Moniarvoisuutta tavoitellen

18.02.2017

Argonne-ferrosahko-logiikkaa-neuromorfiselle-laskennalle-300-t.jpgUusi tutkimus ferrosähköisistä tarjoaa suunnitelman moniarvoiseksi logiikaksi neuromorfiseen ja kvanttitekniseen tietotekniikkaan.

Joukko tutkijoita Argonnesta National Laboratorystä, Lille University of Science and Technologystä ja University of Picardie Jules Vernestä tuo esille teoreettisen kartan käyttää ferrosähköisiä materiaaleja käsittelemään informaatiota käyttämällä moniarvoista logiikkaa.

"Tärkeintä on, että tämä uusi looginen yksikkö mahdollistaa tietojenkäsittelylaitteiden ei ainoastaan "kyllä" ja "ei", vaan myös "joko kyllä tai ei" tai "ehkä" toiminnan avulla", toteaa Valerii Vinokur, materiaalitiedemies Argonne National Laboratorystä.

Tämä on tapa jolla aivomme toimivat, ja ne ovat noin miljoona kertaa tehokkaampi kuin paras tietokone, jonka olemme koskaan onnistuneet rakentamaan - ja kuluttavat kertaluokkaa vähemmän energiaa.

Vaikka edut tämäntyyppisen laskentaan, nimeltään moniarvoinen logiikka, on jo kauan tiedetty, ongelmana on, että ei oikein ole materiaalia, joka voisi toteuttaa sen ja vieläpä huonelämpötilassa.

Aihetta tutkitaan muun muassa ferrosähköisten suhteen. Niiden ominaisuuksia voisi hyödyntää tietokoneen muisteissa ja muissa sovelluksissa; mutta niiden käyttäytymisen teoria on vielä hyvin paljon kehittymätöntä.

Uudessa tutkimuspaperissa linjataan resepti jossa voisi hyödyntää hyvin ohuiden kalvojen ominaisuuksia tietyllä moniakselisella ferrosähköisellä perovskiittioksidilla.

Laskelmien mukaan perovskiittikalvoilla voi olla kaksi, kolme tai jopa neljä polarisaatiopositiota, jotka ovat energeettisesti stabiileja - "joten ne voisivat napsahtaa paikalleen, ja siten tarjota vakaan alustan, johon koodata informaatiota" Vinokur toteaa tutkimuslaitoksensa tiedotteessa.
23.11.2020Uusi vaihe kohti kvanttiteknologiaa
20.11.2020Kvanttitunnelointi siirtää omavoimaisten antureiden rajoja
19.11.2020Valotoimista tekoälyä
18.11.2020Henkilökohtainen terveyssiru
17.11.2020Nopeita lämpöä sietäviä polymeerimodulaattoreita
16.11.2020Tehokas kannettava terahertsilaseri
13.11.2020Fyysikot kehittävät kvanttimodeemia
12.11.2020Tahmeat elektronit: Kun repulsio muuttuu vetovoimaksi
11.11.2020Uusia kevyitä magneetteja
11.11.2020Logiikkaportteja valopulsseille

Siirry arkistoon »