Transistorielektroni tutustuu kännykän kuoriin

Poliisiautosta poistuttaessa transistorielektroni hoksaa, että se on oikeastaan nahkaisessa kännykkäkotelossa eikä itse kännykässä. Vanhojen autojen keräilijä oli teettänyt sellaisen etelänmatkallaan.

Se olikin transistorielektronille uusi tuttavuus.

Hei mistäpä päin maailmaa te ootte peräisin.

Naudan nahkaa ollaan ja etelän aurinkoisilta seuduilta tullaan. Siellähän me lehmien kyljissä suojattiin niitä ikäviltä hyönteisiltä ja pidettiin niiden sisälmykset kuin säkissä konsanaan. Vähän niinkuin noilla kaksjalkaisillakin mutta niillä taitaa olla niin ohut nahka, ettei siitä ole oikein mihinkään.

Mutta mites tänne ootte joutuneet kun lehmän kyljessä ette enää oo?

Noo sitten kun se nauta pistetään lihoiksi niin nahka niistä nyljetään ja myydään nahkurille. Se sitten käsittelee nahan niin, että siitä voi jotain kaksjalkaiselle kelpaavaa tehdä. Siinä tulee sitten tutuiksi erilaiset suolat ja mömmöt.

Niin mehän ollaan sellanen hiilen, hapen, typen ja vedyn kooste ja niin kuin nuo parkitsemishapotkin mutta sitten täällä on vähän noita suolojen jäämiä ja kloridia, jolla yksi elektroni enemmän kuin klooriatomilla. Se onkin monitoiminen kaveri. Yhden elektronin muutoksella siitä tuleekin myrkyllinen aine noille kaksijalkaisille.

Nämä jutut alkoivatkin jo kyllästyttää transistorielektronia ja se yritti johdatella aihetta kännyköiden suuntaan.

Niin meikäläinen oli aikoinaan tollasen kännykän sisuksissa ja se vasta mielenkiintoinen maisema oli. Jotkut oli oppineet noista kaksjalkaistenkin touhuista kaikenlaista.

Joo kyllä me on huomattu, että tässä värisee jokin vehje ihan meitin kuorien sisuksissa ja välillä se tuppaa lämpenemäänkin kovasti.

Tässä niistä kaksjalkaisten touhuista niinkään mutta lämpimät laitumet ne vasta jotain oli, kommentoi nahan hiilen elektroni. Ja silloin meitin sisuksissa sykki lämmin ja leppoisa sydän täydensi happiatomin elektroni. Ja ne ravinteet joita me silloin jatkuvasti saatiin, olivat kyllä erinomaisia, täydensi vielä typen elektroni.

No teihin hiiliatomeihin törmää melkein joka paikassa.

Joo kyllähän meillä tätä populaatiota on kun ollaan sitojana melkein hommassa kuin hommassa.

Transistorielektroni alkoikin jo kaivata uusia maisemia.