Molekylaarinen Wankel-moottori

Vaikka autoteollisuudessa Wankel-moottorin käyttöä ollaan jo lopettelemassa molekyylaarinen Wankel-moottori on saanut uuden teholähteen.  MIT:n Technology Review -julkaisu kertoo, että sellainen on saatu toimimaan fotoneilla.

Pari vuotta sitten kemistit huomasivat, että 13 tai 19 boorimolekyylien ryhmässä hahmottui samankeskisiä renkaita, jotka voivat pyöriä itsenäisesti toistensa suhteen.

Se oli tavallaan kuin pyörivä mäntä Wankel moottorissa, joten se nimettiin nopeasti molekylaariseksi Wankel moottoriksi. Ainoa kysymys oli, miten niihin saada siirrettyä tehoa.

Äskettäin University of California Los Angelesin tutkija Jin Zhang kumppaneineen totesi laskelmillaan, että tehonsiirto onnistuisi ohjaamalla niihin ympyräpolarisoitua infrapunavaloa. Tämä pistää sisärenkaan pyörimään suhteessa ulompaan, aivan kuten Wankel moottori.

Nanoteknologiassa on kyllä havaittu monia molekyylimoottoreita ja jopa muutamia pyörivä versioita mutta tässä tapauksessa erikoista, on että polarisoitunut valo ei viritä molekyylin sähköistä perustilaa eli jättää sen kemiallisesti aktiiviseksi. Muut tunnetut molekylaariset tehomuodot kuten kemiallinen tai sähkövirta voivat tuottaa lämpöä, jolla on kriittinen vaikutus järjestelmään.

Tällä hetkellä, fotonien avulla tehoa saava molekyyli-Wankel on vain idea ja tulosta ​​kemiallisesta mallinnuksesta.

Yksi biologian suuria keksintöjä on, että elämän koneet ovat molekyylaarisia moottoreita eli pieniä rakenteita, jotka luovat, kuljettavat ja kokoavat kaikkea elävää.