Vesi vanhin voitehista

11.09.2017

Cambridge-perovskiitin-parannus-valolla-300.jpgPerovskiittiset aurinkokennot ovat varsin nopeasti saavuttaneet piikennojen muunnossuhteita mutta niiden ongelmana on materiaalin heikkeneminen ajan ja kosteuden myötä.

Pienet viat liuosprosessoitujen perovskiittien rakenteessa voivat ansoittaa elektroneja ennen kuin niiden energia saadaan hyödynnetyksi.

Jo vuonna 2016 eräs tutkijaryhmä osoitti, että perovskiittirakenteen puutteet voisivat korjaantua altistamalla sitä valolle, mutta vaikutukset olivat tilapäisiä.

Nyt tutkijaryhmä Cambridgen, MIT:n, Oxfordin, Bathin ja Delftin yliopistoista on osoittanut, että kyseiset viat voidaan korjata pysyvästi. Se voi tapahtua altistamalla perovskiitti sekä valolle että sopivalle kosteudelle.

Ryhmä tuotti painotekniikalla perovskiittirakenteen mutta ennen laitteen viimeistelyä se altistettiin valolle, hapelle ja kosteudelle.

Valolle altistettuna elektronit sitoutuivat hapen kanssa, muodostaen superoksidia, joka kykeni erittäin tehokkaasti sitoutumaan elektroniansoihin ja estämään näiden ansojen elektroneja sitovan ominaisuuden. Veden mukana ollessa perovskiittipinta muuttuu suojakuoreksi. Kuoripinnoite poistaa pintojen ansoja, mutta myös lukittuu superoksidiksi, mikä tarkoittaa, että perovskiittien suorituskyvyn parannukset ovat nyt pitkäikäisiä.

"Se on intuition vastainen, mutta kosteuden ja valon käyttäminen tekee perovskiittisista aurinkokennoista enemmän luminoivia, ominaisuutta, joka on äärimmäisen tärkeää, kun halutaan tehokkaita aurinkokennoja", sanoi tutkimusta vetänyt Sam Stranks.

"Olemme nähneet luminesenssitehokkuuden kasvun yhdestä prosentista 89 prosenttiin, ja uskomme, että voisimme saada sen aina 100 prosenttiin, mikä tarkoittaa sitä, että meillä ei olisi jännitehäviöitä - mutta paljon työtä on vielä tehtävä.”

Näin tehostetun aurinkokennojen tehomuunnoksen hyötysuhteeksi saatiin 19,2 %. Varauksenkantajien elinaika kasvoi 32 mikrosekuntiin ja diffuusiopituudet 77 mikrometriin, arvoihin, jotka ovat verrattavissa yksittäisiin perovskiittikiteisiin.

Aiheesta aiemmin:

Paremmin kestäviä perovskiittikennoja

Yllätyksellinen perovskiitti

21.09.2017Langaton runkoverkko millimetriaalloilla
20.09.2017Kohti litiumin jälkeisiä akkuja
19.09.2017Elektroninen iho ja hikistä sähköä
18.09.2017Pitkän kantaman takaisinsirontaa
15.09.2017Kohti kaksiulotteista elektroniikkaa
14.09.2017Kohti integroituja kvanttioptisia piirejä
13.09.2017Nopea kvanttimuisti fotoneille
12.09.2017Kutistuvia muistitekniikoita
11.09.2017Vesi vanhin voitehista
08.09.2017Kubittien flip-flop

Siirry arkistoon »