Pitkän kantaman takaisinsirontaa

18.09.2017

Washington-LoRa-backscatter-system-300-t.jpgWashingtonin yliopiston (UW) tutkijat ovat tällä kertaa osoittaneet, että lähes nollaenergialla toimivat laitteet voivat lähettää dataa jopa 2,8 kilometrin etäisyydelle.

Aiemmin UW:n tutkijat esittelivät tekniikkaansa WiFi:n kantamilla ja muidenkin pienen tehonkäytön radioyhteyksien heikkoutena ovat lyhyet kantamat.

Tutkijaryhmän uusin pitkän kantaman LoRa-tekniikkaan tukeutuva takaisinsironnan järjestelmä tarjoaa luotettavan pitkän kantaman kommunikoinnin antureiden kanssa, jotka kuluttavat tuhat kertaa vähemmän virtaa kuin nykyiset tekniikat.

Erilaisten edullisten antureiden käyttö esimerkiksi maanviljelyssä, terveydenhuollossa ja monissa arjen tarpeissa edellyttäisi erittäin pienellä tai jopa ilman teholähdettä tapahtuvaa toimintaa.

UW:n tutkijoiden uudessa järjestelmässä on kolme osaa: lähde, joka emittoi radiosignaalia, anturit, jotka koodaavat informaatiota kyseisen signaalin heijastuksiin ja edullinen LoRa-vastaanotin, joka dekoodaa informaation.

Washington-LoRa-backscatter-sensor-300-t.jpgKun anturi on sijoitettu lähteen ja vastaanottimen väliin, järjestelmä voi siirtää dataa 475 metrin etäisyydelle. Kun anturi on signaalilähteen vieressä, vastaanotin voi purkaa informaatiota jopa 2,8 kilometrin etäisyydeltä.

Takaisinsiroava signaali on erittäin heikko ja hukkuu helposti kohinaan. Ongelman ratkaisuksi ryhmä käyttää chirp-hajaspektri modulaatiota (CSS). Heijastuneiden signaalien levittäminen useille taajuuksille antoi mahdollisuuden saavuttaa paljon suuremmat herkkyydet ja dekoodata takaisinsironneita signaaleja suuremmilta etäisyyksiltä, vaikka ne olisivat kohinatason alapuolella.

Järjestelmää ryhtyy kaupallistamaan Jeeva Wireless, joka on UW:n ryhmän perustama spin-out-yhtiö, joka aikoo aloittaa järjestelmän markkinoinnin kuuden kuukauden kuluessa.

Tutkimuspaperi: LoRa Backscatter: Enabling The Vision of Ubiquitous Connectivity

Aiheesta aiemmin:

WiFi-viestintää sironnan kautta

Passiivisia Wi-Fi-anturisolmuja

26.07.2024Sirkkakatkaravut mallina konenäölle
21.07.2024Askeleen lähempänä topologista kvanttilaskentaa
19.07.2024Miksi robotit eivät voita eläimiä?
15.07.2024Voiko energiahäviö olla nolla 1,58-mitoissa?
12.07.2024Hyönteisistä inspiroidut liiketunnistin ja logiikka
08.07.2024Kvanttiannealaari parantaa ymmärrystä kvanttimonikehojärjestelmistä
05.07.2024Hyönteisten lennon salaperäinen mekaniikka
01.07.2024Eksitonit mahdollistavat erittäin ohuen linssin
28.06.2024Luontoa tarkkaillen
27.06.2024Uusi fysikaalinen ilmiö kahden erilaisen materiaalin rajapinnassa

Siirry arkistoon »