Kuupölystä aurinkokennoja

Kuun tukikohdan rakentaminen lähtökohtana laajemmille avaruustutkimukselle ja tuleville Mars-lennoille on yksi nykyisten kansainvälisten avaruusstrategioiden ydinelementeistä. Yksi avain tähän on tarjota mahdollisimman omavarainen virtalähde.

Saksan avaruusjärjestö Saksan ilmailukeskuksessa (DLR) rahoittaa nyt Berliinin TU:n avaruusteknologian katedraalin ja JPM Silicon GmbH:n yhteisprojektia "SoMo – Innovatiivinen valmistusprosessi aurinkokennoihin, jotka on valmistettu kuuregoliitista".

SoMo-projekti myötävaikuttaa tutkimukseen käyttää laajasti saatavilla olevaa kuunpölyä raaka-aineena aurinkopaneelien valmistukseen Kuussa.

Projektin valmistustekniikka mahdollistaa piikennojen valmistuksen käyttämällä kahta laajasti saatavilla olevaa resurssia Kuussa: kuun regolittia lasisubstraattien valmistukseen ja UV-valoa. Lopputuote on alumiinioksidipuskurikerroksen päällä oleva piikenno. Tämä on ensimmäinen askel kohti täysin toimivien aurinkokennojen kestävää tuotantoa Kuussa.

Prosessiin tarvittavan lasisubstraatin tuottaa Berliinin TU:n avaruusteknologian osasto. Enrico Stollin tutkimusryhmä on kehittänyt erilaisia simulantteja kuun regolitille. Nämä ovat jauheita, jotka jäljittelevät Apollo-ohjelman aikana Maahan tuotujen erilaisten kuunäytteiden ominaisuuksia.

Lasi valmistetaan sulattamalla simulantit erittäin korkeissa lämpötiloissa (yli 1500 °C). Tuloksena oleva lasi muovataan ja jalostetaan edelleen Enrico Stollin tiimissä.

Projektikumppani JPM Silicon GmbH valmistaa sitten lasisubstraatista piikerroksen, joka lopulta muunnetaan aurinkokennoksi.

Aiheesta aiemmin:

Nokia ja Vodafone vievät 4G:n kuuhun

Sähköllä mennään ja valolla viestitellään