Vesi vanhin voitehista

11.09.2017

Cambridge-perovskiitin-parannus-valolla-300.jpgPerovskiittiset aurinkokennot ovat varsin nopeasti saavuttaneet piikennojen muunnossuhteita mutta niiden ongelmana on materiaalin heikkeneminen ajan ja kosteuden myötä.

Pienet viat liuosprosessoitujen perovskiittien rakenteessa voivat ansoittaa elektroneja ennen kuin niiden energia saadaan hyödynnetyksi.

Jo vuonna 2016 eräs tutkijaryhmä osoitti, että perovskiittirakenteen puutteet voisivat korjaantua altistamalla sitä valolle, mutta vaikutukset olivat tilapäisiä.

Nyt tutkijaryhmä Cambridgen, MIT:n, Oxfordin, Bathin ja Delftin yliopistoista on osoittanut, että kyseiset viat voidaan korjata pysyvästi. Se voi tapahtua altistamalla perovskiitti sekä valolle että sopivalle kosteudelle.

Ryhmä tuotti painotekniikalla perovskiittirakenteen mutta ennen laitteen viimeistelyä se altistettiin valolle, hapelle ja kosteudelle.

Valolle altistettuna elektronit sitoutuivat hapen kanssa, muodostaen superoksidia, joka kykeni erittäin tehokkaasti sitoutumaan elektroniansoihin ja estämään näiden ansojen elektroneja sitovan ominaisuuden. Veden mukana ollessa perovskiittipinta muuttuu suojakuoreksi. Kuoripinnoite poistaa pintojen ansoja, mutta myös lukittuu superoksidiksi, mikä tarkoittaa, että perovskiittien suorituskyvyn parannukset ovat nyt pitkäikäisiä.

"Se on intuition vastainen, mutta kosteuden ja valon käyttäminen tekee perovskiittisista aurinkokennoista enemmän luminoivia, ominaisuutta, joka on äärimmäisen tärkeää, kun halutaan tehokkaita aurinkokennoja", sanoi tutkimusta vetänyt Sam Stranks.

"Olemme nähneet luminesenssitehokkuuden kasvun yhdestä prosentista 89 prosenttiin, ja uskomme, että voisimme saada sen aina 100 prosenttiin, mikä tarkoittaa sitä, että meillä ei olisi jännitehäviöitä - mutta paljon työtä on vielä tehtävä.”

Näin tehostetun aurinkokennojen tehomuunnoksen hyötysuhteeksi saatiin 19,2 %. Varauksenkantajien elinaika kasvoi 32 mikrosekuntiin ja diffuusiopituudet 77 mikrometriin, arvoihin, jotka ovat verrattavissa yksittäisiin perovskiittikiteisiin.

Aiheesta aiemmin:

Paremmin kestäviä perovskiittikennoja

Yllätyksellinen perovskiitti

24.05.2018Magneettisella diodilla pienempi hukkateho
23.05.2018Johdottoman lentävän hyönteisrobotin lentoonlähtö
22.05.2018Itserakentuva 3D-akku latautuisi sekunneissa
21.05.2018Joustava ja monitoiminen energian talteenotto
18.05.2018Pienempiä ja tehokkaampia radiotaajuusmuuntajia
17.05.2018Kemistit luovat nopeampaa ja tehokkaampaa tiedonkäsittelyä
15.05.2018Materiaalimuokkaus tehostaa aurinkokennoja
14.05.2018Kuinka käyttää kaistanleveyttä tehokkaammin?
11.05.2018Uudet materiaalit kestäville ja edullisille akuille
09.05.2018Atomisen ohuita magneettisia muistirakenteita

Siirry arkistoon »