Kolmen atomikerroksen mikroprosessori

14.04.2017

KTU-Wien-kolmen-atomin-mikropiiri-3-300-t.jpgaksiulotteiset materiaalit ovat erittäin monipuolisia, vaikka tai usein juuri siksi - ne koostuvat vain yhdestä tai muutamasta kerroksesta atomeja.

Molybdeenidisulfidi (kerroksella, joka koostuu molybdeeni- ja rikkiatomeista, jotka ovat kolme atomia paksuja) kuuluu myös tähän luokkaan, vaikkakin, toisin kuin grafeeni, sillä on puolijohteisia ominaisuuksia.

Tutkijaryhmineen tohtori Thomas Mueller TU Wienin Photonic Institutesta johtaa parhaillaan tutkimusta 2D-materiaaleista mahdollisena vaihtoehtona tulevien mikroprosessorien ja muiden piirien tuotantoon.

Vaikka tutkimus yksittäisten kaksiulotteisista transistoreista on ollut käynnissä grafeenin löydöstä lähtien vuonna 2004, menestys luoda monimutkaisia rakenteita, on ollut erittäin vähäistä.

Thomas Mueller ja hänen ryhmänsä ovat nyt onnistuneet tässä ensimmäistä kertaa. Kyseessä on yksi monimutkaisimmista piireistä, joita toistaiseksi on valmistettu kaksiulotteisesta materiaalista.

Tuloksena on 115 transistorista koostuva 1-bittinen mikroprosessori. Se voi ajaa käyttäjän määrittämiä ulkoiseen muistiin tallennettuja ohjelmia, suorittaa loogisia operaatioita ja kommunikoida oheistoimintojen kanssa. Toteutettu 1-bittinen suunnitelma on helposti skaalattavissa useammankin bitin datalle.

"Vaikka tämä tietenkin tuntuu vaatimattomalta verrattuna piihin perustuviin standardeihin, tämä on merkittävä läpimurto tällä tutkimusalalla. Nyt kun meillä on proof of concept, periaatteessa ei ole mitään syytä, etteikö pidemmällekin voisi mennä ", toteavat tutkijat yliopistonsa tiedotteessa.

Tutkijat ovat vakuuttuneita, että teollisuuden menetelmillä voitaisiin avata uusia sovellusalueita tälle teknologialle tulevina vuosina. Yksi tällainen esimerkki voisi olla joustava elektroniikka, joita tarvitaan lääketieteellisissä antureissa sekä joustavat näytöt.

30.06.2017Kohti kvanttitietokoneita askel kerrallaan
29.06.2017Merivedellä toimiva akku
28.06.2017Galileon ja Eisteinin jalanjäljissä
27.06.2017Nopeampia neuroverkkoja syväoppimiseen
22.06.2017Langaton lähilataus tehostuu
21.06.2017Kytkeä biologiaa elektroniikan kanssa
20.06.2017Suprajohteisia muistipiirejä
19.06.2017Vähemmän tilaa vieviä elektroniikkapiirejä
16.06.2017Grafeenista elektrodit molekyylielektroniikalle
15.06.2017Akun lataus tankkausletkusta

Siirry arkistoon »