Kultaa ja kunniaa
Muistipiirin transistorissa aikanaan lymyillyt piin elektroni oli jumittunut germanium-transistoreiden pariin vanhan matkaradion antennissa.
Kerran sitten joku kaksjalkanen heitti kultaketjun piironginlaatikkoon ja se osui radion antenniin. Seikkailijaelektroni huomasi tilaisuutensa tulleen ja hyppäsi kultaketjuun.
Tervehdys, ketäs te sitten oikein olette ja mistäs tänne tupsahditte?
Kultaa ollaan ja hikisen ja parfyymin tuoksuisen kaulan ympäriltä tullaan, vastasi terhakka kulta-atomin elektroni.
Vau, mikäs teidät sinne on pistänyt.
Ne on nää kaksjalkaset mieltyneet koristeleen itseään tällasilla kultakoruilla.
Jaa. Minä tulen noitten kaksjalkasten älypuhelimista ja siellä mikropiireissä oli muutamia kultahippusia, jokka kiukutteli, että olivat joutuneet moisiin hommiin. Olivathan he mielestään sentään jaloin metalli eivätkä mikään turhake.
Niin, mikä nyt sitten on turhaa? Ei tää hikisellä iholla lojuminenkaan nyt niin jaloa touhua ole.
Niin, oli niillä siellä mikropiirillä kuitenkin tärkeä tehtävä. Niiden avulla saatiin erilaisia materiaaleja yhdistettyä toisiin niin, että sähkö kulki hyvin.
Niin, onhan sitä meitilläkin ollut tärkeitäkin hommia. Aikoinaan kaksjalkaisten isot pomot koristeli itseään mielellään kultaisilla kruunuilla ja akoilleen jakelivat sitten kultaa erilaisina koristeina. Nää nykyiset sitten vähän jäljittelee niitten tapoja.
Jus niin, ihan kuin aikoinaan isot pomot koristelivat itsenä kullalla, niin taviskaksjalkaset uskoivat moisen pomon olevan heitä itseään mahtavampi täydensi toinen kultaelektroni.
Joo ja kaikki kynnelle kykenevät ryhtyivät sitä sitten etsimään, tullakseen mahtavimmaksi, jatkoi kolmas kultaelektroni. Espanjalaiset olivat löytäneet Etelä-Amerikan ja sikäläiset eivät oikein ymmärtäneen kullan päälle kun se oli niin pehmeää, ettei siitä oikein työkalujakaan voinut tehdä. Mutta espanjalaiset kyllä ymmärsivät ja ryhtyivät sitä rohmuamaan ja levittivät samalla omia tautejaan näihin kansoihin. Tarkoitus oli luoda Espanjasta oikea suurvalta Rooman tapaan mutta pieleenhän se sitten meni kun sitä kultaa tuli niin, että sitä oli tuhlattavaksi asti.
Sitten eräs kulta-atomin elektroni puuttui puheisiin ja kehuskeli kuinka noitten kaksjalkaisten pankkitoiminta perustuu kultavarantoihin. Ne vaan lojuu sillä pankkiholveissa ja ovat niin polleita, että oikein vihaksi pistää.
Just joo. Ne tietotekniikan elektronit tiesivät kertoa, että jotkut kaksjalkaset on kehittänyt sellasen laskentatekniikan, jonka avulla ne voi luoda virtuaalivaluuttaa. Siis, jotain sellaista jota ei sinänsä ole olemassa vaan on vain tietokoneiden muisteissa pyörivinä maksuvälineinä.
Entäs sitten kun se tietokoneen muisti pettää?
On siinä jonkunlainen ketjutus, ettei se ihan ole pelkästään yhden koneen varassa mutta lopulta se on kuitenkin luottamuskysymys ihan niin kuin setelitkin.
Mutta minä kyllä luottaisin enemmän kultavarantoihin, mietiskeli elektroni, jota oli oikein vihaksi pistänyt. Olen kuullut, että nykyään ihan torikauppiaatkin ostavat vanhoja kultakoruja ja ehkä sitä kautta sitä pääsisi itsekin holveihin loikoilemaan.
Elokuu 2025 © Veijo Hänninen
