelevat elektroneja
15.06.2023Lupaavia rakenneosia kvanttisimulaattoreille
14.06.2023Uusi rakennuspalikka kvanttiteknologialle
13.06.2023Monitoiminen suprajohtava diodi
12.06.2023Tehostusta kvantti-internetille
09.06.2023Aurinkosähköä avaruudesta
08.06.2023Maailman ensimmäinen puutransistori
07.06.2023Vihdoinkin 2D-mikrosiruja
06.06.20233D-tulostuksella aivan uudenlaisia materiaaleja
05.06.2023Femtoskaalan mittauksia
03.06.2023Uusi katalyytti kestävälle vedylle
02.06.2023Skyrmioneja ohjaavia transistoreita
01.06.2023Uusia materiaaleja akuille ja lämpösähköisille
31.05.2023Fotonisiru ilman litografiaa
30.05.2023Kohti trionipohjaisia optisia laitteita
29.05.2023Uusia muistiratkaisuja spineillä ja pyörteillä
27.05.2023Nopeita mikrorobotteja ihmiskehoon
26.05.2023Sähköä ohuesta ilmasta 24/7
25.05.2023Kvanttista vai ei
24.05.2023Uusia näkemyksiä suprajohtavuuden tutkimuksiin
23.05.2023Elektroniaaltojen kuljettama lämpö
22.05.2023Erikoismuotoiltuja kvanttipisteitä
19.05.2023Nanolankaverkko oppii ja muistaa
18.05.2023Kolmiulotteista valon muokkausta
17.05.2023Muunnettavia nanomittakaavan elektronisia laitteita
16.05.2023Atomeja lävistäen ja heitellen
15.05.2023Välikerrokset tehostavat perovskiittikennoja
13.05.2023Fotosynteesi puhtaan energian tuotantoon
12.05.2023Grafeenipohjaisia kvanttipiirejä atomien tarkkuudella
11.05.2023Kohti topologista kvanttilaskentaa
10.05.2023Keinoihot ja tekoäly
09.05.2023Kvanttikomposiitteja sähköisille ja optisille innovaatioille
08.05.2023Salakuuntelu vaikeutuu tai sitten ei
06.05.2023Voiko ET havaita meidät?
05.05.2023Kesytetty valo tarjoaa uusia mahdollisuuksia
04.05.2023Lihonneita kvantikissoja
03.05.2023Van der Waals:lla 2D-materiaaleista 3D-kiteiksi
02.05.2023Topologinen suprajohtavuus ilman suprajohteita
01.05.2023Kaksiulotteisuudella tehostaen
29.04.2023Suprajohteisia moottoriteitä
28.04.2023MEMS, piifotoniikka ja nestekidepisarat
27.04.2023Kvanttivalolähde sirulle ja skaalautuvuutta kvanttipilveen
26.04.2023Grafeenin kvanttipisteet magneettikenttäantureina
25.04.2023Kaksi täysin lomittunutta kudittia
24.04.2023Kurkistetaan transistorin sisälle
22.04.2023Orgaanista ja fluorensoivaa aurinkoenergiaa
21.04.2023Ei-vastavuoroista ja aikakiteistä metapintaa
20.04.2023Yhdestä fotonista neljä varauksenkantajaa
19.04.2023Uutta ferrosähköisyyttä ja magneettieristeen ohjausta
18.04.2023Tehokas lasermainen mikroaaltolähde
17.04.2023Magneettinen kvanttimateriaali ja meminduktori
14.04.2023Uusia topologisia ilmiöitä
13.04.2023Transistori biokemiallisille diagnostiikkasignaaleille
12.04.2023Nanolankoja rakennellen
11.04.2023Kvanttimateriaalien veistelyä
10.04.2023Atomien ja eksitonien twist
09.04.2023Kvanttimittausmenetelmä kasvihuonekaasuille
07.04.2023Ajan suhteen heijastuvia aaltoja
06.04.2023Atomiohuita metallikerroksia uudelle teknologialle
05.04.2023Edistysaskeleita magnoniikalle ja spintroniikalle
04.04.2023Loogisen kubitin elinikää ja virhesuhdetta parantaen
03.04.2023Mikrosiru yhdistää kaksi Nobel-palkittua tekniikkaa
31.03.2023Hiilikuitupaperia akkuihin
30.03.2023Antiferromagneettisesta ferromagneettiseen topologiseen eristeeseen
29.03.2023Tiedemiehet avaavat oven "kvanttivalon" manipulointiin
29.03.2023Elektrodynamiikan visualisointi nestemäsellä heliumilla
27.03.2023Uusi keksintö: Happi-ioni-akku
25.03.2023Synteesikaasua ja akkuvarausta auringonvalosta
24.03.2023Kubitit pistävät uuden spinin magnetismiin
23.03.2023Valon ja materiaalin yhdistäminen optimoi näytön kirkkauden
22.03.2023Kaksiulotteista piikarbidia ja perovskiittioksinitridia
21.03.2023Valoemissio ilman teoriaa
20.03.2023Aurinkokennoa rullalta rullalle
18.03.2023Sähköisesti ohjattua passiivista säteilyjäähdytystä
17.03.2023Ferrosähköinen HEMT-transistori
16.03.2023Yhden fotonin emittereitä piille
15.03.2023Fononit, kvanttipiste ja grafeeni

Näytä lisää »